Sarja: Jumalattaret lähikuvissa - Afrodite
TILAAJILLEHistoriankirjamme pullistelevat kuvankauniista kuningattarista, tarunhohtoisista jumalattarista ja vahvoista sankarinaisista. Sellaisia ovat esimerkiksi Nefertiti, Afrodite ja valkyriat. Mutta keitä nämä palvotut naissukupuolen edustajat oikein olivat ja miksi historioitsijat ja perimätieteen tutkijat ympäri maailman ovat heistä niin kiinnostuneita? Afrodite tunnetaan kenties parhaiten kauneuden jumalattarena. Häntä palvoivat aikoinaan kreikkalaiset. Erityisen hyveellisenä ei Afroditea silti pidetä – vihkeästä kreikkalaisjumalattaresta liikkuu yllättävän paljon epämairittelevia huhuja ja kertomuksia!
Palvottu sulotar
Afrodite on monelle suomalaisellekin tuttu kasvo historian oppikirjoista. Antiikin kreikassa Afrodite oli palvottu sulotar muiden jumalten ja jumalattarien joukossa.
Kreikkalaisille Afrodite edusti kauneutta tai suloutta ja toisaalta hedelmällisyyttä ja seksuaalisuutta. Tämän symboleiksi ovatkin vakiintuneet muun muassa kyyhkyset ja ruusut.
Afrodite ei kuitenkaan ollut kreikkalaisten yksinoikeus. Myös antiikin roomalaiset tunnustivat vastaavan jumalattaren omakseen. Italian puolella neitonen tunnettiin ja tunnetaan yhä edelleenkin nimellä Venus.
Afrodite nautti suurta suosiota nimenomaan antiikin aikaan, mutta jumalattaren palvonta ei silti päättynyt historiallisen ajanjakson vaihtuessa. Vielä tänäkin päivänä Afroditea palvotaan tietyissä uuspakanallisissa piireissä.
Kotoisin meren kuohuista
Afroditen syntymää varjostaa traaginen tapaus. Tämän kerrotaan saaneen alkunsa meren kuohuista, jotka puolestaan olivat peräisin taivaanjumala Uranuksen silvotuista genitaaleista.
Afroditen syntyperään liittyy tosin muitakin tarinoita. Asiaan vihkiytyneet tutkijat ovatkin päätelleet, että Afroditella olisi mahdollisesti ollut useampia ilmentymiä jopa kreikkalaisten keskuudessa: jumalallinen tai pyhä Afrodite (Aphrodite Ourania) ja kansanomainen Afrodite (Aphrodite Pandemos).
Afrodite kuvataan kuitenkin poikkeuksetta naimaikäiseksi, aikuiseksi naiseksi. Myös Afroditen tai Venuksen syntymää kuvaavassa kuuluisassa, varhaisrenessanssin ajalta peräisin olevassa Sandro Botticellin maalauksessa jumalatar on aikuisen naisen hahmossa jo meren povesta noustessaan.
Kaunis, mutta uskoton
Afroditesta kuulee puhuttavan paljon hyvää, mutta toisaalta neitosesta liikkuu myös vähemmän mainittelevia juoruja. Seksuaalisuuden jumalatarta ei esimerkiksi pidetty järin hyveellisenä, vaan sen sijaan tämän huhuttiin olevan kumppanilleen toistuvasti uskoton.
Afroditen kumppanina pidetään yleisesti Hefaistosta, seppien ja taonnan jumalaa. Tämä joutui aisankannattajan rooliin muun muassa sodan jumala Areksen rinnalla, jonka kanssa Afrodite jäi kiinni itse teosta.
Muitakin rakastajia Afroditella kerrotaan olleen. Esimerkiksi Adonis, joka oli vain kuolevainen metsästäjänuorukainen – joskin tarun mukaan hyvin komea sellainen. Adonikseen Afrodite mieltyi jopa siinä määrin, että kisaili tästä erään toisen jumalattaren kanssa. Mitä enemmän Odysseiaa eli kreikkalaisten kansalliseeposta lukee, sen suhmuraisemmaksi Afroditen suhdekiemurat tuntuvat käyvän.
Kuten kaikkiin juoruihin, on kuitenkin myös Afroditea mustamaalaaviin kertomuksiin paras suhtautua tietyllä varauksella. Esimerkiksi Iliaassa, joka on myös kreikkalainen kansalliseepos, on Hefaistoksella toinen puoliso ja Afrodite puolestaan vapaa nainen. Jääkööt siis jokaisen itsensä päätettäväksi, onko Afrodite kevytkenkäinen petturi vai vain kehostaan nauttiva viehkeä jumalatar.
Lähteet:
