Skip to main content

7 tapaa tukea nuoren itsetunnon kehittymistä

  • Satu Ilta
TILAAJILLE

Nuoruusiässä itsetunto notkahtaa, oma keho voi tuntua vieraalta ja aivojen kehityksen myötä muuttuva ajattelu häkellyttää. Vastakkaisen – tai saman – sukupuolen edustajat kiinnostavat ennenkokemattomalla tavalla seksuaalisuuden herätessä. Nuoruudessa itsetunto tarvitsee erityistä tukea vanhemmilta ja muilta kasvattajilta. Kokosimme seitsemän vinkkiä nuoren tukemiseen.

1. Kysy, mitä kuuluu – ja kuuntele vastaus

Nuori on riippuvainen aikuisesta. Nuoruusiässä korostuu tarve positiiviselle peilaukselle. Nuori etsii identiteettiään, muodostaa uutta käsitystä itsestään ja kokeilee erilaisia tyylejä ja maailmankatsomuksia. Aikuisen tehtävä on tarjota myönteistä peilauspintaa nuoren etsinnälle ja kokeiluille. Nuorelta kannattaa siis kysyä kuulumiset päivittäin. Ja kuunnella, todella kuulla, vastaukset. Nuori ei tuo enää pienen lapsen tavalla murheitaan ja ajatuksiaan aikuiselle. Ne pitää itse huomata. On tärkeää myös antaa näkyä, että olet saatavilla. Ja jos nuori jonain päivänä avautuu, on annettava aikansa ja huomionsa hänelle.  

2. Ihastele ääneen

Nuoruudessa keho muuttuu nopeasti. Se hämmentää, ja vertailu ikätovereihin on tavallista. Hämmennystä kannattaa hälventää ja itsetuntoa kohottaa. Nuorta voi ihastella ääneen, ja hänen mielipiteilleen on tärkeä luoda keskusteluissa tilaa. Isän on hyvä sanoa tyttärelleen, että hän on kaunis. Äiti voi kehaista poikaansa komeaksi. Kolmannelle kehuminen vahvistaa. Esimerkiksi kylään tulleille vieraille voi sanoa, että ”Eikö meidän Jukasta olekin kasvanut komea nuorukainen?”

3. Kysy mielipidettä, keskustele ja kiinnostu

Keskustelut nuoren kanssa kannattaa rakentaa niin, että nuori pääsee kertomaan mielipiteensä ja ne saavat kunnioitusta, hyväksyntää. Keskustelun avauksen voi tehdä esimerkiksi nuoren maailmaa lähelle tulevasta uutisesta. Aikuisen esimerkistä nuori oppii, kuinka asioista keskustellaan, neuvotellaan ja toimitaan demokraattisesti. Nuorelle voi antaa päätösvaltaa itseään koskeviin asioihin kehitystason mukaan. Nuori voi esimerkiksi päättää viikonlopun ruuan ja valmistaa sen aikuisen avustuksella.

Vanhemman olisi hyvä ottaa keskustelu mielipiteistä, arvoista ja ajatuksista viikoittaiseksi rutiiniksi. Kuunteleminen ja herkällä korvalla kuuleminen on vieläkin tärkeämpää.

4. Tunne kaverit ja vapaa-ajan ympäristöt

Kasvattajan on hyvä olla kartalla siitä, mitä nuori ajattelee, kenen kanssa hän viettää välitunnit ja missä hän liikkuu vapaa-ajallaan. Nuori tarvitsee edelleen aikuisen valvontaa. Sosiaalisen median ja pelien käyttöä on rajattava, vaikka lapsuus on jäänyt taakse.

Nuoruudessa vertaisryhmän merkitys kasvaa. Kyky vastustaa ryhmäpainetta on samanaikaisesti heikko. Nuori kaipaa kipeästi sitä, että voisi yhtä aikaa erottua porukasta ja hukkua massaan. Harva pystyy esimerkiksi olemaan kaveriporukan ainoa, joka ei tupakoi. Kasvattaja ottaa selvää, millaisissa porukoissa nuori viettää aikansa ja mitä he tekevät. Kavereiden vanhemmista ja muista kotioloista on hyvä olla tietoinen.

5. Elä mukana – paneudu nuoren harrastuksiin ja elämään

Kun aikuinen kiinnostuu samoista asioista nuoren kanssa, se kertoo nuorelle aidosta kiinnostuksesta ja välittämisestä. Jos nuori harrastaa jääkiekkoa, meidän aikuisten kannattaa ottaa selvää säännöistä, pelikulttuurista ja joukkueista. Kentän laidalle saa mennä kannustamaan rakentavassa hengessä, ja harjoituksista on hyvä jutella treenien jälkeen. Monesti harrastusten ympärille luotu keskustelu luo läheistä yhteyttä, ja nuoren on helpompi ottaa puheeksi mahdollisesti vaikeampiakin aiheita keskusteluyhteyden ollessa kunnossa.

Monesti nuori kääntyy useammin vertaisryhmänsä puoleen kuin vanhempiensa puoleen. Siksi yhteyden luominen ja ylläpitäminen jäävät aiempaa enemmän aikuisten vastuulle. 

6. Ota selvää, millainen nuoren maailmankuva on ja ruoki elämänkatsomuksellista ajattelua

Nuoren kanssa on hyvä pohtia syntyjä syviä. Se vauhdittaa ja tukee henkisyyden kehittymistä. Keskusteluissa kasvattaja pidättäytyy tarjoamasta näkemyksiään. Kysymällä ja nuoren kertoman mielipiteen hyväksymällä voi tukea nuoren autenttisen minuuden toteutumista. Epäjohdonmukaisuuksien ja ristiriitojen annetaan olla. Ne kyllä väistyvät nuoren kasvun ja ajattelun myötä.

Nuoruuteen kuuluu epävarmuus. Epävarmana nuori voi omaksua kritiikittä aikuisen mielipiteitä, jos hänelle tärkeä aikuinen niitä esittää. Olisi tärkeää, että nuori löytäisi oman maailmankuvansa itse. Siksi mahdollisimman neutraali, myönteisen kiinnostunut, lempeä ja hyväksyvä ote nuoren tekemiin pohdintoihin olisi ihanteellista. Silloin nuori voi rauhassa etsiä omaa aitoa persoonaansa, ydinitseään. Mielipiteet vaihtelevat nuoruudessa herkästi, ja se on vielä ihan normaalia. Aikuisen tehtävä on hiljaa hyväksyä tämä.

7. Keskustele arvoista

Kasvatuksen keskiössä ovat arvot. Nuoren kanssa tulisi keskustella siitä, mitkä arvot ovat hänelle tärkeitä. Hänelle voi opettaa, mitä arvoilla tarkoitetaan. Kun nuori pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin niin, että niissä huomioidaan hänen arvonsa, toteutuu kasvu vastuulliseksi ja tiedostavaksi ihmiseksi, yhteiskunnan jäseneksi. Omia arvoja vastaava elämäntapa lisää hyvinvointia, onnellisuutta ja elämän mielekkyyttä. Arvot auttavat tekemään viisaita valintoja.

Nuoruusiässä valitaan esimerkiksi peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Jos sen pystyy valitsemaan niin, että toteuttaa arvojaan, ollaan jo pitkällä. Arvojen tiedostaminen ja omaksuminen mahdollistuu, kun kasvattaja keskustelee ainakin kerran kuussa siitä, mikä on nuorelle tärkeää ja miksi. Keskustelun voi kiteyttää niin, että sanoo ääneen ”sinun arvosi kuulostavat olevan….” Nuorelle annetaan mahdollisuus muuttaa, korjata ja täydentää ajatuksiaan arvojen nimeämisen jälkeen.

nuoret