Tinder 07 23: Tulikokeeni

Löysin hiljattain uutta käyttöä Vitut ämpärilleni, ja hauskuutta lisää, että se vastaa ilahduttavasti Trekkie-puoltani! Tässä on tuo tarina ...Monilla meistä on keho-ongelmia, enkä ole poikkeus. Kummallista hermostunutta käyttäytymistä, kiertäviä kipuja ja särkyjä, näennäistä kyvyttömyyttä tehdä jotain, mikä ei ollut ongelma viime viikolla, ja niin edelleen. Joinain päivinä kehoni tuntuu terveemmältä kuin koskaan. Toisina päivinä ihmettelen, miten se edelleen toimii. Tiedän Adamuksen sanovan, että kaikki on ok ja se on luonnollista ja plaa, plaa, plaa, mutta haluaisin todellakin korjata tämän asian kerta kaikkiaan!!

Äskettäin erään tuotannon aikana studiolla hän sanoi jotain, mikä sai aikaan idean: "Hemmetti, minun pitäisi laittaa koko itseni Vitut ämpäriin!" (Artikkeli "Minun ämpärini" 05 23) Totta, se on vain symboli asioista irtipäästämiselle, mutta olen ollut niin hairahtunut yrittämään korjata kehoni, että unohdin irtipäästämisen. Lisäksi on täysin eri asia päästää irti asioista ja ongelmista "tuolla ulkona", kuin päästää irti jostain, mitä elän elämäni joka hetki. Tarvitsen kaiken avun, mitä voin saada!

Seuraavana aamuna minulla oli viimein hetki hengähtää, tuntea ja todella sitoutua valintaani päästää irti. Ihana kultainen maljani on palvellut erittäin hyvin pari viime kuukautta, mikä merkitsee, että asiat todella muuttuvat, kun laitan niitä siihen, selkeänä aikomukseni päästää irti niistä. (Jossain kohtaa laitoin "äitiaspektini" Vitut ämpäriin, mikä järkytti ja järjesti uudelleen kaikenlaisia juttuja!) Siis tuon hain maljan ja hengitin.

Aina innokkaana auttamaan, mieleni veti esiin kuvia aiemmista "irtipäästämissessioista". Mutta tämä oli oma juttunsa, enkä halunnut teeskennellä, että se oli samanlainen kuin jokin muu. Niinpä hengitin vähän lisää, valiten selkeästi laittaa kehoni ja kaikki sen tavat ja oikut ämpäriin.

Tuli halu laittaa malja sydämeni päälle. Häh, outoa, Okei.

Lisää hengittämistä, ja sitten outo aistimus, kuin satoja pieniä "yhteyksiä" olisi syöksynyt sydämestäni maljaan. Tietenkin se oli mieleni, joka yritti määritellä ja saada tolkkua jostain syvemmästä kokemuksesta, mutta "näin" sen suurena määränä solmuja ja johtoja. Ne olivat kaikki olleet yhdistyneitä ympäri kehoani, ja nyt ne hajosivat, irtosivat ja päästivät irti.

No, sanoin todellakin haluavani vapautua kaikista vanhoista kaavoista/malleista kehossani, ja tämä oli elävän kirjaimellinen tapa tehdä se! Pitkin päivää olin tietoinen "mallinpoistoprosessista", joka oli käynnissä sisälläni, sekä erilaisista oudoista aistimuksista aina silloin tällöin. "Mitä tahansa se vaatii", sanoin Itselleni. "Tee, mitä ikinä sinun tarvitsee, päästääksesi siitä kaikesta irti. En taistele."

Seuraavana aamuna herätessäni olin melko huonovointinen, ja kerroin jollekin, että minusta tuntuu "yhteydettömältä". "Niinkö?" Itseni naureskeli. "Etkö valinnut sen juuri eilen?" Silti halusin ryömiä luolaan ja nukkua talviunta, olla menemättä muiden ihmisten lähelle, katsoa jonkin nettilähetyksen ja kuunnella Adamusta, mutta niin ei sanottu aikataulussani. No, oli vähän ylimääräistä aikaa, mutta ei luolaa näköpiirissä, joten istuin hengittämään ... ja löysin itseni uudesta seikkailusta Itsen kanssa.

Olen luonut sisälleni kauniin, salaisen puutarhan fantastiseksi vetäytymispaikaksi. Yksi sen ominaisuuksista on kaunis, jalokivireunainen uudistumisallas, lähellä rauhallista pohdiskeluhuvimajaa. Mutta tällä vierailulla löysin jotain uutta. Nurkassa oli luolan sisäänkäynti! Hymyilin ilahtuneena, kun Itse ohjasi väsyneen ja yhteydettömyyttä tuntevan ihmiseni tuolle sisäänkäynnille. Kävelin sisään, käännyin kulmasta syvään ja hiljaiseen pimeyteen ja ryömin ylelliseen petivaatekasaan lattialla. Aahh, täydellistä!

Kiitollisena elävästä mielikuvituksestani, rentouduin ja sulin tuohon pehmeyteen. Ajatellen niitä "yhteyksiä", jotka olivat syöksyneet ulos minusta edellispäivänä, kuvittelin kehoni ilman mitään sisäistä rakennetta. Levollinen lätäkkö. Irrallinen ja rakenteeton. Hemmetti, ämpärini tekee mahtavaa työtä!

Sitten qualian lamppu syttyi. Voi hyvänen aika, olen vaihdokas!

Jos olet katsonut joskus Star Trek Deep Space Ninen, tiedät Odon, uniikin olentorodun jäsenen, jonka luonnollinen tila on nestemäinen. Heidän kotiplaneettansa on periaatteessa jättiläisjärvi, jossa he kaikki elävät yhdessä Great Linkissä (= suuri yhteys). Heille annetaan lempinimeksi "vaihdokkaat", koska he voivat ottaa kenen ja minkä tahansa ulkomuodon. Heidän täytyy kuitenkin palata säännöllisesti nestemäiseen muotoon lepäämään ja uudistumaan. Niinpä asuessaan ihmisten keskuudessa, kuten avaruusasemalla, vaihdokas pitää ämpäriä asunnossaan pienenä uudistumiskammiona. Mielenkiintoista kyllä, jos he pysyvät ei-nestemäisessä muodossaan liian kauan, he sairastuvat ja voivat jopa kuolla.

Siis siellä olin, ämpärissäni luolassani, antaen kaikkien vanhojen rakenteiden ja yhteyksien hajota. Oli kyse sitten esi-isistä, entisistä elämistä, massatietoisuudesta tai vain elämänkokemuksista, ne olivat energiamalleja, jotka olivat luoneet kehoni. Kiinteässä muodossa olemisesta tulee ikävystyttävää ja kuluttavaa, ja lopulta yksilö muodostaa tunne-, fyysistä ja energeettistä arpikudosta. Paljon parempi antaa kaiken mennä säännöllisesti, kuten vaihdokkaat tekevät! Meillä ihmisillä oli tapana tehdä se elämän lopussa, mutta oltuamme maan päällä hyvin kauan, meistä on tullut hyvin, hyvin jumiutuneita.

Annetaan aloitusmerkki Vitut ämpärille ja koko itseni täräyttämiselle siihen. Mitä enemmän aikaa vietän siellä, sitä enemmän tunnen mahdollisuuden täydelliseen uudistumiseen. Se vaatii luultavasti jonkin aikaa – kun näkee, miten paljon vanhoja kaavoja on sulatettavana – mutta vaatii vain hengenvedon kuvitella sisäosani sulavan ja läiskyvän ympäriinsä rakeenteettomana, irrallisena ja vapaana.

Avaimena on muistuttaa kiireiselle mielelleni, että valitsen tämän. Olen antanut sille tehtäväksi jatkaa irtipäästämistä vanhoista kaavoista ja tönäistä minua, silloin kun teen jotain pelkästään tavan vuoksi. Ja, koska sekin on tapaolento, niin mitä useammin vahvistan valintani, sitä helpommaksi se tulee. Rakkaalla mielellä on paljon ideoita ja kysymyksiä, mutta se tietää, että olen jo kokenut hyvin merkittäviä muutoksia muiden asioiden laittamisesta ämpäriini. Niinpä me – mieleni ja minä – tiedämme jo, ettei kehoni laittaminen sinne ole turhaa.

Voit tietysti kysyä: "Laitat vain kuvitellun osan itsestäsi johonkin kuvitteelliseen ämpäriin. Miten tämä voi mitenkään vaikuttaa todelliseen ihmisitseesi, siihen joka elää epämukavuuden ja turhautumisen kanssa?"

Vastaus tulee toisesta reaalielämän esimerkistä. Olen ollut muutaman viime viikon innostunut hapanleivän tekemisestä, ja koko prosessi perustuu pieneen kipolliseen (haa!) (suom. huom. "kippo" on sama sana kuin "ämpäri") alkuunpanijaa/hapanjuurta. Sitten kun on tämä terve, aktiivinen katalyytti, sitä tarvitsee sekoittaa vain pieni määrä koko taikinaan, ja tämä herää kokonaan henkiin. Yhtä lailla otan sisäisen kipollisen rakenteetonta itseäni ja sekoitan sen loppuosaani, ja koko minä alkaa muuttua!

Voin kertoa sinulle epäilemättä, että se toimii. Jotain syvää muuttuu, ja kenties tulokset tulevat esiin toisessa tarinassa. Mutta kannustan sinua leikkimään omalla mielikuvituksellasi, omalla ainutlaatuisella tavallasi, koska se on hyvin, hyvin todellista. Tarkoitan, miksi kuvittelisit samoja vanhoja, ankeita ongelmia, kun voit sulattaa kaikki nuo vanhat yhteydet ja rakenteet, uudistaa itsesi ja generoida joitain uusia? Minulla ei ole vielä tapaa selittää tätä muuten kuin vertauskuvana, mutta pian pystymme osoittamaan tuon fysiikan. Olen varma siitä.

Ai niin, tiedätkö, mikä Star Trekissä on tuon olentorodun oikea nimi? "Vaihdokkaat" on vain lempinimi - heidät tunnettaan koko kvadrantissa "perustajina/alkuunpanijoina".

Oli pakko nauraa, kun Adamus puhui Thresholdissa alkuunpanijoista/perustajista, niistä jotka ovat olleet Crimson Circlessä monta vuotta, koska samaistuin todellakin tähän:

"Luopukaa kaikista aatteista, taistelette sitten jumalattaren tai metsän tai keijujen tai vähäosaisten tai minkä tahansa puolesta. Ei siksi, että puuttuu myötätuntoa tai ymmärrystä sitä kohtaan, mitä he käyvät läpi, vaan teillä on muita asioita tehtävänä, rakkaat Alkuunpanijat/perustajat ... Ensimmäinen ryhmä joka menee läpi, nämä Alkuunpanijat, viitoittavat tietä."

Jos se olisin minä, sanoisin luultavasti, että poisviitoitamme tietä, irrottaudumme ja päästämme irti vanhoista rakenteista, joihin saimme itsemme ja kaikki muut jumiin. (Jep, nämä Alkuunpanijat aloittivat myös koko Atlantiksen pääpantajutun, mitä myös käsitellään Thresholdissa.) Kun kaikki nuo vanhat jutut sulavat ja palaavat takaisin puhtaaseen ydinenergiaan, no, sanotaanpa, että ihmeitä alkaa tapahtua

Kirjoittanut Jean Tinder (www.crimsoncircle.com)

Heinäkuun 2023 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine