Alaskan Yu'pik shamaani on ollut heimon pelastava naamiomies
Alaskan lumisia korpia on kautta aikain asuttanut Yu'pik-niminen kansa – suomalaisittain jupikit tai jupikeskimot. Jupikeskimoiden kulttuuriin liittyy paljon metsästäjä-keräilijäkansalle tunnusomaisia piirteitä, mutta myös shamanismia. Shamaanilla onkin ollut Yu'pik-kulttuurissa erityisen merkittävä rooli.
Pääosan vuodesta jupikeskimot viettävät ulkona ravinnon perässä liikkuen. Kun keli muuttuu kehnoksi, kerääntyvät luonnon helmoihin levittäytyneet eskimot kuitenkin takaisin kyläänsä jakamaan toisilleen tietoa ja harjoittamaan kulttuuriaan.
Perinteisessä Yu'pik-kylässä on kaksi merkittävää rakennusta – ena ja qasgiq. Ensiksi mainittu on naisten ja tyttöjen asumus ja jälkimmäinen puolestaan miesten ja poikien. Sukupuolten mukaan jaetut asuinrakennukset toimivat myös luokkahuoneina, joissa nuorille tytöille ja pojille on opetettu Alaskan karuissa oloissa tarvittavia selviytymis- ja kädentaitoja.
Qasgiq on kuitenkin myös seremoniakeskus. Rakennus on jupikeskimokylän sykkivä sydän, jossa on pidetty jos jonkilaisia seremonioita ja juhlia. Niihin liittyi usein tanssia, laulantaa ja tarinankerrontaa – sekä shamanismia.
Shamanismi osana Yu'pik-kulttuuria
Jupikeskimoiden maailmankatsomus on vahvasti shamanistinen. Fakta ei yllätä, sillä kunnioitus ympäröivää luontoa kohtaan on ollut eskimokansan kotikonnuilla varmasti lähes välttämätöntä.
Shamanismin kautta jupikeskimot ovat pyrkineet muun muassa selvittelemään ja parantamaan ihmisten, eläinten ja henkimaailman suhteita. Edellä mainittujen seremonioiden tavoitteena on usein ollut esimerkiksi viestin tuominen tai vieminen esi-isille tai riistaeläimille.
Myös shamaanilla on luonnollisesti ollut jupikeskimoiden kulttuurissa merkittävä rooli. Hän on toiminut tulkkina heimon ja henkimaailman välillä, aivan kuten monissa muissakin shamanistisissa kulttuureissa. Shamaani on välittänyt henkioppaiden viestejä ja voinut jopa pyytää apua hyviltä hengiltä, mikäli pahat henget ovat aiheuttaneet heimolle harmia.
Seremonioiden yhteydessä shamaanin tehtävänä on saattanut olla esimerkiksi tulevan kesän metsästysonnen varmistaminen. Tämä on kenties udellut henkioppailtaan tietoja riistaeläinten olinpaikasta tai pyrkinyt rohkaisemaan eläimiä ilmestymään jälleen keväällä ja uhraamaan itsensä metsästäjille.
Jäänteenä kiehtovia naamareita
Tähän päivään Yu'pik-kuttuurista on selviytynyt vain pieniä palasia. Onneksi kaikki ei kuitenkaan ole vielä kadonnut, vaan pääsemme vielä ihastelemaan esimerkiksi jupikeskimoiden shamanistisissa seremonioissa käyttämiä naamioita.
Naamiot ovatkin olleet tärkeä osa jupikeskimoiden kulttuuria – eivät siis vain shamaanin roolia siinä. Vaikka shamaani käytti naamioita seremonioiden yhteydessä, osallistui koko heimo niiden valmistamiseen. Kyse oli yhteisestä hyvästä, sillä naamion takaa shamaanin ajateltiin pystyvän palvelemaan heimoaan paremmin.
Shamaanilla oli kuitenkin tapana valvoa naamioiden valmistamista, sillä tietty seremonia vaati juuri tietynlaisen naamion. Naamari saatettiin veistää shamaanin ohjeiden mukaan esimerkiksi tämän henkiapurin näköiseksi. Toisaalta naamari voitiin muotoilla seremonien yhteydessä kosiskeltavan riistaeläimenkin mukaan – esimerkiksi susi, hylje ja merilinnut olivat suosittuja aiheita.
Joskus naamiolle tehtiin myös suuret, pullottavat silmät. Ne puolestaan symboloivat maskin käyttäjän laajentunutta tajunnan tasoa.
Taiturimaisesti luonnon materiaaleista valmistettuja naamioita on moneen lähtöön, mutta jokaisesta niistä huokuu monitasoinen maailmankatsomus ja luonnonpalvonta. Ne ovat konkreettinen osoitus jupikien syvästä kunnioituksesta ympärillään olevaa luontoa ja sen eläimiä kohtaan. Naamioita katsellessa ei voikaan muuta kuin ajatella, että shamanismissa on oltava osa sitä taikuutta, jonka ansiosta jupikeskimot ovat ylipäätään selvinneet pakkasen ja petoeläinten keskellä.
Lähteet:
- https://www.thevintagenews.com/2016/07/30/priority-beautiful-examples-expressive-shamanic-ritual-masks-made-yupik-people-southwestern-alaska/
- https://en.wikipedia.org/wiki/Yupik_peoples
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Jupikit
Kuva: By Edward S. Curtis - Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. 20540 USA, Curtis (Edward S.) Collection [1], Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=10551966
