Skip to main content

Hoffman 14.10.24: Vapauslankojen luomista

  • Pirjo Laine

Rakkaat ystävät, muutama seuraava päivä on hämmentäviä niille, joiden kanssa olette tekemisissä, koska he eivät ole varmoja reaktioistanne tai tarpeistanne. Mutta ette välttämättä ymmärrä heidän hämmennystään, sillä toimenne tuntuvat mukavilta teille. Siis olette arvoitus rakkaillenne – ette ikuisesti, mutta muutaman päivän.

Teillä ei ole mitään tarvetta selittää ajatuksianne tai tekojanne, yhtään sen enempää kuin teidän tarvitsi selittää ajatuksianne vanhemmille, kun olitte pikkulapsi. Toimenne ovat, mitä tarvitsette tai haluatte, riippumatta siitä, mitä tai kuka teidän muiden mielestä pitäisi olla.

Ne joita rakastatte, saattavat myös reagoida odotetusta poikkeavalla tavalla, mikä aiheuttaa hämmennystä ja joskus vihaa. Vihaa joka johtuu siitä, että ”Haluan tehdä tämän, mutta sinä et halua minun tekevän sitä syistä, joita en ymmärrä enkä välitä ymmärtää. Tämä on minun elämäni, ei sinun.”

Tämä on samanlaista, miten reagoitte teinivuosinanne – hyökkäävä, vahvatahtoinen ja vihainen, ei kaikille vaan niille, jotka yrittivät hillitä energiaanne ja kiinnostuksianne.

Tietysti olette nyt huolissanne, että teistä tulee eristynyt, koska näytätte olevan hallitsematon.

Sen sijaan se, mitä ilmaistaan muutamana seuraavana päivänä, on ensimmäisiä askelianne luovaan yksilöllisyyteen. Kuka olette? Ja mitä haluatte tai tarvitsette ilmaistaksenne tuota uutta olentoa? Sanoja, toimia tai vuorovaikutuksia? Kaikki kulminoituu ihmeelliseen, uuteen olentoon, joka uskaltaa astua pois kaikista laatikoista. Laatikoista joihin muut yrittävät pakottaa teidät – ei siksi, että se on hyväksi teille, vaan koska he uskovat tarvitsevansa jotain teiltä.

Kenties tuo viime ajatus pelästyttää teidät, sillä jos ette pysty tyydyttämään heidän tarpeitaan, jatkatteko osana heidän elämäänsä? Ajatuksia ja pelkoja jotka olivat myös osa teinivuosianne, vaikka tarve olla ainutlaatuinen oli tärkeämpi kuin ne säännöt, joita antoivat elämänne aikuiset ja joskus myös ikäryhmäänne kuuluvat. Teidän täytyi määrittää, mitä tarvitsitte, sen vetämättä tai työntämättä, kuka muut halusivat teidän olevan.

Siis olette hämmentynyt, kuten ovat myös ne, jotka ovat kanssanne tekemisissä. Mutta toisaalta, he toimivat eri tavalla, kuin odotatte, haluten teidän antavan sen saman ankkurin, jonka te haluatte heidän antavan. Haluatte heidän antavan teille täydellistä ymmärrystä, rakkautta ja tunneturvaa – ja he haluavat samaa teiltä, kummankaan teistä toimimatta valmiina olentona, kun uusi epämääräinen olemuksenne alkaa tuoda esiin tarpeitaan ja halujaan.

Viimeaikaiset hurrikaanit ja myrskyt vastaavat sitä, mitä tapahtuu olemuksessanne ja ulkoisessa maailmassanne. Kaikki on myllerryksessä, mutta tarpeenne puhdistaa itsenne 3D-ajatuksista ja -toimista voittaa dramaattisesti tarpeenne toteuttaa muiden toiveita. Sitä ei ole enää, mitä oli – mukaan luettuna persoonallisuutenne ja siitä johtuvat toimet.

Nämä kummalliset ajatukset ja vuorovaikutustilanteet ovat epämiellyttäviä, kuitenkin vapauttavia, kuin heittäisi pois pitäisi- ja täytyy-asioiden ikeen. Samaan aikaan te ja ne joiden kanssa olette tekemisissä, löydätte uusia tapoja siihen, jotka sopivat paremmin niille olennoille, joita teistä on tulossa. Ikään kuin heittäisitte pois köyden, joka sitoo teidät yhteen, luodaksenne vain kultalangan, joka sädehtii kummallekin teistä, mutta ei ole tarpeeksi luja tai tiukka sitoakseen teidät yhteen – ellette halua sitä. Se on vapauslanka, pitäisi-ikeen sijasta.

Sitten kun myönnätte, että teidän ei tarvitse enää tehdä kenenkään muun kuin itsenne vuoksi, vahvistatte yhteyttä niihin, joiden kanssa olette nyt tekemisissä, tai löydätte uusia yhteyksiä niiden kanssa, jotka haluavat olla vapaita tutkimaan uutta maailmaansa ilman pitäisi- tai täytyy-asioita.

Monet teistä pitävät tätä informaatiota pelottavana – ei siksi, ettei teillä ole tarve olla vapaa, vaan koska olette huolissanne, että sellainen vapaus poistaa vuorovaikutuksen rakkaidenne kanssa. Vaikka se saattaisi olla totta, on todennäköisempää, että vuorovaikutuksenne on eri tasolla – samalla tavalla kuin aikuisella, joka teistä tuli teinivuosienne aikana. Siitä olennosta joka muodostettiin teinivuosinanne, tuli peruskaava sille, kuka olette aikuisena. Useimmat ihmiset eivät koskaan myönnä, että kitisevä, itsekäs ja usein epämiellyttävä teini testaa uusia käyttäytymistapoja, ennen mallien ”virallistamista” aikuisuuteen. Tuollainen toteamus ei tietenkään ole kiistaton, mutta paikkansapitävämpi, kuin useimmat myöntävät.

Siis kysymys kuuluu: ”Kuka olet?” Voitte vastata vain testaamalla vuorovaikutus tai toiminta toisensa jälkeen, kunnes löydätte ”makean” paikkanne, kun teistä tulee uusi olento uudessa maailmassa, uusien vuorovaikutusten ja tarpeiden kera. Niin olkoon. Aamen.

Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)

14.10.2024

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine