Skip to main content

Luovi sydämesi satamaan - vinkkejä varjotyöskentelyyn

  • toimitus

Juuri kun kuvittelit päässeesi irti vanhoista pinttyneistä ajatusmalleista ja karmallinen selkäreppusi on keventynyt kiloja, huomaat taas, että osa varjoistasi ryömii uudelleen pintaan. Miksi joudumme käymään läpi samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen?

Et ole menossa taaksepäin, vaan olet saavuttamassa egon syviä kerroksia, jotka rajoittavat sinua. Tämä on välttämätön osa henkistä ja tietoista matkaamme ja se herättää myös todellisen haasteen - miten pysyä keskittyneenä, sydän avoinna ja päästää irti menneisyyden kahleista.

Työstäessämme itseämme tietoisesti, meidän täytyy valaista myös pimeät kohdat. Tämä taas ei onnistu ilman sydämen, sisäisen valomme ja todellisen minämme yhdistymistä.

Nopein tapa valaista pimeys on kohdata se suoraan - sallimalla sen tulla näkyväksi ja hyväksyä se. Tämä ei kyllä ole kovin helppo tapa, sillä se on jo ajatuksenakin pelottava: katsoa suoraan omia "vajavaisuuksia" silmiin. Tärkeintä olisi antaa omien uskomusten ja tuomitsemisien mennä, jotta ajatukset kuten "olen huono ihminen" voidaan korvat uudella, paremmalla tavalla.

Meidän täytyy ottaa vastuu omista valinnoistamme ja meidän täytyy hyväksyä se, kuka oikeasti olemme.

Mitä on sisäinen pimeys?

Sisäinen pimeys on kaikkien karmallisten, omien kuvitelmien ja ajatusrakennelmien vyyhti, jolla harvoin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa.  Sisäisellä pimeydellä ei myöskään ole tekemistä "pahan" energian kanssa. Jos kuitenkin sallimme sisäisen pimeyden hallita ajatuksiamme, tunteitamme, näkemyksiämme, tuomitsemistamme, käyttäytymistämme ja toimintaamme, ei valo voi laajentua eikä kehittyä, vaan jäämme polkemaan paikoillemme, samalla kun pimeys - negatiivisuus - levittäytyy elämäämme ja havaintoihimme.

Ja jos alamme havainnoida asioita pimeydestä käsin, käsitys maailmasta muuttuu. Alamme nähdä maailman ja ihmiset pahana. Tämä polku johtaa loputtomiin sisäisiin ja ulkoisiin kamppailuihin.

Sisäinen pimeys voi johtua myös sisäisestä särkymisestä. Sielu on pirstaloitunut, koska olemme antaneet itsestämme liikaa (riippuvuudet, vastuu), koska meiltä on viety liikaa (hyväksikäyttö), koska olemme menettäneet liikaa (trauma, kivulias kokemus) tai olemme syntyneet hajanaisella sielulla.

Mitä enemmän taistelemme pimeyden kanssa, sitä kauemmaksi hyväksynnästä menemme. Taistelua ei voiteta sotimalla.

Miten ego näkyy tässä kaikessa?

Ego ei ole sama asia kuin sisäisen pimeys, varjomme, vaan se edustaa pikemminkin harhauttajaa. Ego haastaa, ego työntää nokkansa joka asiaan ja yrittää saattaa meidät kiusaukseen. Se ei halua, että katsomme ja hyväksymme meissä olevan pimeyden. Sillä joka kerta kun päästät jostakin negatiivisesta asiasta irti, ego menettää voimiaan.

Ego on ovela ja taitava manipuloija. Kun alamme hieman saada egoa syrjään ja ymmärrämme sen käytöstä, tuomitsemme itsemme jälleen kerran siitä, ettemme osanneet nähdä egomme lävitse. Ja mikäs sen mukavampaa egolle, kuin se, että olemme jälleen syyllistäneet itsemme.

Sielun pimeä yö

On aikoja, jolloin sukellamme sinne mustaan veteen. Koemme, että mikään ei onnistu, meistä ei ole mihinkään tai emme ole mitään. Elämänhalumme häviää ja kärsimme. Pyörimme negatiivisuudessa, emme näe minkäänlaisia mahdollisuuksia missään ja kaiken peittää harmaus ja epätoivo. Olemme luusereita.

Hyväksy siis sillä hetkellä sinussa oleva kärsimys. Mutta älä muutu kärsimykseksi. Huomaa, että se ohimenevä, ei ikuinen. Se viipyy luonasi niin kauan kuin haluat sitä. Olet vapaa päästämään irti siitä, koska tahansa, mutta ego antaa sinun kuvitella, että sielun pimeä yö on jotakin, mistä et voi omin voimin vapautua. Vapautuminen vaatii vain oivalluksen ja valitsemisen.

Voit myös aktiivisesti tutkia mieltä ja sielun syövereitä. Mieti mikä laukaisee sen, ettet halua nähdä tai tuntea tiettyjä asioita itsestäsi. Mikä osa ja miksi kaivautuu mielummin harmauteen eikä kykene yhdistymään valon ja rakkauden kanssa? Mitkä toimintamallit tulevat esille ja mikä on se sisäine tarve, joka ei täyty?

Varjojen putsaaminen auttaa meitä pääsemään irti peloistamme. Varjotyössä ei ole kyse puutteisiin keskittymisestä tai siitä kuinka paljon meillä on "pa**aa repussamme". Varjotyö vapauttaa sisäisiä energioitamme.

Kun siis tunnet sielun pimeän yön tulevan tai hetkellisesti romahdat jonkin vanhan käytösmallin edessä, on tekojen aika. Se on merkki siitä, että tarvitset sisäisen valon aktivointia. Tarvitsemme rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta voimme kohdata varjomme.

Oman voiman löytäminen ja sydämeen yhdistyminen synnyttävät sellaisen voiman, että kykenemme irtaantumaan negatiivisuudesta ja tuomitsemisesta ja luomaan uuden, myönteisemmän tavan nähdä ja kokea elämää.

Lähde:
Jona Bryndis

ego