Hoffman 25.3.24: Päästä irti turvaverkostasi
Rakkaat ystävät, teillä on sekalaisia tunteita – joista useimmat eivät ole hilpeitä tai hauskoja. Teistä tuntuu, kuin raahautuisitte ylämäkeä päivästä toiseen. Mikään ei tunnu aivan oikealta, eikä teillä ole energiaa määritellä miksi. Tiedätte vain, että herääminen ei ole kovin kiinnostavaa tai jännittävää ja nukkumaan meneminen on helpotus.
Sellaista voi odottaa. Karistatte aiempaa persoonaanne hetki hetkeltä ja luotte olentoa, joka on hyvin erilainen, kuka olitte edes viikko sitten.
Kun karistatte aiempaa olemustanne, löydätte uusia elementtejä itsestänne ja surette, mitä ennen oli.
Tämä uusi olento jota luotte hetki hetkeltä, muuttaa teitä tavoilla, joita ette voineet kuvitella edes viikko sitten. Niinpä olette uupunut, hämmentynyt, vihainen ja surullinen, ja toivotte ihmettä piristämään sisäistä myllerrystänne. Ihmettä jota ei koskaan näytä tapahtuvan – ainakaan muutamaan viime päivään, tai muutamaan viime viikkoon tai kuukauteen joillakin teistä. Tämä johtuu siitä, että pidätte siirtymäänne panttivankina: ”Ei vielä. Antakaa minun leikkiä tutussa olemuksessani vähän pidempään.”
On jo enemmän kuin aika päästää irti ja mennä vapaassa pudotuksessa uuteen olemukseenne.
Sillä ei ole merkitystä, saitteko loppuun tämä asian tai toimen. Elämänne sellaisena, kuin olette tunteneet sen siitä lähtien, kun tulitte Maahan tässä elämässä, on ohi. Mikään mitä voitte tehdä, ei estä tuota muutosta tai pelasta haluamianne asioita. Se on ohi.
Te jotka nautiskelette muistoistanne, jotain vielä epämääräistä tarvetta varten tulevaisuudessa, koette merkittävimpiä pelkoja. Koska haluatte yhdistää kaksi maailmaa, joita luulette nyt tasapainottavanne. Ei ole mitään tasapainottamista, taikajuomaa tai toivetta, joka sallii teidän pitää aiemman elämänne. Aiempi elämänne on ohi. Siis päästäkää irti ja alkakaa elää.
Kenties ihmettelette, mitä irtipäästäminen ja eläminen merkitsee teille. Ette voi kuvitella maailmaa ilman tuota ihmistä, toimintaa tai muistoa. Vaikka aiemmasta maailmastanne tulee aina vain epämiellyttävämpi, roikutte viimeisissä jäljellä olevissa asioissa, ja toivotte toivon vastaisesti, että voitte säästää tuon suhteen, muiston tai vuorovaikutuksen. Roikutte juuri siinä asiassa, joka hukuttaa teidät ahdistukseen, pelkoon ja usein kiukkuun.
Se on samanlaista, kuin nähdä ystävienne valmistuvan lukiosta, kun itseänne pelottaa liikaa lähteäksenne alakoulusta. Päästäkää irti ja sallikaa itsenne laajentua siksi ihmeelliseksi ja loistavaksi olennoksi, joka teistä on tulossa.
Kenties mietitte, mitä tuo viime lause merkitsee teille. Tunnepuolen epämukavuus jossain olemuksenne osassa on merkki, että pidätte kiinni jostakusta tai jostain, mikä ei enää palvele teitä, kuin lukio-opiskelija joka haluaa vauvan helistimen.
Se on ohi. Sallikaa itsenne hyväksyä se. Ja sitten päästäkää lempeästi irti ja antakaa itsenne elää ilman ahdistusta siitä, mitä kerran ajattelitte haluavanne tai että teidän pitäisi haluta. Uudet ajat luovat uusia toimia.
Mutta ennen kuin voitte päästä käsiksi noihin ajatuksiin ja toimiin, teidän täytyy päästää irti siitä, mitä oli. Ei vain vähän, tai edes osittain. Pääsäkää irti ja uskaltakaa lentää ilman verkkoa. Ette satuta itseänne tai muita, sillä hekin kehittyvät. Sallikaa heidän kehittyä, ja sallikaa sama itsellenne.
Sitä ei ole enää, mitä oli. Se täytyy hyväksyä, mitä on. Ja niin se on. Niin olkoon. Aamen.
Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)
25.3.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
