Terveisiä Kotoa, rakkaat ystävät. Liitymme tänään seuraanne kaukaa, ja katselemme sitä maagista peliä, joka kehittyy planeetallanne. On upea aika olla täällä ja tulla yhteen juhlimaan ykseyttä. Näemme teidät hyvin eri tavalla, kuin näette itsenne. Olette luojaolentoja, rakkaat ystävät, ja tietämättömiä siitä. Ja sen myötä tapahtuu kiehtovia asioita.
Haluamme kaikki elää ihanne-elämäämme, mutta usein se menee meiltä ohi, koska odotamme jonkin ratkeavan/järjestyvän. Minun ihanne-elämäni? Saada merenaaltojen ääni herätyskelloksi, puhelimen sietämättömän soittoäänen sijasta. No, kyllä, toteutin tämän unelman odottamatta lottovoittoa.
Minun matkani muistimenetyksen läpi. Muutaman viime vuoden aikana olen kärsinyt myriadeista fyysisistä oireista, mutta pahin tuntui olevan muistini menettäminen. Todellakin luulin, että olin menettämässä järkeni, että dementia alkoi, ja tuo ajatus teki minusta surullisen ja pelokkaan.
Siunausta rakkaat. Tämä sielua vapauttava energiamuutos on intensiivinen, syvällekäyvä ja joskus pakahduttava. Olen kiitollinen, että se tuntuu hyvin uudelta ja avaa meidät taas uuteen äärettömän sydämen laajentumiseen.
Siirrymme aitouteen, paljon syvemmän merkityksen etsintään, vaikka käymme läpi tätä voimakasta muodonmuutos/kirkastumisprosessia. Tule tietoiseksi, että vanhat elämän- ja elämisen tavat ovat poissa ikuisiksi ajoiksi, niin paljon kuin jotkut yrittävät epätoivoisesti jatkaa niitä.
Rakkaat ystävät, kenties pelkäätte, että ilo ei voi koskaan olla huomattavaa elämässänne, että on vain se, mitä tunnette nyt. Palaatte 3D-pelkoihin, jotka eivät ole enää osa maailmaanne.
Vaikka monet meistä eivät olleet äskettäisen auringonpimennyksen reitillä, se vaikutti meihin kaikkiin. Olet ehkä myös tuntenut pimennysenergian kulkevan lävitsesi, silloin kun kuu meni auringon eteen. Minä tunsin. Olin ulkona tekemässä asioita. Mutta yhtäkkiä tunsin sen, ja tarkistin ajankohdan, ja se oli juuri pimennyksen tullessa täydelliseksi.
Useat ihmiset kirjoittivat viime viikon blogiini liittyen (”Viisauden löytäminen elämän arkistoista”) ja pyysivät minua kertomaan enemmän siitä, miten palaaminen ajassa taaksepäin elämässämme (omassa tapauksessani valokuvakirjastoni silmäileminen) voi saada egon yrittämään vetää meidät takaisin ihmisten luo ja paikkoihin, joista olemme kasvaneet yli. Tämä on laaja keskustelunaihe, ja vaikka se vaatisi kirjan kokonaista lukua, yritän summata sen tässä parhaan kykyni mukaan.
Menemme aina vain enemmän intuitiiviseen elämiseen, jolloin seuraamme sisäistä opastusta, jota nousee hyvin luonnostaan sisältämme. Annamme tämän opastuksen viedä meidät päivämme läpi, kuiskausten, tökkäysten, viestien ja tunteiden myötä. Näemme tämän luontaisen rakennelman kauneuden, jota useimpia meistä ei kannustettu käyttämään koskaan aiemmassa elämässämme. Huomaamme, että kun teemme näin, astumme luonnollisen olemassaolon harmonioihin, jolloin olemme virittyneet siihen, mitä tapahtuu ja mitä on seuraavaksi. Se on mutkatonta eikä siinä ole suurinta osaa siitä stressistä, kun yrittää navigoida kaikkia ulkoisen maailmamme haasteita, koska kuljemme tukevalta tuntuvan energian virtauksilla. Ja kun lisäämme tuon intuitiivisen osan luovaan fokukseemme, koemme uuden maan. Ja kohtaamme luomisen helppouden ja taikuuden tuossa elävöityneessä tilassa.
Koulutus on epäonnistunut hyvin vakavalla tavalla tärkeimmän opin välittämisessä, jonka tiede voi opettaa: skeptisyys. – David Suzuki. Ei ole tarkoitus olla pinnallinen, mutta nyt kun ”lonkkakipuni” on laskussa ja helppo liikkuminen nousussa, en ole läheskään yhtä epätoivoinen auringonleimahduksen/ylösnousemuksen tapahtumisesta. Fyysinen elämäni on tullut havaittavasti mukavammaksi lonkkaleikkauksen jälkeen viisi viikkoa sitten, ja yksi tulos on, että huolestunut tarpeeni saada ”medipetit” ja muut uuden Maan varusteet ilmestymään jo, on muuttunut kiehumisesta poreiluksi/hautumiseksi.
Jos asut USA:ssa, tämä viikko alkoi tilinteonpäivällä. Se on henkilökohtaisten verojen päivä, jolloin monet ihmiset ovat vihaisia, järkyttyneitä ja peloissaan – erityisesti jos he eivät pysty maksamaan verojaan. Verojen maksaminen ei ole hauskaa, ja sen surkean esityksen myötä, jota saamme hallituksiltamme (ympäri maailmaa), verojen maksaminen rahoittamaan heidän korruptiotaan, petostaan, ahneuttaan ja vilppiään on viimeinen asia, jonka kukaan meistä haluaa tehdä. Mutta itse maksan veroni hymyillen, vaadin kymmenkertaista palautusta ja menen eteenpäin.
Sallien, rypien … saippua, saipua? (Suom. huom. sanaleikkiä, joka ei käänny suoraan suomeksi.) Rakastan shaumbrojen henkeä. Jaaa … joskus näyttää siltä, että se jääräpäisyys jonka tunnen meille kaikille olevan yhteistä, tuo enemmän murhetta, kuin kaikki 3D-elämän vaikeat tosiasiat laitettuna yhteen. Tiedän, että itselläni oli tiettyä omistautumista – ”mitä ikinä se vaatii” – joka veti minut massatietoisuudesta omaan olemukseeni, uudestaan ja uudestaan. Sisälläni oli palo vapauteen enemmän kuin mihinkään muuhun. Ja kuitenkin, sitten kun aloin päästä lähemmäs tuota vapautta, mieleni ei aina tunnistanut sitä ja yritti jopa tuhota sen vähättelemällä sitä, sivuuttamalla sen ja (aina) zoomamalla siihen, mitä puuttui.
Mikä tämän kuukauden energia on? Sade on se kuva, miltä Akaasinen kirjasto näyttää tälle kuukaudelle. Jokainen sadepisara on eri todellisuus, kvanttimaailma itsessään. Se on vähän kuin Whovillen energia lastenkirjassa ja elokuvassa Horton Hears a Who. Sadepisara on myös, kuin eeppinen makrovalokuva kukinnosta sadepisaran sisällä. Kirjasto näyttää erilaisia kvanttitodellisuuksia, joita voisimme kokea, ja jokainen niistä on ainutkertainen.
Tervetuloa viestimme pariin, rakkaat lukijat. Maailma on siirtynyt aikaan, joka on tärkeä ja voimakas muutos maalle itselleen sekä sen päällä eläville. Yksilöillä jotka elävät totuustietoisuudesta, on vakaa perusta, jolta kohdata ja ymmärtää nämä muutokset, ja he voivat auttaa niitä, jotka tällä hetkellä kamppailevat ymmärtääkseen maailmaa lentohiekalle rakennetuilta perustoilta.
Kaadoin mukiin Earl Grey -teetä ja hunajaa, laitoin päälle mukavat vaatteet ja painauduin Wednesday-kissani viereen olohuoneen lattialle, läppäri kädessä. Minun oli tarkoitus käydä läpi valokuvakirjastoni löytääkseni kuvia vanhasta ystävästämme Ileenistä muistotilaisuutta varten, joka pidetään Lontoossa myöhemmin tässä kuussa. Sen sijaan putosin menneisyyden kaninkoloon.
Epätavallisia ja odottamattomia asioita tapahtuu. Voimakkaat energiavirtaukset kantavat meitä uusille maille, ja itse olemme uusia joka hetki – löytäen, kuka olemme, kun meidät tehdään, järjestetään ja elävöitetään uudelleen. Tilanteita syntyy, ja toimimme rajattomasta sydäntietoisuudestamme. Saatamme näin huomata reagoivamme uusilla tavoilla, tietäen, että meidän täytyy toimia sydämestä tukeaksemme (ja suojellaksemme) herkkää, kehittyvää itseämme.
Kysymys: Rakas mestari, monien shaumbrojen tapaan olen aina ollut vähän yksinäinen susi. Minulla on ollut ystäviä, vaikka ei monia, ja se on minulle ok. Kuitenkin viime aikoina minusta on tuntunut, että nuo ystävyydet – ja myös suhde lähimmän perheeni kanssa – ovat loppuneet, ikään kuin sitä ei olisi enää, mikä piti meidät yhdessä. Tunnen myös vihaa tai tuomitsemista heiltä (sekä itseltäni). Miksi tämä tapahtuu nyt?
”Energiat riehuvat valtoimenaan maan päällä. Voitte liittää tämän nopeaan tietoisuusmuutokseen. Tällä on tekemistä myös 3D-maailman loppumisen kanssa, jossa teidät on ohjelmoitu elämään lineaarisessa ajassa. Teidät ”mekaanistettiin” keinotekoisella ajalla. Sitä käytettiin orjuuttamaan planeetta ja pitämään teidät kaikki samassa tahdissa toistenne kanssa 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa. Nyt kohoavan tietoisuuden ja pimeiden voimien kaatumisen tuloksena tuo vanha matriisi hajoaa. Nekin jotka eivät ole yhtä hereillä kuin te, tunnistavat, miten paljon aika on muuttunut ja kaikki tuntuu tapahtuvan samanaikaisesti. Tämä on todella vanhan maailman loppu ja kultaisen ajan alku.
Minulle kaikki on kehitys/kypsymistilassa tällä hetkellä – täysin uusiin muotoihin, taajuuksiin ja värähtelyihin. Toisinaan leijailee melkein kuin mehiläinen, ja sitten yhtäkkiä kaikki paljastuu, ja voimme nähdä selkeämmin kuin koskaan ennen.
Energiat ovat nyt sellaisia, että pidätän hengitystäni – tuntuu, kuin jotain valtavaa olisi tulossa, mutten pysty oikein määrittämään mitä. Se on melkein kuin kiihtymystä – odottaen seuraavan valtavan läpimurron tapahtuvan, ja se tapahtuu muutaman seuraavan viikon kuluessa.