Viel 11.2.23: Jumalan yksi viitta
Jokin on erilaista. Mikä se on? Koska se on ero, haluan paikantaa ja omaksua sen, jotta siitä tulee osa minua enkä kadota sen kallisarvoisuutta huolimattomalla käsittelemisellä.
Kenties ei ole viisasta roikkua missä tahansa, vaan antaa kaiken virrata. Annan hyvin tyytyväisenä epämiellyttävyyden valua pois, mutta rakennan linnani elementeistä, joita pidän miellyttävänä, ravitsevana ja kohottavana. Tämä muutos tuntuu kuin hohtavalta kulmakiveltä laitettavaksi perustaan, koilliskulmaan jossa tuuli ujeltaa joskus puhuriksi.
*****
Kissani on sairas. Voi ei!
Tässä sitä taas mennään ... Ja kuitenkin minusta tuntuu, että olen valinnut erilaisen matkan tällä kertaa. Koska tämä kissa oli tehnyt selväksi sekä käyttäytymisellä että eläinkommunikoijan kautta, ettei se halua perinteistä hoitoa, jos sen vatsa menee sekaisin, aivoni hyppäsivät vaihtoehtoraiteelle. Homeopatia? Akupainanta? Reiki? Tosiaankin, kokeillaan kaikkia kolmea. Kotikäyntejä tekevä eläinlääkäri on hälytysvalmiudessa ja tulee, jos on tarvetta, mutta katsotaanpa ensin, mitä voimme tehdä kotikonstein.
Tarjosin monenlaista ruokaa ja toivoin, että jokin sopisi sille. Ahdistuksen ja pelon sijasta, joka on tavallinen tilani tällaisten jaksojen aikana, olen melko filosofinen koko asiasta. Ahdistus ja pelko putkahtavat esiin kuin Loch Nessin hirviö suojärvestään, mutta samaan tapaan painuvat takaisin alas, kun annetaan vähän huomiota.
*****
Jotenkin tämän prosessin myötä jatkuvat sisäiset kireydet ovat höltyneet vähän. Pelko jonkin tekemisestä väärin ei estä ajatteluani tai avoimuutta intuitiolle. Näiden hoitojen "hyväntahtoisuuden" lisäksi tiedän, että Henki tukee ja ylivalaisee, kun teen akupainantaa tai annan Reikiä tai mietin lääkkeitä.
Mieleeni juolahti, etten ole vähemmän kykenevä käyttämään Jumalan viittaa, kuin viereinen ihminen. Ja mitä on valmius auttaa muita parantamaan itsensä, kuin jumaluuden yksi viitta?
Käytännönläheisen ja henkisen/metafyysisen parantajan työkalupakkini ei ole läheskään yhtä nopeasti kehittyvä kuin joku muu. Jos minulla olisi sata vuotta, epäilen, että pystyisin hallitsemaan jokaisen parannusmenetelmän, fyysisen ja eteerisen, joka on käytettävissä multiversumissa. Mutta se mitä tiedän nyt ja mitä voin lisätä, riittää.
*****
Istun auringon täplittämässä perhehuoneessa leutona helmikuun päivänä ja nautin odottamattomasta rauhallisuudesta. Silloin kun en katsonut, valmius jota en oivaltanut tarvitsevani, ilmestyi jostain. En pyytänyt sitä. En edes halunnut sitä. Mutta tässä se on. Olen valmis auttamaan perheen terveyden ylläpitämisessä jokaisella työkalulla, joka minulla on.
En pidä siitä, että minut kutsutaan tähän rooliin, enkä usko, että se koskaan ilahduttaisi minua. En ole koskaan identifioitunut parantajaksi. Itse asiassa ottaisin paljon mieluummin kannettavan medipetin (varmasti sellainen tulee), joka materialisoituisi tarvittaessa ja toisi melkein välittömän parannuksen, jos tarvitsisimme sitä.
Eikö niin pitäisi olla? Mutta kunnes tuo parempi ratkaisu tulee, suostun palvelemaan tällä tavalla. Ja olen hyvin kiitollinen vaihtoehtoisista (ja perinteisistä) parantajista, joille voin soittaa Santa Barbarassa, kun perustyökalupakistani loppuvat vaihtoehdot.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
11.2.2023
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
