Mitä on henkinen - vastauksia Lauri Rauhalan filosofiasta

Mitä tarkoitamme, kun puhumme henkisyydestä? Henkisyyden perusluonteen paljastaminen on perinteisesti ollut filosofian tehtävä, mutta nykypäivänä henkisyys käsitteenä on yhä enemmän mukana meidän jokaisen arkipäivässä. Henkinen olemassaolo, henkiolennot ja henkinen kasvu, miten ne liittyvät ihmisen perusolemukseen? Onko tärkeää nähdä ihminen fyysisen kehon lisäksi myös henkisenä olentona?

Lauri Rauhala on vastannut yllä mainittuihin kysymyksiin kirjallaan Henkinen ihmisessä. Hän ajattelee, että henki tai henkinen on ihmistajunnan toimintaperiaate, joka on sidoksissa aivoihin, muttei missään nimessä sama asia kuin aivot tai aivojen toiminta.

Ihmistajunnan toiminta ja yksilön henkinen tila

Yksilöiden henkistä tilaa voidaan kuvata kahtiajakoisesti. Ihmisen kokemusmaailma eli merkitysmaailma voi olla joko eheä tai kaoottinen. Yksilöiden kokemusmaailmoista muodostuu koko maailman henkinen tila, Rauhala kirjoitti.

Rauhalalle henkisyys on ihmistajunnan toimintaperiaate. Ihmistajunnan ulkopuolella sijaitseville henkisille asioille tulisi olla oma käsitteensä, ettei puhe niistä sekoittuisi tajunnan sisäiseen henkisyyteen. Kulttuurin luonne heijastaa yksilöiden henkistä tilaa. Silti huomio tulisi keskittää yksilön henkiseen tilaa, koska siihen voidaan vaikuttaa. Ihmismassat eivät voi ottaa vastuuta. Vastuu omasta elämästä kuuluu aina yksilölle, sitä ei voi kukaan muu kantaa.

Olisi tärkeää, että ihminen nähtäisiin myös henkisenä olentona. Ei vain biologisena ja fysikaalisena kokonaisuutena. Tällöin huomioitaisiin myös muita arvoja kuin materialistisia. Ihmisen hyvän olon ja tyydytyksen tunteet henkisessä ulottuvuudessa tulisivat nähdyiksi.

Uuden tiedon järjestäminen

Ihmistajunta järjestää uutta tietoa vaistomaisesti omalle paikalleen kunkin henkilökohtaisessa maailmankuvassa. Henkinen kapasiteetti tarkoittaa sitä, pystyykö yksilö ottamaan uutta tietoa eli materiaalia vastaan. Tämän päivän tietotulva haastaa henkisen kapasiteetin, kaikkea ei millään voida sulattaa eikä ihmiselle jää riittävästi aikaa järjestellä kaikkea, ellei hän sitä erikseen järjestä. Jos henkinen kapasiteetti on tietotulvasta tukkoinen, se vastustaa uusia asioita, eikä ihminen voi vastaanottaa uutta.

Tietotulva ilmenee ihmisten elämässä ja henkisyydessä Rauhalan mukaan sillä tavalla, että koko elämää järjestetään ikään kuin tietokannaksi. Itse tuotettua tekstiä, puhetta ja ajattelua on yhä vähemmän. Se rapauttaa ihmistä henkisesti. Uuteen tietoon ei osata suhtautua kriittisesti.

Henkisyys on muutakin kuin tiedonkäsittelyä ja tietokantoihin järjestelyä. Esimerkiksi korkeammat arvotunteet, kuten kauneus ja pyhyys, ovat henkisiä. Niitä tulisi pitää esillä, sillä ne tuovat eheyttä rikkinäiseen maailmankuvaan. Voit edesauttaa tätä vaikkapa meditoimalla, sillä sen tuomalla rauhalla mielesi on kokonaisempi ja voit katsoa maailmaa tuorein silmin.

Ihminen on kokonaisuus

Ihmistä ei olisi olemassa ilman kehoa, tajuntaa ja kulloinkin olemassa olevaa elämäntilannetta, nyt-hetkeä. Henkisyys kuuluu tajuntaan ja on siis yksi pieni osa ihmisen olemassaoloa. Ihmisen ja henkisyyden ymmärtäminen edellyttää aina myös elämäntilanteen merkityksen sekä kehollisuuden huomioimista. Henkisyyttä ei olisi ilman näitä. Yksilöt ovat ainutkertaisia, mutta henkisyys kaikille yhteistä. Sen ilmeneminen vaihtelee yksilöiden välillä.

Kirjoitus perustuu integraalihenkisyyden aikakauskirjaan (Uusi Safiiri) nro 1/2013