Ahimsa – väkivallattomuuden laki arjessa

Väkivallan välttäminen tunnetaan Hippokrateen valassa, jota lääkäriksi valmistuvat vannovat. Ahimsaa on edistänyt muun muassa Mahatma Gandhi – tämä oli yksi Gandhin vallankumouksen periaatteista. Myös joogaperinteeseen kuuluu väkivallan välttäminen. On lohdullista, että silloinkin, kun ei voi tehdä toiselle hyvää, voi pidättäytyä aktiivisesti tekemästä pahaa. Näin toteuttaa väkivallattomuuden periaateetta, ahimsaa.

Useat joogaopettajat perustavat harjoituksensa ahimsa-lain varaan. Periaatetta noudattaessaan he elävät elämänsä niin, että tuottavat mahdollisimman vähän vahinkoa ja kärsimystä. Kerron, kuinka sitä voi pyrkiä soveltamaan omaan arkeen.

Ahimsa itsemyötätuntona

Aloitin ahimsan soveltamisen opettajani ohjaamana läheltä – itsestäni. Se ei ole ollut helppoa. Silti uskon, että sen voi oppia. Meissä kaikissa on lempeyttä. Olen pyrkinyt siihen, että huomatessani olevani ankara itseäni kohtaan, lopetan. Itsensä halventaminen on väkivaltaa elämää ja rakkauden energiaa kohtaan. Ymmärrän tämän tiedon tasolla, mutta ajatuksissa pyörivä sisäinen kriitikkoni ei tahdo uskoa sitä.

Jon Kabat-Zin opettaa, että huomatessaan itseen kohdistuvan ankaruuden, se tulee lopettaa. Huomaa ja lopeta. Kuinka yksinkertaista, kuinka vaikeaa. Silti olen enenevästi muistanut itseni sättimisen hetkillä ahimsan periaatteen ja soveltanut sitä käytäntöön. Lempeys löytyy hakemalla.

Yksi tapa soveltaa ahimsaa käytäntöön on luopua liiasta tekemisestä. On mahdollista oppia olemaan tekemättömyyden tilassa, olemisen tilassa. Se vapauttaa.

Ahimsa – ei juoruilua

Ahimsan periaate pätee juoruiluun. Pahan puhuminen muista levittää itseesi ja ympäristöösi negatiivista energiaa. Se vahingoittaa pyhää elämää ja loukkaa lähimmäistä. Kristinuskossa kehotetaan välttämään väärän todistuksen lausumista lähimmäisestä, lähimmäisen palvelemista korostetaan. Buddhalaisuudessa pätee sama väkivallattomuuden laki. Henkisen edistymisen edellytys on oppia rakkauden ja lempeyden periaate ja sen soveltaminen käytäntöön.

Ahimsa ja agapee

Väkivallattomuuden periaate muistuttaa yhtä rakkauden lajia; agapeeta. Se on pyyteetöntä uhrautumista lähimmäisen eteen, itsestä luopumista. Ihmisyyteen kuuluu, ettei tämän toteutuminen jatkuvasti ole mahdollista. Se ei silti tarkoita, etteikö siihen tulisi tai voisi pyrkiä. On oikein rakastaa jokaista lähimmäistä niin kuin itseään, asettaa toisen etu oman edun edelle.

Väkivallattomuus vapauttaa piileviä voimavaroja. Sitä toteuttaessa voi luopua kaikesta negatiivisesta energiasta ja suunnata tarkkaavaisuutensa kohti hyväksyvää ystävällisyyttä ja rakkautta.

Ole myötätuntoinen myös itseäsi kohtaan.

Kirjoitus perustuu Jon Kabat-Zinnin kirjaan Olet jo perillä, tietoisen läsnäolon taito