Hoppe 08 24: Tärkein anti 25 vuoden jälkeen

Käyttämämme Crimson Circlen virallinen aloituspäivä on 21.8.1999. On mielenkiintoista huomata, että tämä oli kaksi päivää sen jälkeen, milloin kuuluisa selvänäkijä Edgar Cayce – Nukkuva profeetta – ennusti maailmanlopun alkavan massiivisilla maanjäristyksillä New Yorkissa ja Kaliforniassa. Maailma ei loppunut, mutta kenties arvostettu herra Cayce puhui uuden aikakauden alkamisesta tällä planeetalla? Jos näin on, Crimson Circlen alkamisajankohta oli täydellinen.

Ennen tätä päivämäärää olin tehnyt vähän kanavointia siellä täällä, myös yksityistulkintoja erään psykologiystäväni asiakkaille, mutta se kaikki oli melko epämuodollista. Minut kutsuttiin kanavoimaan noin 25 newage-johtajalle, joten 21.8. keräännyimme tiipiihin Coloradon vuorille. ”Oppaiden lähteminen” oli ensimmäinen nauhoitettu ryhmäkanavointimme, ja se on nyt osa Uusi Maa -sarjaa nettisivuillamme. Se ei ollut suosittu kanavointi tässä ryhmässä, lievästi sanottuna. Monet heistä väittivät ylpeästi, että heillä oli 5, 10, 15 tai 100 henkiopasta. Mitä enemmän oppaita, sen parempi, luulisin.

Se oli 25 vuotta sitten. En olisi voinut koskaan kuvitella, mitä tapahtuisi kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Jos tuleva itseni olisi tullut kertomaan, mitä tulevaisuus toisi, en olisi uskonut sitä. Myös Tobias oli välttelevä siinä, mitä tulisi. Hän kertoi minulle: ”Crimson Circle ei koskaan vedä puoleensa suuria yleisöjä.” Hän tiesi, että pelkäsin puhua julkisesti, joten varmasti hän halusi tyynnyttää hermojani, mutten pyytänyt häntä määrittelemään ”suuria yleisöjä”. Ajattelin, että 50 ihmistä oli valtava yleisö. Hiljattain olen tehnyt podcast-haastatteluja, jotka ovat saaneet yli 450.000 katsojaa. Tobiaksella ja minulla on ilmeisesti eri määritelmä ”suurista” yleisöistä.

Silloin kun Crimson Circle alkoi, minulla ei ollut aavistustakaan, mihin se menisi. Ei ollut tavoitteita tai odotuksia. En koskaan kuvitellut sen jatkuvan 25 vuotta. Olin tuolloin edelleen yritysmaailmassa, joten pidin Crimson Circleä enemmänkin intohimoisena harrastuksena. Linda ja minä päädyimme kiertämään maailmaa, tapaamaan uskomattomia ihmisiä, rakentamaan tukitiimin, jossa on yli 30 henkilökunnan jäsentä ja 100 auttajaa, ja kanavoimaan syvällisintä informaatiota, mitä olisin voinut koskaan kuvitella.

Puhumme lisää Crimson Circlen värikkäästä historiasta elokuun nettilähetyksessä, mutta nyt haluaisin jakaa tärkeimmän annin itselleni näistä kokemuksista vuoden 1999 jälkeen. Nämä ovat viisi syvällistä oppia, jotka erottuvat muista:

1. Shaumbra-perhe

Suurin iloni on ollut tavata ja jakaa shaumbrojen kanssa ympäri maailmaa. Tobias käytti shaumbra-termiä ensimmäisen kerran 8.4.2000, Uusi Maa -sarjan oppitunnissa 11. Myöhemmin hän selitti, että olimme olleet yhdessä Atlantiksen loppuaikoina, raamatullisissa Jeshuan ajoissa, ja lopulta taas nyt. Sovimme tulevamme yhdessä takaisin tarkoituksenmukaiseen aikaan, ja rakastan yhdistyä jälleen teidän kaikkien kanssa, kuljettuamme henkilökohtaisia polkujamme muutaman viime elämän ajan.

Shaumbroilla on uskomatonta sydämen ja sielun syvyyttä. Se näkyy heidän silmistään. He ovat intohimoisia ja myötätuntoisia. He ovat kapinallisia ja toisinajattelijoita. He ovat kestäneet enemmän, kuin oman osansa kärsimystä ja vastoinkäymisiä, ja kuitenkin ovat pysyneet uskollisena Tielle elämä toisensa jälkeen. Heitä tulee kaikilta elämänaloilta, kaikista maailmankolkista ja eri uskonnollisista, henkisistä tai agnostisista taustoista.

Vaikka Crimson Circle tarjoaisi jäsenyyttä, shaumbrat eivät liittyisi siihen. He ovat liian itsenäisiä, ja lisäksi heillä on ollut entisissä elämissä organisaatiokokemuksia, jotka saavat heidät juoksemaan karkuun ryhmäajattelua. Monet shaumbrat kiroilevat, juovat, polttavat ja hurjastelevat autolla, koska he kieltäytyvät olemasta henkisten ja/tai newage-stereotypioiden mukaisia. He eivät pidä työskentelystä muille – yllättävä määrä shaumbroja työllistää itsensä tai ei tee lainkaan töitä. Monilla shaumbroilla ei ole lapsia, rutkasti yli koko väestön tilastollisen tason.

Shaumbrojen kanssa oleminen on ollut tämän kuluneen 25 vuoden suurin siunaus. Heittämällä. Rakastan teitä, rakkaat kapinalliset!

2. Ihmisen hyvyys

Olen matkustanut noin 40 maassa kuluneina 25 vuotena. Yhden asian voin selkeästi todeta ihmisistä: he ovat täynnä hyvyyttä. He haluavat rakastaa ja olla rakastettuja. He haluavat parasta perheelleen ja ystävilleen. He haluavat tehdä oikein ja elää hyvää, kunnioitettavaa elämää.

Tietenkään kaikki ihmiset eivät ole tällaisia, mutta olen huomannut, että valtavalla enemmistöllä sydän on täynnä hyvyyttä. Sen peittää pelko, taloudelliset ongelmat, terveysongelmat, turvattomuudentunne, rikollisuus, kuolema jne., mutta jos voit kuoria nuo ulkokerrokset, he ovat todella hyviä, kunnollisia ja välittäviä ihmisiä. Se mitä kuulemme uutisista ja sosiaalisesta mediasta, on noin 3 % ihmisistä, jotka aiheuttavat kaaosta ja vastoinkäymisiä meille muille. Media, poliitikot ja ahneuden lietsojat ruokkivat itseään tällä, mutta silloin kun Adamus kertoo, että tämä planeetta on siirtymässä uuteen ihmislajiin ja Rakkauteen 2.0, tiedän täsmälleen, mistä hän puhuu. Ihmiset ovat täynnä aitoa hyvyyttä, ja se tulee pintaan, kun säteilemme valoamme. Vaikka elämme hyvin kaoottista aikaa, minulla on toivoa tämän planeetan suhteen ihmisten luontaisen ja kestävän hyvyyden vuoksi.

3. Henkinen/mielen epätasapaino

Vuosien tarkkailun jälkeen tunnen, että suurin ihmiskunnan kohtaama ongelma on henkinen epätasapaino. Toiset saattaisivat väittää, että se on syöpä, sota tai köyhyys, tai kenties huumeiden käyttö, ilmastomuutos tai nationalismi, mutta itse näen henkisen epätasapainon. Melkein kaikilla on sitä jossain määrin, joillain enemmän kuin muilla. Ihmisten ei ole tarkoitus olla mielensä vanki. Kun muutosvauhti lisääntyy ja stressitaso nousee sen myötä, ja ihmiset jatkavat kaavojensa toistamista, toivoen uusia vastauksia löytämättä niitä, henkinen epätasapaino saa vallan. Ihmiset etsivät pakopaikkaa mielialalääkkeistä, opioideista, alkoholista, draamasta ja energian syömisestä. Tämä vain lisää heidän ongelmiaan ja henkistä tasapainottomuuttaan. Kuten totesin aiemmin, ihmiset ovat luonnostaan hyviä, mutta nyt heidän mielensä kertoo, että he ovat paljon, paljon vähemmän kuin hyviä. Kenties, vain kenties, valomme lopulta auttaa heitä näkemään hyvyytensä ja saa heidät ulos vanhoista mentaalisista kaavoista ja käyttäytymismalleista.

4. Ja

On hyvin paljon enemmän, kuin silmä näkee. Se on tuo Ja-tila, josta Adamus puhuu. Olin erittäin lineaarinen tyyppi, ennen kuin aloin tehdä tätä työtä, mutta olen oppinut, että kaikki on moniulotteista. Varhaisessa vaiheessa Tobias opetti minulle, että vesipisara on paljon, paljon enemmän kuin vesipisara. Se on fyysisessä ulottuvuudessamme, mutta se on myös muissa ulottuvuuksissa. Vesipisara sisältää energeettisen muiston kaikesta, missä se on ollut Maan alun jälkeen. Tuon vesipisaran kautta voit matkata muihin ulottuvuuksiin, koska se kaikki on kytkeytynyt yhteen energiasi kanssa.

Ja-tilan löytämisestä tulee valtava vapautuminen. Yhtäkkiä ei ole muureja tai esteitä. Kaikki on mahdollista; älä vain tee energiastasi ja kokemuksistasi muista ihmisistä riippuvaisia. Ja-tila on valtava ja laajentava, ja voit silti kokea 3D-elämääsi täällä maan päällä. Ainoa varoitus on, että sinun täytyy olla henkisesti tasapainossa mennäksesi ”ulos” (suom. huom. sama sana merkitsee myös ”outo, kummallinen”), muuten koet hyvin epämiellyttäviä tilanteita, joita mieli ei pysty ymmärtämään.

5. Tarvitsemme vain rakkautta

Voi, tiedän hyvin vähän rakkaudesta! Luulin tuntevani rakkauden, kunnes rakkaus nauroi päin naamaani ja pamautti päähän. Adamuksen mukaan rakkaus koettiin ensimmäisenä täällä maan päällä noin 5.000 vuotta sitten, ja olemme edelleen ”rakkausaloittelijoita”. Alamme vasta nyt ymmärtää rakkauden syvyyden ja laajuuden/laajentavuuden. Olen oppinut, että rakkautta ei pitäisi koskaan manipuloida, ottaa itsestäänselvyytenä tai käyttää tekosyynä huonolle käytökselle. Olemme ihmisinä oppineet, millaista on rakastaa muita, ja toivottavasti olla muiden rakastama. Meillä on vielä paljon opittavaa rakkaussuhteista, mutta seuraavana on itsemme rakastaminen. Rohkenen sanoa, että todellinen itsensä rakastamisen kokemus ei ole, mitä luulemme sen olevan nykyisessä tietoisuustilassamme. Toisin sanoen, se puhaltaa pois kaiken, mitä luulimme tietävämme rakkaudesta. Kuten Adamus on sanonut: ”Itsensä rakastaminen on vaikein asia, jonka ihminen koskaan tekee.” Lisään siihen: ”Ja pyhin asia, jonka koskaan tekee.” Kaikki edistyminen jota ajattelen tapahtuneen henkisellä matkallani, kalpenee verrattuna tuohon itseni rakastamisen kokemukseen – ei ajatukseen siitä, vaan varsinaiseen kokemukseen.

Kolmannessa kohdassa puhuttiin, että henkinen epätasapaino on ihmiskunnan suurin ongelma, mutta tarkoituksella ei ehdotettu mitään ratkaisuja. Minun täytyi odottaa viidenteen kohtaan saakka: rakkaus. Väitän, että henkisen tasapainottomuuden juurisyy on todellisen ja aidon rakkauden puute, muilta mutta erityisesti itseltä. Ihmismieli yrittää saada vastauksia siihen pisteeseen saakka, että se menee epätasapainoon, ja loppujen lopuksi vastaus on rakkaus. Kun koetaan todellista, ehdotonta rakkautta, ulkoisesti tai sisäisesti, mielen energiadynamiikka palaa luonnolliseen tasapainoon ja virtaukseen.

Voisin luetella kymmeniä tai jopa satoja muita tärkeitä asioita kuluneelta 25 vuodelta (tai voisit katsoa 21 shaumbra-oivallusta), mutta nämä asiat erottuvat minulle. On ollut yllättävät, syvälliset ja nopeatahtiset 25 vuotta. Kuka tiesi, mitä aiheutuisi ensimmäisestä rupattelustani Tobiaksen kanssa lentokoneessa.

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Elokuun 2024 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine