Viel 11.5.24: Oudonlaista viisautta
Huonona päivänä.Vähän sokeria. Voi viedä pitkälle.– Olivia Hooper, Sweet Comfort (= makea lohtu)Jokin tuntuu olevan vinossa, jos lähestyy sokerin kulutusta ”kaikki tai ei mitään” -asenteella. Itseni käskeminen olemaan tekemättä tiettyä asiaa tuntuu toivottoman vanhanaikaiselta. Myös muistutus olla valppaana sokeripitoisten ruokien osalta (anna mennä ja syö se, jos on pakko, mutta ole tietoinen siitä, mitä teet!) tuntuu vähän mekaaniselta. Todennäköisesti robottiin voi ohjelmoida käyttäytymismalleja, ja tuolla olennolla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin totella. Haluanko oikeasti kohdella itseäni niin sieluttomalla tavalla?
*****
Tunnen houkutusta sanoa, että jonkin itse määritellyn pakkomielteen käsitteleminen perinteisellä 12 askeleen lähestymistavalla, on liian kolmatta ulottuvuutta. Enkö ole kehittynyt sen yli? Kuitenkin voisin arkistoida tämän sisäisen väittelyn ”tekosyitä, tekosyitä” -kohtaan. Haluan vain nauttia herkullisesta aineestani, oikeuttaen sen arveluttavalla väitteellä henkisyyden paremmuudesta.
En ole varma, onko tämä kieltämistä vai pelkästään oudonlaista viisautta, mutta mikään minkä voin kuvitella, ei sovi tarkoitukseen ”saada Cathrine irti sokeripitoisista ruuista”. Sitä paitsi, en usko, että kyse on sokerista. Huolestuttavimmat asiat fyysisessä ulottuvuudessa näyttävät liittyvän tunne- tai henkisiin ongelmiin, joten ”huonon” aineen tai käyttäytymistavan eliminoiminen ei luultavasti ole vastaus.
*****
Tänä aamuna söin aamiaisella muffinin, joka oli sivelty kevyesti kiiltävällä hapanimelällä sitruunahyytelöllä. Oi, herkullista! Tuo hitunen sokeria ei laukaissut halua saada lisää. Minua ei vallannut vastustamaton tarve ostaa superkokoista suklaakuorrutettua donitsia Lighthouse Coffeesta.
Laitoin astiat tiskikoneeseen ja jatkoin aamuani. En tiedä, mitä huominen voisi tuoda. Nyt kuitenkin tiedän sen, että minusta tuntuu, kuin lepäisin neutraaliuden kehdossa, kyeten nauttimaan ruuasta, oli se sitten ”terveellistä” tai ”ei varsinaisesti ravitsevaa”. Sokeripitoinen ruoka voi kohottaa mielialaa, mutta se voi aivan yhtä helposti aiheuttaa niveltulehduksen puhkeamisen tai tunneromahduksen tuon kohotuksen jälkeen. Tunnen, että odotukseni ovat suurin tekijä kokemuksessani.
Kuvittelen, että tanssini ovelan Makeuskeijun kanssa voi singota minut korkeammalle henkiselle tasolle tai ainakin mukavammalle tasolle, jos toivotan sen vierailun tervetulleeksi, enkä estä sitä pelon ja vanhan ehdollistumisen muurilla.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
11.5.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
