Katso arkisia toimintamalleja uusin silmin ja koko maailmankuvasi voi muuttua

Maailmankuvamme muuttuminen ja kapeneminen ilmenee monen nykypäiväisen tavan ja toimintamallin kautta. Jokainen voi kuitenkin haastaa itsensä näkemään asiat toisin, sillä maailman "viitekehys" riippuu myös omasta ajattelustamme. Uskaltaisitko sinä luopua nykyisistä ymmärtämisen tavoista ja valita rohkeasti toisin? Kokosimme yksinkertaisia arkipäivän esimerkkejä, joiden havainnoiminen saattaa yllättää.

Korostamme jatkuvaa muutosta. Hoemme jatkuvaa muutosta siinä määrin, että emme huomaa maailmassa olevaa pysähtyneisyyttä. On totta, että useat asiat ovat väliaikaisia. Elämämme on väliaikainen, samoin aamun kaste tai päämme yli lentävän hanhiparven muuttohuuto. Elämä kokonaisuudessaan on kuitenkin ikuista, se vain vaihtaa asuinsijaa. Sielumme on ikuinen. Myös rakkaus, henki ja pyhyys ovat ikuisia.

Kadotamme maailmassa olevan hyvän, kun uskomme jatkuvaan muutokseen. Keskitymme muutokseen ja muuttuviin asioihin sen sijaan, että keskittyisimme elämän ikuisiin lahjoihin, hengen lahjoihin. Emme enää pysty erottamaan muuttuvia, maailmallisia asioita muuttumattomista, hengellisistä asioista. Tämä voi harhauttaa ja johtaa liialliseen maallistumiseen.

Ajattelemme yksilökeskeisesti. Unohdamme olevamme osa suurempaa kokonaisuutta. Yksilökeskeisissä yhteiskunnissa voidaan pahoin. Ajattelemme siinä määrin yksilökeskeisesti, että emme aina huomaa, kuinka sairasta oman edun tavoittelua yhteisöissämme esiintyy. Itsensä toteuttaminen, itsensä korostaminen ja omaan elämään sekä yksilön ihmisyyteen keskittyminen ruokkivat tyhjyyden tunnetta ja pahoinvointia. Yhteisvastuu, toisista huolehtiminen ja yhteisön edun eteen työskentely ovat ihmiselle luontaista. Jos kadotamme sen, kadotamme yhteyden olemassaolomme peruspilareihin.

Yksilökeskeisyys voi johtaa myös yksinäisyyteen. Yhteisöllisyys sen sijaan vie meidät toisista välittämiseen ja syvästi rikkaaseen, antoisaan elämään. Yhteisöllinen ajattelutapa johtaa iloon, jota koemme lähimmäisiämme rakkaudellisesti palvellessamme.

Olemme luoneet uusia kommunikaation verkkoja. Maailma on kutistunut sitä mukaa, kun olemme luoneet maailmanlaajuisia tietoverkkoja. Sisällöt liikkuvat internetissä salamannopeasti, digitaalista dataa kertyy hämmästyttäviä määriä joka hetki, usein monikansallisten yhtiöiden käyttöön, ja geologiset välimatkat lyhenevät murto-osasekunneiksi.

Lumoudumme älylaitteista ja niiden tarjoamasta viihteestä. Klikkailemme kiihtyvällä vauhdilla tykkäyksiä ja vihapuhetta sosiaalisen median areenoille. Digitaalisten välineiden nopeatempoisuus tekee meistä lyhytjänteisiä ja helposti pitkästyviä. Aito ja syvä läsnäolo vaikeutuu. Puhelinta tai tablettia on vilkuiltava koko ajan. On väitetty, että lasten ja nuorten sanavarasto on köyhtynyt tuhansilla sanoilla kirjojen lukemisen jäätyä netissä pyörimisen jalkoihin.

Kuvitteellinen maailma verkossa näyttää toisenlaiselta kuin se reaalitodellisuus, mihin meidät on luotu ja tarkoitettu. Digitaaliset tilat ovat ihmisen luomia kalpeita heijastuksia siitä ihmeellisestä todellisuudesta, joka sen ulkopuolella odottaa.

Digitaaliset kommunikaation verkot eivät voi korvata aitoa, tunnepitoista vuorovaikutusta elävien ihmisten kanssa. Maailma näyttää toisenlaiselta keskusteltaessa kasvottoman tekstin kanssa kuin keskusteltaessa lämpimän, sielua, henkeä, lihaa ja verta olevan ihmisen kanssa. Kummanlaisia vuorovaikutusverkkoja ja -suhteita sinä haluat ruokkia? Voimme tietoisesti muuttaa tapaamme ymmärtää, jos vain tahdomme.