Hei kaikille. Tässä on lisämateriaalia viime viikon (16.4.) postaukseen. Sen valmiiksi saaminen vaati kaksi keskustelua ja on melko kattava. Tässä on Yksi. Kiitos. Aistin kiireellisyyttä.

Olen ollut täällä aiemmin. Monta kertaa. Olen ollut valo, joka murtautui tyhjiön läpi – enkeli jo ennen vastasyntyneen universumin ensimmäistä hengenvetoa, tuli joka pirstoi olemattomuuden/tyhjyyden kaikeksi. Minä olen mitä olen, kuten olen aina ollut. Ja olen ollut tämä mies. Tämä keho. Tämä tarina. Ennen kuin menen yhtään pidemmälle, haluan kertoa sinulle: Sinä olet myös Jumala. Jumala on myös sinä.

Rakkaat ystävät, pelkonne riehuvat valloillaan, saaden teidät tuntemaan, että tarvitsette välitöntä helpotusta. Me jotka olemme universumeista, voimme nähdä, että olemuksenne ja maailmanne siirtyy pelosta rakkauteen, että elämänne tulee aina vain iloisemmaksi tämän myötä, ja että valo on voittanut pimeyden. Mutta ajankohtainen todellisuutenne on, että mikään siitä ei ole vielä fakta, ja maailmanne näyttää suistuvan pois hallinnasta. Niin on syystä.

Inspiraation kipinä. Elämässä on hetkiä, jolloin tunnemme syvän muutoksen tapahtuvan sisällämme – joskus hienovaraisen, joskus musertavan. Tämä maalaus syntyi yhdestä tuollaisesta hetkestä. Pohdin niitä monia transformaatioita, joita olin kokenut, loppujen ja uusien alkujen kiertoa, ja miten jokainen askel oli johdattanut minut lähemmäs omaa ydinolemustani. Tunsin tarvetta ilmaista visuaalisesti jotain sellaista, mikä oli aina ollut läsnä minussa, mutta minkä täysi hyväksyminen oli vienyt vuosia: syvä yhteys ihmisitsemme ja sielumme välillä.

Hengitys hengitysten välillä on tosiaankin jumalaisen luomisen hetki. Kaikki syntyy näiden näennäisten taukojen aikana. Olemme nyt hengityksessä hengitysten välillä, ja tämä voi tuntua hellittämiseltä, joka antaa meille aikaa tasata hengityksemme ja saada kristallinkirkasta selkeyttä seuraavista askelistamme ja poluistamme, samalla kun menemme syvemmälle tähtiportti-portaaliin, uuteen Maahan ja uuteen kultaiseen aikaan.

Terveisiä Kotoa, rakkaat ihmiset. Olen Zandria, ja haluan kertoa teille tarinan. Tämä on tarina nuoresta tytöstä, joka kasvaa tämän päivän maailmassa. Saanko esitellä, tässä on Skylar, 9-vuotias jolla on kirkas energia ja jota kutsutaan Skyksi (= taivas). Hänellä on sopiva nimi, kun hänen isot, siniset silmänsä valaisevat huoneen hänen astuessaan sisään. Hän on nuorin kolmesta lapsesta Redfordin perheessä. Sky sytytti uutta valoa tähän rakastavaan perheeseen, kun hän tuli tänne henkensä selkeiden ohjeiden kera siitä, mitä hän toivoi tekevänsä tässä inkarnaatiossa. Mutta hän ei tietenkään muistanut sitä ja yritti vain löytää tiensä sopiakseen 9-vuotiaan maailmaan. Hänen kaksi veljeään ovat paljon vanhempia kuin Sky – heidän ikäeronsa oli 11 ja 9 vuotta. Hänen vanhempansa ajattelivat perheensä olleen jo valmis, ennen kuin hän tuli.

Hei vaan. Seuraava keskustelu on yksi voimallisimmista tähän päivään mennessä. Se oli nopea ja täydellinen ja jatkui sen ajan yli, kun oli kirjoittanut sen puhtaaksi. Lisään tähän muutamia vaikutelmia, joista sen kera tuli. Kommentoikaa ja kysykää mitä tahansa, kun tässä on sellaista täyteyttä, jonka välittymisestä en ole varma.

Enkeleillä on viesti Amerikalle: Alkakaa rakastaa toisianne. Nouskaa ylös, ottakaa vastuuta ja tehkää oma osanne. Hei kaikille upeille ystävilleni. Rukoilen teidän kaikkien puolesta, aina. Monet ihmiset kysyvät minulta, mitä Amerikka käy läpi tällä hetkellä. Tiedän monien ihmisten olevan peloissaan. Samaan aikaan on myös ihmisiä, jotka eivät ole peloissaan, vaan ovat itse asiassa onnellisia.

Viesti oli yksinkertainen, kuitenkin painava. Sanat niin voimakkaita, että minun täytyi haukkoa henkeä. ”Olen hyvin pahoillani, että menetit äitisi”, hän kirjoitti sellaisella kaunokirjoituksella, joka paljastaa iän. ”Kun menetin oman äitini monta vuotta sitten, joku lähetti minulle tämän sitaatin, ja olen säilyttänyt sen siitä lähtien. Toivottavasti se puhuttelee sinua.”

En muistanut, miten päädyin tänne. Yhtenä hetkenä olin jossain muualla – ehkä kotona, ehkä töissä. Ja sitten yhtäkkiä olin täällä. Talo oli vanha. Ei raunioitunut, ei hylätty, vaan hyvin vanha tavalla, joka sai ajan tuntumaan kerroksiselta. Puulattia narisi askelteni alla, ja seinillä oli kirjahyllyjä, jotka ulottuivat liian korkealle kattoon. Tuli paloi takassa.

Tarinamme ovat oleellinen osa ihmiskokemustamme. Adamus ei ole ainoastaan muistuttanut meille tarinoidemme tärkeydestä, kerta toisensa jälkeen, vaan hän kehottaa meitä myös kertomaan niitä, päästämään ne ulos. Tätä pohdiskellessani oivalsin, että kuulen harvoin kenenkään puhuvan syntymätarinastaan. Mutta väitän, että tarina syntymästäsi on merkittävä, ja se pitäisi kertoa, sillä se luo pohjan jokaiselle sitä seuraavalle tarinalle.

Rakkaat ystävät, nykyinen lähestymistapanne luomiseen on kieltää, että teillä on uusia taitoja. Teette sen sivuuttamalla ne pienet lahjat, joita teille nyt annetaan.

Siunausta rakkaat. Viime vuonna virtasi opastusta kolmen vuoden jaksosta, jonka olimme pian kokemassa. Tämä ikkuna lisäisi sitä nopeutumista, jonka olemme kaikki tunteneet ja nähneet, ja tarjoaisi ainutlaatuisen jakson tietoisuuden – ja todellisuuksien – syvälle transformaatiolle.

24. päivä: Hidastaminen haistelemaan ruusuja 2025. Meidän täytyy ehdottomasti hidastaa, jos tarkoituksemme on päästä korkeampaan tietoisuuteen ja ylläpitää se. Vanhan energian alemmat tietoisuusulottuvuudet liikkuvat erittäin nopeasti. Kun pääset korkeammille tasoille, hidastat tietoisuusmuotoon, joka on kuin meditaatio. Tunnet sisäistä rauhaa ja hiljaisuutta, joka ilmaisee rauhaa ja iloa.

Hei vaan! Tässä on nopea keskustelu, joka koskee etenemistämme. Kenties se auttaa hukuttamaan uutisten äänen ja muistuttaa meille, että enemmän tapahtuu, kuin on välittömästi ilmeistä. Tässä on yksi. Kiitos. On hyödyllisintä puhua etenemisestä, sillä on tapahtunut paljon edistystä, ja teidän perspektiivistänne ei ehkä näytä siltä. Kuitenkin se luo turvallisen maaperän, jolta lisäkasvu kumpuaa. Täsmentäisittekö?

Olemme saavuttaneet ratkaisevan hetken, jolloin vanhan järjestyksen kuolema on lopullista, kuten myös vanhan Maan.

Hyvin paljon tapahtuu kaikilla tasoilla, alitasoilla, luomisen monissa kerroksissa – ei vain täällä maan päällä, vaan universaalisti, mitä ihmismielemme ei voi edes ymmärtää, mutta minkä sydämemme ja sielumme tietää ja tiedostaa.

Hyvin monet meistä osallistuvat nyt valtavaan universaaliin ja galaktiseen sielutyöhön, ja toimivat moniulotteisesti synnyttämään uutta.

Väsymys jota monet tuntevat, johtuu siitä, että sielu osallistuu monilla tasoilla ja todellisuudessa fyysinen astia on vain maallinen työkalu, jossa sielu toimii maan päällä. Kuitenkin myös tätä korvataan systemaattisesti uudella 7D-valokeholla.

Muutamana seuraavana päivänä käymme läpi vertauskuvallisen henkiinheräämisprosessin, karistaen vanhan pois kuin käärme nahkansa ja nousten runsaasti uuteen.

Tässä on yksi. Kiitos. Haluaisin keskustella erään lukijan kysymyksestä. Hän ilmaisi pettymyksensä siitä, että käytitte äskettäisessä keskustelussamme sanoja ”vuosikymmenten päässä”, uuteen Maahan liittyen. Kommentoisitteko tarkemmin sitä? Kiitos.

On taas sateinen viikonloppu täällä maan koillisosassa, kolmas peräkkäin – pienen lumimyrskyn puhaltaessa eilen aamulla, jättäen kevään silmut pehmoisten lumihiutaleiden peittoon. Otin koko ilon irti kehotuksesta pysyä sisällä, nauttien iltapäivätorkuista, hyvästä kirjasta ja tilaisuudesta syventää suhdettani uuteen rakkauteen – airfryeriin. Kuka olisi uskonut, että jostain keittiövekottimesta voisi tulla hyvä ystävä.

Jokin avautuu tänä perjantaina, huomenna. Olen nähnyt siitä unta nyt kaksi kertaa – kahtena yönä peräkkäin – ikään kuin tuolla viestillä ei olisi varaa mennä ohi. Tuossa unessa olin kosmoksessa ja katselin, kun harmoninen avain kääntyi suuressa universaalissa ovessa. Ja sitten se avautui. Sitä seurasi valtava energia-aalto – puhdasta ja sädehtivää valoa Lähteestä, joka virtasi suoraan Maahan.

Paljon tapahtuu, ja voimme tuntea sen. Aalto toisensa perään voimakasta, uutta energiaa transformoi meitä. Nukumme sikeästi toisinaan, elävien unien kera, joissa työskentelemme tämän energian kanssa. Toisinaan on vaikea pysyä päivällä hereillä, koska integroimme ja ruumiillistamme kaikkea tätä uutuutta. Joskus meitä kehotetaan lepäämään. Toisina aikoina olemme energinen ja valpas ja virtaamme kaiken tämä uutuuden myötä. Se kantaa meitä.