Richardson 15.12.24: Kun murhe ja kiitollisuus kulkevat yhdessä
Kuljeskelen talossa varhaisaamun valossa, juuttuneena kahden maailman väliin. Tunnen joulunajan iloa sekä murheen ja menetyksen surua. Tämä kynnystila on tuttu. Se paikka, jossa kauneus ja tuska törmäävät yhteen, muodostaen merkityksellisiä hetkiä, jotka saavat meidät tuntemaan kiitollisuutta, surusta huolimatta. Kun astun takaverannalle kylmään aamuilmaan, muistan muutamia tällaisia hetkiä viime päiviltä.
Majesteettinen valkopäämerikotka tulee luokseni unessa, asettuen istumaan männyn latvaan takapihallemme, ja herään tuntien olevani suojassa ja yhdistynyt muihin ulottuvuuksiin.
Istun hiljaa appiukkoni sängyn vieressä, kun hän valmistautuu seuraavaan suureen seikkailuunsa, ja minut valtaa kiitollisuus siitä lahjasta, joka hän on ollut elämässäni, ja saattokodin enkeleistä, jotka ovat lohduttavia ja ystävällisiä.
Iltahämärässä, kun maailma on hiljentynyt, kuulen amerikanviirupöllön huhuilevan kaukana ja päätän, että se laulaa minulle. Hengitän sisään tämän hetken taikuutta.
Ajan tekojärven vartta pitkin kotimme lähellä ja muistutan itseäni hyväksymään surun, jota tulee asioista ensimmäisenä vuotena menetyksen jälkeen. Joulu ilman äitiäni ja ystäväämme, Ileeniä, ei ole samanlainen, ja tiedän luissani ja ytimissäni, että hyväksyminen pehmentää tuota iskua.
Täysikuu luo valokeilan yläkerran käytävään, kun se kulkee kattoikkunan yli. Menen nukkumaan hymyillen sille, miten luonto antaa eräänlaisen maadoituksen, joka pitää meidät kiinni maassa, kun murhe yrittää vetää meidät pois.
Jatkuu keskustelu siitä, laitetaanko joulukuusi vai ei, ja minulle kumpikin on ok. Panen merkille tämän vastauksen kypsyyden, ja tunnen helpotusta siitä mukavuudesta, mitä elämänkokemus antaa.
Nauran taas ääneen, kun muistan shoppailun sisareni Lisan kanssa ja miten kikatimme yhdessä, kun luimme lahjaliikkeessä hassuja sanontoja lasinalusista.
Rakkaat menettävät rakkaita ja saavat rankkoja uutisia, ja kutsu olla lohdun lähde on tervetullut muistutus, että tuska vierailee kaikkien luona ja saamme käydä sen läpi yhdessä.
Elämä on sekalainen seurakunta. Olen tarpeeksi vanha tietääkseni, että kukaan ei ole hyvää elämää velkaa meille. Teemme sellaisen. Se kaikki on siinä, miten käsittelemme hetken, joka avautuu eteemme.
Löytäkää rauha matkallanne tänä joulunaikana.
Rakkautta,
Cheryl
Kirjoittanut Cheryl Richardson (cherylrichardson.com)
15.12.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
