Ruusuristivetoomus henkisen ekologian puolesta

Kuten me kaikki tiedämme, planeettamme on vaarassa; se kärsii erilaisista saasteista, sen ekosysteemi on uhanalainen, monia kasvi- ja eläinlajeja on kadonnut tai niitä uhkaa häviäminen, ilmasto on muuttumassa lämpimämmäksi, mikä johtaa merien ja valtamerien pinnan nousemiseen jne. Olemme täysin tietoisia siitä, että ihmiskunta on suuressa määrin vastuussa tästä tilanteesta.

Jos muutosta ei tapahdu maailmassa laajassa mielessä, maapalloon vaikuttavat ongelmat lisääntyvät ja laajenevat ja sen myötä myös ihmiskunta itse on vaarassa. Neljästä luontokunnasta omamme on särkyvin ja herkin, sillä sen elossa säilyminen riippuu kolmesta muusta. Niitä vahingoittamalla ihmiskunta tuomitsee itsensä kärsimyksiin ja pahimmassa tapauksessa häviämään kokonaan tai osittain.

Maapallo ei ole pelkästään elinympäristömme. Se on tarkoitettu myös henkisen evoluutiomme puitteiksi, koska se on ihmiskunnalle varattu paikka, jotta se vähitellen saavuttaisi tiedon jumalallisesta alkuperästään ja löytäisi sisäisen täydellisyytensä. Se on kaikille planeetallemme inkarnoituneille sieluille annettu temppeli. Tästä näkökulmasta katsottuna, Maa ja ihmiskunta ovat osa jumalallista suunnitelmaa, joka ylittää materiaalisen maailman ja elämän vaiheet. Jos kaikki ihmiset olisivat tietoisia tästä, he eivät vain kunnioittaisi ympäristöä enemmän vaan pitäisivät enemmän veljellistä yhteyttä toisiinsa. He olisivat taipuvaisempia henkisen etsimisen tielle ja kyselisivät olemassaolon merkitystä. Kun näin tapahtuu, kolmisuhde Jumala- Luonto- Ihminen saavat tarkoituksensa ja arvonsa.

Ruusuristiläisittäin ajateltuna luonto on kaikkein kaunein temppeli. Todellakin kaikki ihmisten rakentamat temppelit on tehty jumalien tai Jumalan kunnioittamiseksi, joihin he uskovat ja joita palvovat evoluutionsa tietyllä hetkellä. Mitä planeettaamme tulee, se on jumalallisten, luonnon, universaalisten ja henkisten lakien ruumiillistuma. Jokaisen meistä tulisi tunnistaa, että nämä lait toimivat älykkäästi ja viisaasti kautta kaikkien luontokuntien. Tosiasiassa jokainen riittävän herkkä ja älykäs yksilö voi myöntää, että luonto on kaikkea sitä, mikä on kaunista esteettisessä ja filosofisessa mielessä. Sellaisenaan se yhdistää kaikkia kuviteltavissa olevia taiteita aina ihmistietoisuuden jaloimpiin tunteisiin saakka. Tämä selittää miksi myös ateisti tuntuu “jumaloivan” sitä.

Tämän 21. vuosisadan ja 3. vuosituhannen alkaessa, aikana, jolloin planeettamme ja sen seurauksena ihmiskunnan elossa pysyminen on vakavasti uhattuna, uskomme, että on hyödyllistä julistaa henkistä ekologiaa tämän vetoomuksen kautta:

- Muistakaamme, että Maa, jossa elämme on ollut olemassa enemmän kuin neljä miljardia vuotta ja ihmiskunta tietojemme mukaan ilmaantui tänne noin kolme miljoonaa vuotta sitten ja on saattanut Maan vaaran alaiseksi vähemmän kuin sadan vuoden aikana.

- Muistakaamme, että meret ja valtameret peittävät kaksi kolmasosaa planeetastamme ja että oma kehomme sisältää 75% vettä, jota ilman emme voi elää.

- Muistakaamme, että metsät ovat planeettamme keuhkot, sillä ne tuottavat hengittämäämme happea ja ilman metsiä ei olisi ilmakehää eikä myöskään elämää.

 - Muistakaamme, että eläimiä eli planeetallamme miljoonia vuosia ennen ihmisten ilmaantumista ja että ihmiskunnan elossa säilyminen on riippuvaista näistä älykkäistä ja tuntevista olennoista.

- Muistakaamme, että kaikki eri luontokunnat ovat riippuvaisia toisistaan ja niiden välillä ei ole mitään tilaa tai rajaa ja jokaisella niistä eri tasoillaan ja eri muodoissaan on tietoisuus.

- Muistakaamme, että Maata ympäröi elektromagneettinen aura, joka on tulosta senomista luonnollisista energioista ja tämä aura yhdessä ilmakehän kanssa vastaa elämästä.

- Muistakaamme, että planeettamme olemassaolo ei ole minkään sattuman tai ajan ja paikan muutoksen tulosta, vaan se on Jumalaksi nimittämämme Universaalisen Älyn toteuttamaa suunnitelmaa.

- Muistakaamme, että Maa ei ole vain pelkästään planeetta, joka sallii ihmisten olevan olemassa, vaan se on myös ympäristö, jossa sielut inkarnoituvat edetäkseen henkisen evoluution tiellä aina sen loppuun saakka.

- Muistakaamme, että planeettamme on luomisen mestariteos, että vaikka se ei ole laatuaan ainut universumissa, se on siitä huolimatta harvinainen ja ihmiskunnalle on suuri etuoikeus voida elää täällä.

- Muistakaamme, ettei Maa kuulu meille ja voimme olla täällä elääksemme elinaikamme ja se edustaa kalleinta perintöä, jonka siirrämme tuleville sukupolville.

- Muistakaamme, että meillä ei ole mitään oikeuksia planeettaamme. On vain yksinkertaisesti velvollisuus kunnioittaa, säilyttää ja suojella sitä. Yhdellä sanalla, rakastaa sitä.

 Muistakaamme tämä ja muistuttakaamme myös lapsiamme ja olkoon tunnuslauseemme seuraava:

”Terra humanitasque una sunt”.

(Maa ja ihmiskunta ovat yhtä).

Christian Bernard
Imperaattori
AMORC