Hoffman 8.1.24: Peloissaan vai kyllästynyt?

Rakkaat ystävät, kenties uudet tunteenne sisältävät hyperahdistusta tai välinpitämättömyyttä elämässä. Tunteita jotka indikoivat teidän käyvän läpi niitä dramaattisia muutoksia, joista me ja muut jotka olemme universumeista, olemme puhuneet pitkään.

Ahdistuksenne johtuu siitä, että tiedätte elämänne muuttuvan ettekä ole varma, ovatko nuo muutokset mukavia teille. Ja ikävystymisenne johtuu siitä, että olette valmis muuttumaan, mutta ette vielä tee sitä – kuin tyhjä astia valmiina täytettäväksi.

Vaikka sallitte uuden ”sinun” ihmeiden tulla olemukseenne, se tuntuu pelottavalta tai hämmentävältä. Ahdistuksenne johtuu uuden ”sinun” luomisesta koko loistossaan. Ikään kuin tiedätte, mitä tapahtuu, mutta olette liian kärsimätön odottamaan sitä.

Tietysti kysytte, miksi olette hermostunut tai peloissanne, jos tuo tietäminen sisältää uuden maailmanne ilon. Niin on, koska jatkatte sen kyseenalaistamista, ansaitsetteko iloa, onko sopivaa olla iloinen maailmassa, joka näyttää olevan täynnä surua, tai haluatteko siirtyä 3D-tuskasta iloiseen elämään.

Pelkonne eivät koske sitä mahdollisuutta, että jotain ei ehkä tapahdu, vaan sitä varmuutta, että tapahtuu.

Niinpä pohditte, miten elämänne ja ympärillänne olevat muuttuvat. Mitä jos muutoksenne on niin dramaattinen, että te ette pysty olemaan suhteessa niihin, joita rakastatte? Tai teidän täytyy muuttaa? Tai luopua jostain muusta, mikä on merkittävää teille?

Pelkonne ovat todennäköisesti oikeita. Jos ne jotka ovat läheisiänne, kieltäytyvät tekemästä siirtymän tai tukemasta teitä siirtymässänne, he eivät luultavasti ole enää osa sisäpiiriänne. Samaan aikaan ne jotka ovat läheisiänne, muuttuvat luultavasti myös, joten heillä on samanlaisia pelkoja tai he ovat kyllästyneitä.

On tunnepitoista aikaa. Mutta sellaista jossa pystytte helposti surffaamaan, kunhan pysytte uskollisena omalle olemuksellenne. Kaikki uudessa maailmassanne ei sovi yhteen yhtä helposti, kuten ehkä sopi 3D:ssä, sillä kukaan ei tiedä tämän jatkuvan muutoksen lopputulosta.

Jos muuttaisitte maahan, jonka kieli ei ole tuttu teille, osaisitte odottaa, että teillä on vaikeuksia, kunnes opitte kielen ja tavat. Sama pätee tässä merkittävässä muutoksessa. Erona on, ettei kukaan kerro teille, että niin tapahtuu. Tiedätte, että elämänne on erilainen, mutta teillä ei ole aavistustakaan, tuoko tuo erilaisuus toivomaanne iloa – vai hämmennystä ja vaikeuksia.

Niinpä joillakin välitön reaktio on pelko. Pelko, että ennen jokseenkin mukava elämä on erilaista, ilman takuita tulevasta. Se on niin ylivoimaista toisille, että he sulkevat kaiken, mikä aiheuttaa dramaattista tylsyyttä.

Tämä vaihe koskee sitä, miten käsittelette muutosta – niitä valtavia muutoksia jotka vaikuttavat teihin ja rakkaisiinne. Oletteko huolissanne siitä, kunnes ette voi ajatella mitään muuta? Vai liu’utteko siitä läpi, kiinnittämättä huomioita, mitä oli tai mitä on?

Kumpikaan toiminta ei tyydytä tarpeitanne, kun soljutte uuteen.

Pyrähtelevä perhonen ei luultavasti ole huolissaan siitä, ettei seuraavana vuonna ole tarpeeksi kukkia. Eikä ole todennäköistä, että perhoset voisivat kieltäytyä pölyttämästä kukkia, koska ne ovat liian ikävystyneitä tehdäkseen juuri mitään.

Olette yhtenä joukkona tyytyneet noihin kahteen toimintasuunnitelmaan, koska pelkäätte, että te ette pysty saattamaan loppuun tätä viimeistä vaihetta Maan ja sen olentojen siirtämisessä pelosta rakkauteen.

Päivittäin kuulette uusista pelottavista toimista tai ajatuksista. Maa purkautuu. Ja on sotia, täydennettynä merkeillä vihasta ja korruptiosta kaikkialla. Mikään ei näytä puhtaalta ja rakastavalta. Siis joillekin se on elämää, johon ette halua olla yhteydessä. Toisille se on pelkoa, että te ette tee riittävästi muuttaaksenne Maan ja ympärillänne olevat.

Tämä on hämmentävä vaihe – vähän kuin Dorothy, ennen kuin hän löytää kanssamatkustajansa Ihmemaa Ozissa. Hän on peloissaan ja yksin, ilman riittävää informaatiota palatakseen kotiin Kansasiin. Mutta kun hän alkaa ottaa tunteensa hallintaan, hän löytää uusia ystäviä ja kotiinpalaamisen puuttuvan palapelinpalan – ei kenenkään muun kautta kuin itsensä.

Teillä on hyvin monia kykyjä, joita ette ole vielä vaatineet, ja voitte ajatella vain paluuta kodin turvaan ja varmuuteen. Mutta vaikka tekisitte sen, ette olisi onnellinen, koska olette kokeneet ja hyväksyneet uuden.

Ette ole Kansasissa enää, ettekä halua koskaan enää olla. Eikä teillä ole vielä mukavaa uudessa maailmassanne. Teillä tulee olemaan – paljon nopeammin, kuin oivallatte. Sitä odotellessa, luokaa niitä asioita, joita tarvitsette vähentääksenne pelkojanne tai tunnustaaksenne sen ilon, kun opitte uudesta maailmasta, jonka loitte.

Ette ole yksin, ettekä ole koskaan olleet.

Kokemuksenne on nyt, että 3D-tieto ei enää päde uuteen maailmaanne, ja pelkoja sen löytämisestä, miten iloinen uusi maailmanne on. Niin olkoon. Aamen.

Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)

8.1.2024

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine