
Hoffman 12.6.23: Hellät jäähyväiset entiselle
Rakkaat ystävät, luultavimmin suuria osia ulkoisesta tai sisäisestä maailmastanne on muuttumassa. Ei ole ainoastaan muutoksen aikaa, vaan myös pohdiskelun. Kuka olette? Kuka teistä on tulossa? Kuka haluatte olla? Kaikki kysymyksiä jotka näyttävät vaativan välittömiä vastauksia. Mutta vastauksia, joita ei voi välttämättä vielä antaa.
Olette kuin lohi, joka uin vastavirtaan – jotain minkä olette tehneet lukuisia kertoja siirtymänne aikana. Vaikka muutoksenne ei ehkä näytä loogisesti oikealta, intuitiivisesti tiedätte, että teidän täytyy tehdä se loppuun.
Siis olette järkyttynyt ja hämmentynyt. Looginen osanne jatkaa päätöstenne kyseenalaistamista. Sisäinen osanne tietää, että teidän täytyy tehdä tätä tai olla tuota. Olette uupunut, kuitenkin riemuissanne, hämmentynyt mutta tietävä, varovainen mutta innostunut – samanaikaisesti.
Pystytte hädin tuskin tekemään vaadittuja tehtäviänne, puhumattakaan tehtävistä joiden tunnette ylittävän kapasiteettinne. Tehtävät joista ennen selvisitte leikiten, tuntuvat nyt ylivoimaisilta. Ja vaaditut tehtävät tuntuvat liian pelottavilta yrittää. Niin se menee päivä toisensa jälkeen, kun siirrytte nopeammin, kuin me jotka olemme universumeista, tai te uskoimme mahdolliseksi ennen tulemistanne Maahan tässä elämässä.
Tunnette olevanne välimaastossa. Tunteita joita on melkein mahdotonta kuvailla muille, kun sanotte ja teette asioita, jotka tuntuvat epätyypillisiltä teille. Teistä tuntuu oikealta ja väärältä, väsyneeltä ja energiseltä.
Ilmeinen kysymys on: miten kauan henkilökohtainen kireytenne/paineenne jatkuu? Niin kauan, kuin haluatte.
Muutos jota teette joko sisällänne tai ulkoisessa maailmassanne, on välttämätön selviö. Sillä ette voi enää luoda tai tehdä merkittäviä muutoksia ilman sisäisen olemuksenne vaatimuksia. Uupumus jota tunnette, on taisteluanne ylläpitää se, mitä oli, siirtyessänne siihen, mitä on.
Tämä hämmennys, tämä uupumus ja toisinaan sisäinen tuskanne on pelkästään hellät jäähyväiset entiselle. Kuin mukavan kengän hylkääminen, joka ei enää palvele teitä. Mutta myös kengän joka on täynnä rakkaita muistoja, joista haluatte pitää kiinni.
Nuo muistot haalistuvat. Elämänne muuttuu niin dramaattisesti, että aiemmat muistonne rakkaudesta ja ilosta kalpenevat verrattuna siihen, mitä kohta koette.
Tämä on ilon, naurun ja hauskanpidon aikaa. Mitään tästä ei voi luoda entisistä muistoista, koska ne ovat vain muistoja. Teidän on aika liittyä luoviin, hauskoihin olentoihin, jotka teidän laillanne haluavat elää nykyhetkessä menneisyyden sijasta. Nykyhetkessä joka ei sisällä niitä molemminpuolisia myönnytyksiä, joita 3D vaati.
Vaikka tunsitte 3D:ssä iloa, tuohon iloon sekoittui enimmäkseen pelkoa, katumusta ja sen tietäminen, että tuo toiminta tai tunne olisi vaikea toistaa. Se oli hetki, elämän sijasta.
Luotte nyt uutta elämää. Elämää johon voi päästä vähän pelkoa tai tuskaa, mutta pelkoa tai tuskaa joka on yhtä minimaalista, kuin ilonne oli ennen.
Olette saaneet loppuun 3D-pelko-oppituntinne ja aloitatte uudet rakkaus- ja ilo-oppitunnit. Teidän on usein vaikea ymmärtää se, koska ette ole tottuneet odottamaan jatkuvaa iloa.
Vaikka näytätte olevan uusi olento risteyksessä, olette jo saaneet valmiiksi tuon risteyksen. Sillä ette ole enää 3D:tä. Olette uusi olento uudessa maailmassa, sopeutuen rakkauteen ja iloon.
Siis sallikaa itsenne "viuhtoa" vähän, kun saatte selville, että mikä tahansa kuvittelemanne katastrofi häviää. Ette elä enää sitä pelkoelämää, jonka ennen hyväksyitte kokemusaionienne vuoksi tuossa maaympäristössä. Sallikaa itsenne tietää, että olette uusi olento ja myös Maa on uusi. Ja sitten oivaltakaa, että te ette voi muuttaa tuota selvää asiaa yhtään sen enempää, kuin voitte ennen muuttaa 3D-pelon. Niin olkoon. Aamen.
Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)
12.6.2023
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine