En ole vielä perfektionisti, mutta se on koko ajan työn alla!

Otsikko avaa paljon niitä tuntemuksia, joita meillä monilla on. Emme koe koskaan olevamme ”tarpeeksi hyviä missään”. Mistä tämä täydellisyyteen pyrkiminen kumpuaa, ja olisiko jo armon aika?

Ego ja sitä kautta mielemme haluaa hallita kaikkea. Ja mieluusti virheettömästi. Tukeehan se egon käsitystä myös siitä, kuinka taitavia ja aikaansaavia olemme. Toisessa vaakakupissa painaa kyvyttömyytemme ja arvottomuutemme, jotka peitetään hyvään roolisuoritukseen.

Energeettisesti herkällä ihmisellä on usein huono itsetunto. Tällöin meitä hallitsee loputon pelko siitä, toimimmeko oikein. Valitsenko varmasti oikein? Onko tämä minulle oikea tie? Mitä muut ajattelevat jos teen näin? Samalla etsimme kotipolulta enkelin jättämiä höyheniä tai luemme tarot-kortteja ilta illan perään, jotta emme erehtyisi oikealta polulta.

Kun sielutietoisuus herää, ego joutuu perääntymään. Mutta helpolla se ei periksi anna. Se tuuppaa, kiskoo, räksyttää, viivyttää, pelottaa – käyttää kaikki tuntemansa keinot – jotta valta pysyisi sen näpeissä.

Ego ei koskaan vapaudu tavoittelemasta asioita, se on sen tehtävä! Niinpä siirtymävaiheessa rento ja rakastava ote on paras keino käsitellä egoa. Seuraavat kolme vinkkiä on myös hyvä pitää mielessä, samoin armollisuus itseä kohtaan:

Teet aina kaiken oikein, vaikka kuvittelet tekeväsi virheen

On sielutietoisuus ja ego/mielitietoisuus. Siinä, missä ego kuvittelee, että tulos ratkaisee, sielu tietää, ettei lopultakaan ole merkitystä, miten asiat tehdään. Tekeminen on egon työtä, oleminen taas sielun tarkoitus.

Oikea ja väärä on egon (ja yhteiskunnan) tapa tulkita asioita. Sielu taas tietää, että jokainen kokemus, olkookin se kivulias (tai oikea-väärä), on oikea juuri siihen hetkeen. Et voi tehdä asioita väärin.

Ego uskoo saavansa positiivisia tunteita nopeasti, tekemällä oikein. Sielu taas ei välitä päämäärästä, vaan sille on tärkeintä kokea asioita. Ja jos sielutasolla ”tipahdat”, se vain tarkoittaa sinulla olevan keskeneräisiä haavoja, jotka vaativat työstämistä.

Elämä opastaa sinua hetki hetkeltä, kun olet rauhan tilassa.

Et välttämättä saa sitä mitä haluat, mutta tunteesi on aina sinun

Mietitäänpä vetovoimanlakia (saat sen, mitä tilaat). Kuvittele jotakin mitä ”haluat” elämääsi. Tähän liittynee myös voimakas tunne siitä, että kun saat haluamasi, sinusta tulee samalla jotakin (onnellinen, velaton, voimakas jne.) Eli halu ja tunne ovat kytköksissä toisiinsa.

Kuulostaa järkevältä: Jos saan paljon rahaa, minusta tulee onnellinen, koska minun ei tarvitse enää ponnistella elantoni eteen. TAI Jos löydän puolison, yksinäisyyteni päättyy ja koen syvää rakkautta.

Mutta miksi hitossa näin ei sitten tapahdu...?

Jonkin haluaminen ja siitä seuraava tunne eivät ole automaattisesti yhteydessä toisiinsa.

Ole ensin ja universumi täyttää toiveesi

Niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin, sinun pitää jotakin saadaksesi ensin olla. Ole ensin onnellinen. Ole ensin rakastettava. Näytä maailmankaikkeudelle, että sinulla on jo tunnetila. Näytä maailmankaikkeudelle että olet kiitollinen kaikesta hyvästä, mitä se sinulle antaa. Ja se antaa. Voin luvata sen.

Saatat ehkä kokea olevasi arvoton. Saatat kokea olevasi huono. Silloin et myöskään koe olevasi tarpeeksi hyvä ottaaksesi jotakin toivomaasi vastaan. Ei maailmankaikkeus tee kiusaa, se toimittaa sinulle juuri sen, mitä tarvitset. Eikä se ole välttämättä se, mitä haluat.

Haluaminen on myös heikohko sanavalinta, sillä haluaminen jättää sinut haluamisen tilaan. Käytä kiitollisuutta, se toimii paremmin.

Elämä on laajentumista – ei tekemistä tai valintaa oikean ja väärän välillä

Elämä on taideteos. Ja se on sotkuista. Sen pitää olla sotkuista, jotta kehityt. Sinun pitää kokeilla ja ”epäonnistua” (vaikka sellaista ei ole, on vain toimintaa ja nimilappuja), jotta tiedät mikä ei ole sinua varten.

Maailmankaikkeus ei myöskään koe henkilökohtaisena loukkauksena, vaikka et ole täydellinen aikomuksessasi ja tietoisuudessa. Oikeastaan se vähät välittää sinun polustasi, sillä se tietää sinun olevan kaiken aikaa täydellisen turvassa.

Ymmärrettyäsi, ettet voi tehdä virheitä, eikä elämä ole sarja pelkojuttuja ja täydellisyyden tavoittelemista, matkasi alkaa todenteolla. Silloin oivallat, kuinka kaunis, arvokas ja täydellinen maailmankaikkeus on – kuten myös sinäkin.

Lähde: Matt Kahn