Hoppe 01 24: AI-pesua, Vuoden 2024 suuri AI-pokalypsi

Ennustan vuonna 2024 seismistä muutosta trendien maailmassa. Siirtymistä avokadopaahtoleipien ja vihermehusmoothien yli. Kaupungissa on uusi seriffi, ja sen nimi on AI. Tekoäly on ottanut hallinnan trendikkäimpänä muotisanana, cooliuden a ja o.

Kuluneet 100 vuotta tehokkaimpia sanoja mainonnassa on ollut kaksi klassikkoa: ”ilmainen” ja ”uusi”. Näinä päivinä ne on siirretty, hiiren klikkauksella, takakujille, kun AI on nyt uusi seriffi kaupungissa. Kuka loppujen lopuksi tarvitsee ”ilmaista” ja ”uutta”, kun voi saada ”tekoälyllä parannetun”?

Tekoälystä on tullut trendien kruununjalokivi, trendikkäin muotisana sen jälkeen, kun gluteiiniton, pienimuotoinen tai antioksidantti oli tullut kaupunkiin. Mutta kuten missä tahansa trendissä, on aina kääntöpuoli. Tässä tapauksessa kääntöpuoli on niin koomisen absurdi, että jopa itse Siri voisi naureskella sille. Tervetuloa AI-pesun aikakauteen, jossa kaikki – leivänpaahtimesta sukkiin ja hammasharjaan – saa ”älykkään” parannuksen. AI-pesu merkitsee tekoäly-sanan liikakäyttöä ja väärinkäyttöä markkinoinnissa, silloin kun on vähän tai ei lainkaan tekoälyä.

Kuvittele tämä: menet suosikkikahvilaasi, ja tavallisen menyyn sijasta sinua tervehtii hologrammibarista pikselivirnistyksellä. ”Tervetuloa Quantum Brewsiin (suom. huom. viittaa kvanttihauduttamiseen), jossa kahvimme haudutetaan tekoälyn tarkkuudella”, se julistaa, ikään aamuinen kofeiiniannoksesi tarvitsisi algoritmin kosketusta. Pavut on ehkä eettisesti hankittu, mutta onko ne hankkinut eettisesti aistiva kahvinpoimintarobotti?

AI-pokalypsi on soluttautunut elämämme joka osaan – siitä hetkestä jolloin heräämme, siihen hetkeen jolloin painamme pään tekoälyllä parannetulle tyynylle. Mutta todellinen huvittavuus lepää AI-pestyjen tuotteiden maailmassa – tavaroissa jotka kerskuvat tekoälykyvyillä, mutta ovat suurin piirtein yhtä fiksuja kuin kuminen kana shakkipelissä Deep Blue’ta (shakkitietokone) vastaan.

Fakta on, ettei se ole oikeasti aitoa tekoälyä – tässä kohtaa se ei oikeasti ole. Varmasti saattaa olla vähän enemmän tietokonetehoa tuossa uudessa vempaimessa, jonka juuri ostit, koska sen sanottiin olevan tekoälyllä parannettu, mutta todellinen tekoäly on muutakin, kuin muutaman ylimääräisen sirun lisääminen älylamppuusi.

Otetaan esimerkiksi uusi Oral-B-merkkinen sähköhammasharja, jonka sain jouluksi. Heti laatikon etukannessa sanotaan kiiltävin kirjaimin: ”Nero(kas) AI ladattava hammasharja”. Vau. Kymmenen vuotta sitten en olisi koskaan osannut kuvitella, että hampaani harjaa nero tekoäly. Tämän Oral-B-hammasharjan mukana tuli äppi, joka kertoo minulle, jos harjaan liian pehmeästi tai liian kovaa, ja se pitää kirjaa harjausajastani. Se näyttää suun alueen, jota harjaan parhaillaan, vaikka voisin tavallaan hoksata sen itsekin. Tulokseni testiharjauksen aikana oli 90%. Mutta totuus on, ettei se ole todellista tekoälyä. Se on vain tavallista tietokoneteknologiaa. Tämä on yksi esimerkki AI-pesusta.

Mennäänpä keittiöön, jossa AI-leivänpaahdin on päässyt keskeiselle paikalle, luvaten hienostunutta paahtotasoa, joka saisi jopa tarkkanäköisimmän leiväntuntijan itkemään ilosta. Se väittää analysoivansa paahtomieltymyksesi, säätäen asetuksensa kuukalenterin, vehnätoleranssisi ja ajankohtaisten osakemarkkinatrendien mukaan. Mutta kaikista huipputeknisistä lupauksista huolimatta, käyttäjät huomaavat, että heidän AI-paahtimellaan on kapinallinen puoli, joka polttaa heidän aamurinkelinsä ja pamauttaa sen ylös sellaisen leivänpaahtimen julkeudella, joka on juuri voittanut lotossa. Kuka tiesi, että tekoäly voisi olla niin … äkäinen?

Vaatekomeroon siirryttäessä, muotiteollisuus on julistanut täydellistä AI-valtausta. Tekoälyvaatteet sopeutuvat mielialaasi, ympäristöösi ja hikoilumäärääsi. Kuvittele tämä: päälläsi on tekoälyllä parannettu paita, jonka pitäisi vaihtaa väriä tunnetilasi perusteella. Valitettavasti paitasi näyttää ajattelevan, että tunteesi on tänään ”hämmentynyt”, mikä saa sinut näyttämään kävelevältä Rorschachin musteläiskätestiltä.

Deittailupuolella, romantiikka on korvattu algoritmeilla AI Cupid Appissä. Tämä vallankumouksellinen parinvalintapalvelu väittää käyttävänsä huipputason laskentaa täydellisen kumppanisi löytämiseen. Minusta shaumbrojen pitäisi kehittää tekoälyllä parannettu deittailuäppi. Voisimme kutsua sitä nimellä DivineDataDate® (= jumalainen datadeitti). Käyttäjä syöttäisi siihen kaiken informaationsa – pitämiset ja inhokit, henkilöhistorian ja valokuvat. Kun käyttäjä olisi valmistautunut tuntitolkulla, tekoälyalgoritmi pyörisi sitten muutaman hetken, jotta näyttäisi siltä, että se teki AI-datajuttuaan. Kaikesta riippumatta, AI keksisi aina saman täydellisen sielunkumppanin: Sinä. Tietysti.

Mutta tämä AI-pesuhullutus ei lopu siihen. Edes rakkaat lemmikkimme eivät ole turvassa. Tulee tekoälyllä parannettu koiran kaulapanta, teknologinen ihme joka lupaa tulkita karvakaverisi haukkumiset ja ulinat ihmiskielelle. Ihmiset ostavat sen, ja lemmikit vihaavat sitä.

Todellisuudessa tässä pannassa näyttää olevan vain kolme asentoa: ”kiire vessaan” ja ”anna minulle lisää herkkuja” ja ”rapsuta vatsaani”. Koska rakastan koiria, melkein tilasin jo 10 kappaletta. Yhden Bellelle, ja muut yhdeksän ihmisille, joita minun on vaikea ymmärtää.

Oletko valmis nukkumaan tekoälyn kanssa? Huonekalufirma HEKA on juuri lanseerannut ns. maailman ensimmäisen tekoälypatjan, joka pystyy automaattisesti tunnistamaan nukkujan tarpeet ja sopeutumaan niihin reaaliajassa. Tämä vaikuttavan patjan hinta on 10.000–30.000 dollaria.

Kalleimman patjaversion saa 280.000 dollarilla (!). Mutta onko se oikeasti tekoälyä, vai näppärä markkinointikikka saaman ihmiset vain maksamaan 10 kertaa enemmän kuin tavallisesta patjasta, joka tekee periaatteessa saman? Olisin valmis maksamaan isot rahat AI-uniohjelmasta, joka luo kivan kylpyläympäristön, sen sijaan että näen unta, jossa minua jahdataan kaupungin pahojen alueiden läpi, tai unohdan säilytyskaapin numeroyhdistelmän lukiossa.

Myös paikallispubi on AI-pesun kohteena. ”Olutsormenjälkiprojekti” on Carlsbergin viimeisin tutkimushanke, joka hyödyntää AI-pohjaisia sensoreita selvittämään nopeasti oluen maut ja aromit. Tämä maun määrittämisen sensoriteknologia voi vähentää 30% sitä aikaa, joka vaaditaan uuden olutmaun innovoimiseen ja kehittämiseen. Mutta onko se oikeasti tekoälyä, vai ainoastaan kiva mainoskikka vetämään puoleensa oluenjuojanörttejä?

Näemme vasta AI-pokalypsin alkua – tekoälytermin liikakäyttöä ja väärinkäyttöä lähes elämämme joka osassa. Tämä AI-pesu raivaa tietään kosmetiikkateollisuuteen AI-ihoanalyyseillä, kaappiisi robotti-imureilla jotka tuntevat kaiken likasi, ja olohuoneeseesi tekoälyavusteisen ohjelmoinnin kera, joka kertoo sinulle, minkä tyyppisiä ohjelmia ja elokuvia kannattaa katsoa, jonkin epämääräisen algoritmin perusteella.

Samaan aikaan kun nautimme kaikki tästä AI-sirkuksesta, on oleellista muistaa, että tekoälyn lisääntymisellä on vakavampi puoli. AI-leivänpaahdinten ja -mielialapaitojen ulkopuolella on syvällinen totuus: tekoäly ei ole ainoastaan muotisana tai trendi. Olemme teknologisesti rajalla, ja maailmaamme tullaan muokkaamaan tavoilla, joita emme pysty edes kuvittelemaan.

Kun nautiskelemme AI-pesun huvittavuudesta, on kriittistä myöntää, että tämä trendi on monin tavoin häiriötekijä. Todellinen keskustelu jota meidän pitäisi käydä, ei koske tekoälyllä parannettujen vekotinten koomisia harharetkiä, vaan eettisiä seuraamuksia, yksityisyyskysymyksiä ja mahdollisia uhkia, joita todellinen tekoäly tuo ihmiskunnalle.

Samaan aikaan kun kikattelemme tekoälyllä kirjoitetuille tilannekomedioillemme, asiantuntijat hälyttävät kaikessa hiljaisuudessa tarpeesta järeisiin sääntöihin, eettisiin ohjenuoriin ja pohdiskelevaan keskusteluun, tekoälyn kehittämiseen ja hyväksikäyttöön liittyen. Todellinen käsissä oleva ongelma ei AI-paahdinten omalaatuinen käyttäytyminen, vaan se vastuu, joka meillä on yhteiskuntana varmistaa, että tekoäly kanavoidaan olemaan apuna jokapäiväisessä elämässä tällä planeetalla, eikä siitä tule jokin kontrolloimaton/hallitsematon voima.

Tulevina vuosikymmeninä kohtaamme haasteita ja mahdollisuuksia, jotka ulottuvat kauas AI-pesun yli. Tekoälyn potentiaaliset hyödyt ovat valtavia – lääketieteen läpimurroista mutkikkaiden, globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Suuren kyvykkyyden myötä tulee kuitenkin suuri vastuu. Meidän on aika muuttaa fokusemme tekoälyn humoristisesta puolesta todellisiin ongelmiin, joka vaativat huomiotamme.

Siis kun nauramme tekoälyllä parannettujen vekotinten tempuille ja nautimme AI-pesutrendin absurdiudesta, ei unohdeta, että todellinen tekoälyhaaste on edessä. On aika hyväksyä tekoälyn mahdollisuudet, samalla varmistaen, että navigoimme tätä uutta uljasta maailmaa sillä viisaudella ja kaukokatseisuudella, jota se vaatii. Tulevaisuus voi olla AI-tyylikäs, mutta meidän tehtävämme on varmistaa, että se on myös eettinen, vastuullinen ja todella transformoiva, ihmiskunnan turvallisemman kehityksen hyväksi.

Siinä kohtaa meidän valomme tulee peliin mukaan. Kuten Adamus niin rohkeasti korostaa, ainoa asia joka varmistaa, että tekoälyä käytetään maailman parantamiseen, on tietoisuutemme valo. Tämä valo on oma AI-muotomme – Angelic Inspiration (= enkeli-inspiraatio).

*Vain huvin vuoksi, pyöräytin ensimmäisen luonnokseni tästä artikkelista ChatGPT:n kautta. Olin vihainen! Tuo typerä tekoäly kirjoitti paremmin minun artikkelini, kuin minä, joten heitin suurimman osan siitä pois.

Voit katsoa joitain tekstissä mainittuja mainoksia täältä ja kuunnella Geoffreyn lukeman audio-version tästä.

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Tammikuun 2024 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

(Suom. huom. AI (artificial intelligence) on lyhenne, joka merkitsee tekoälyä)

Sisältää kaunokirjallisia AI-parannuksia!*