Skip to main content
Rumpu-ukon shamaanirumpu

Uniikki rumpu on henkisen kasvun väline

  • toimitus

Rummulla on monta tehtävää: se hoitaa kehoa ja mieltä terapioissa ja sen avulla pääsee rauhoittavaan meditatiiviseen tilaan. Iloa, rytmiä ja vauhtia rummutus taas tarjoaa musikaalisissa sessioissa. Joillekin rumpu on oman henkisen kasvun työväline.

Moninaisten tehtäviensä lisäksi rummulla on monenlaisia nimiä: shamaanirumpu, noitarumpu, voimarumpu, Lapinrumpu ja intiaanirumpu. Rumpu on soitin, jollainen löytyy maailman joka kolkasta. Meille suomalaisille tutuin lienee Lapin shamaaneiden käyttämä rumpu, jollaisia ei liene enää museoita lukuun ottamatta jäljellä, sillä ne määrättiin tuhottavaksi kristinuskon nimissä.

Tällä hetkellä rummut tekevät uutta tuloa. Rummuntekokursseja järjestetään useilla paikkakunnilla ja rumpuja on myytävänä verkkokaupoissa ja messuilla. Kaunis, käsintehty rumpu saattaa joillekin olla koriste-esine. Jos taas olet lähdössä shamanistiselle tielle, rummun tekeminen itse lienee ainoa vaihtoehto. Monet tekevät rummun myös käsillä tekemisen innosta.

Rummut ovat uniikkeja taideteoksia

Rumpu on ulkomuodoltaan yleensä pyöreä tai soikea. Sen läpimitta on noin 35 sentistä aina metriin. Rummunkehä valmistetaan yleensä vanerista, joka on helppo taivutettava. Haapalauta on myös hyvä vaihtoehto, jos on mahdollisuus liottaa ja taivutella kehikkoa ajan kanssa. Kovertavatpa jotkut innokkaat puun itsekin, mutta se vaatii jo aikaa, tietotaitoa ja rutkasti intoa.

Rumpu tarvitsee myös kalvon, joka antaa äänen. Yleinen materiaali on poronnahka. Myös naudan ja eri riistaeläinten nahka on käypää. Joissakin rummuissa kalvona on käytetty muovia. Nahka kiinnitetään kehikkoon ompelemalla, jolloin kehikkoon porataan reiät. Toinen vaihtoehto on sitoa kalvo kiinni nahkasuikaleilla rummun nurjalta puolelta. Myös liimausta ja naulaamista on nähty, mutta sellaisen rummun kestävyyteen kannattaa suhtautua varauksella.

Koristeleminen, maalaaminen tai rumpukalvon värjääminen antavat rummulle yksilöllisen ulkomuodon. Lappalaisen perinteen mukaan kalvoon maalattiin erilaisia kuvioita, jotka ilmaisivat shamaanin omaa maailmankuvaa. Värjäämällä rumpu saa kauniita värisävyjä voimaväreistä aina hentoihin luonnonväreihin. Kalvoon voi myös maalata vaikkapa taideteoksen. Kauniit, uniikit rummut ovat kokonaisuutenakin taideteoksia, samalla kun ne ovat kädentaidon näytteitä.

Rumpu tarvitsee myös jonkinmoisen kädensijan, sillä se soi paremmin, jos kehikkoa vastaan ei resonoi mikään. Kädensijana voi käyttää narua, keppejä, nahkaa tai vaikka luuta. Soittamista varten tarvitaan tietysti vielä nuijaa muistuttava kapula. Sen voi tehdä esimerkiksi sitomalla puukepin päähän pehmeän kankaan tai huovuttamalla siihen pehmusteen. Pääasia on, ettei kapulassa ole mitään terävää, joka hajottaisi kalvon.

Rumpu vihitään käyttöön

Jos on hankkimassa omaa rumpua, kannattaa ensin miettiä sen käyttötarkoitusta. Onko se oman henkisen kasvun väline? Vai tykkäätkö soittaa ja käytät sitä musisointiin? Rummussa ei itsessään ole taikavoimia, eikä sillä voi vahingoittaa ketään. Rumpu saa voimansa vasta vihkimisen jälkeen. Vihkiminen myös tekee rummusta henkilökohtaisen. Rummun vihkinen (tai itse tekeminen) ei ole välttämätöntä, sillä rummun tarkoitus on tuottaa sinulle hyvää oloa. On parempi ostaa rumpu, jos ei tykkää tehdä itse eikä vihkimätön rumpu ole sinulle "vihainen". Annat aina itse energian rummulle, ei toisin päin.

Rummun vihkiminen suoritetaan rituaalein, jotka juontavat kansanperinteestä. Rituaaleja on erilaisia, mutta yhteistä niille on rummun olemukseen ja rakennusvaiheisiin keskittyminen ja ominaisuuksien pyytäminen rumpuun. Seremoniaan kuuluu tavallisesti myös rummun soittaminen, antaen rummun itsensä johtaa soittamista. Vasta sitten rumpua voi käyttää esimerkiksi shamanistisiin tarkoituksiin.

Rummun soittamisella on ollut - ja on - keskeinen rooli shamanismissa. Rummutus auttaa pääsemään tilaan, jossa mieli hiljenee ja saadaan yhteys luontoon. Tuossa tilassa shamaanit ovat saaneet vastauksia kysymyksiin ja siten pystyneet auttamaan yhteisöjänsä.

Rumpu-ukko johdattaa rumpujen maailmaan

Rumpu-ukko, Kai Pulli Taavetista, on taivuttanut rummun kehikoita, värjännyt iloisen kirjavia ja tummanpuhuvia kalvoja ja punonut nahkoja kehikkoon monen vuoden ajan. Innostus rumpujen tekemiseen sai alkunsa koulutuksesta, sillä Pulli on opiskellut puusepäksi. Harrastuksena mies taas soittaa rumpuja, joten oman rummun valmistaminen oli luonnollinen valinta. Mutten miten rokkijätkästä tuli shamaanimies?

”Ensimmäisen kosketuksen shamaanirumpuihin taisin saada, kun olin Markku Backmanin navajoterapiassa 2000-luvun alussa. Markun rummutushoito teki vaikutuksen ja sain siitä itsekin kipinän kokeilla rummuntekoa. Myöhemmin kävin myös Markun johdolla pari vuotta kestäneen shamaanikoulun, joka johdatti syvemmälle rummun ja shamanismin pariin. Luonto on myös hyvin lähellä sydäntä”, Pulli kertoo.

Jo silloin Pulli piti ensimmäiset kurssit Kouvolassa. Niistä ajoista rummunteko on kuitenkin kehittynyt: ”Ensimmäiset rummut olivat vähän onnettomia virityksiä, niiden ääni oli surkea. Useita eri tekniikoita kokeilleena olen huomannut, että paras ääni tulee, kun nahan kiinnittää reiälliseen kehikkoon. Näin ääni ei resonoi kehikkoa vastaan, vaan se soi puhtaammin ilman räminöitä”.

Rumpu-ukko (ja myös akka) ovat järjestäneet rumpukursseja useina vuosina. Kursseja on pidetty Luumäellä Rumpuväen kotona, kuin myös muualla Etelä-Suomessa.

”Kursseille osallistuu ihmisiä laidasta laitaan. Etupäässä kuitenkin 30 vuodesta ylöspäin olevia naisia, mutta kiitettävästi on kursseilla miehiäkin näkynyt. Nuorin on tainnut olla 17-vuotias ja vanhin siinä 70”, Kai Pulli kuvailee.

Rummun soittamista ei tarvitse arastella. Pulli kannustaa kuuntelemaan itseään ja unohtamaan säännöt: ”Otetaan vain kapula käteen ja paukutetaan menemään. Jokaisella on oma tapansa soittaa, ei ole oikeata eikä väärää. Ihmiset aristelevat turhaa soittamista. Tarkoitus ei ole soittaa jonkin tietyn kaavan mukaan, vaan ääni ja tunne tulevat ihmisen sisältä”.

Rumpu-ukon (ja akan) käsien kautta on syntynyt jo lähemmäs 600 rumpua. Rummut ovat matkanneet maailman ääriin, kaukaisin rumpu taitaa löytyä Japanista. Rumpuja on myytävänä messuilla ja markkinoilla sekä Rumpu-ukon verkkokaupassa.

Rumpu-ukko.fi

 

shamaanirumpu