
Adamus 22.3.24: Taivaan risti - yksivuotispäivitys
Kokeaksesi tämän session energian täysin, on suositeltavaa, että kuuntelet nauhoitusta lukiessasi puhtaaksikirjoitusta tai käännöstä. (CC-kauppa). TÄRKEÄ HUOMAUTUS: Tämä informaatio ei ole luultavasti sinulle, ellet ota täyttä vastuuta elämästäsi ja luomuksistasi.
***
LINDA: Tervetuloa Taivaan ristin ensimmäiseen vuosipäivään.
GEOFF: On ilo olla täällä teidän kaikkien kanssa. Se tuntuu vain erittäin hyvältä.
LINDA: Upealta.
GEOFF: Oli niin paljon energiaa, kun valmistauduimme tähän.
LINDA: Ja olemme täällä Shaumbra-paviljongilla Konassa, Havaijilla.
GEOFF: Todellakin olemme. On kaunis päivä. On melko varhainen aamu täällä, klo 9 aamulla. Työryhmä tuli tänne hyvin aikaisin ja alkoi laittaa asioita kuntoon.
LINDA: Hyvin aikaisin.
GEOFF: Laittaa tarjolle pikkupurtavaa ja kahvia ja varmistaa, että kaikki laitteet toimivat. Siis tuntuu siltä, että kello on jo paljon yli 9, melkein kuin puolipäivä, mutta …
LINDA: Ei ole, ei täällä.
GEOFF: Täällä on kaunista. Linnut livertävät, ja tiedän, että Adamus on valmis aloittamaan aivan hetken kuluttua, mutta haluamme sanoa muutaman sanan.
LINDA: Okei. Olemme innoissamme, että shaumbroja ympäri maailmaa virittyy kanavalle, katselee tätä live-lähetystä ja katselee myös myöhemmin.
GEOFF: En tiedä tarkkaan, miten monta maata on edustettuna, mutta niitä täytyy olla vähintään 30–40, kuten normaalisti olisi nettilähetyksessä. Kenties on enemmän, saamme tietää myöhemmin. Mutta tuntuu erittäin hyvältä, kun keräämme energiamme yhteen, erityisesti jotain tällaista varten. Se on eeppistä. Se on hyvin, hyvin henkilökohtaista ja koskettavaa. Se on tunteellista, ja se on iso juttu.
LINDA: Se on iso juttu.
GEOFF: Se on todella iso juttu. Kuten tiedätte kaikesta Taivaan ristiä koskevasta puheesta, Adamus sanoo, että se on oikeasti Apokalypsin alku. Ja se kuulostaa vähän pelottavalta, mutta itse asiassa Apokalypsi …
LINDA: Se on tuo kirkon vanha sana, johon ihmiset usein lankeavat.
GEOFF: Joo, se on totta. Mutta se saa myös ihmisten huomion, kun puhutaan Apokalypsistä.
LINDA: No, se on totta.
GEOFF: Mutta kirjaimellisesti Apokalypsi ei merkitse tuhoa. Se merkitsee ”paljastaa” tai ”päästää näkyville”, ja juuri sitä teemme Apokalypsin myötä, Taivaan ristin myötä. Kyse ei ole maailmanlopusta, vaan täysin uuden aikakauden alusta ihmisille. Siinä on iso ero. Sana ”apokalypsi” on latautunut, mutta minusta se saa meidät myös pysähtymään hetkeksi ja miettimään sen seuraamuksia, mitä teemme.
LINDA: No, on mielenkiintoista, että nyt on kulunut vuosi, ja on ollut melko mielenkiintoinen vuosi, ylös ja alas.
GEOFF: Voi, kyllä! Yksi vuosi, paljon kyyneliä, paljon naurua, ja luulen, että kaikilla oli odotuksia Apokalypsistä. Ja ihmisinä tavallaan haluamme jotain suurta, mahtavaa tapahtuvan. Mutta asiat kehittyvät tavallisesti hitaasti. Ensinnäkin, jotta pystymme käsittelemään sen, jottei se ole järkytys. Mutta se miten aika, paikka, gravitaatio, kaikki tämä toimii kanssamme, kehittyy ajan kuluessa.
Ja tiedän itse odottaneeni tai toivoneeni jotain ilotulitusta. Tavallaan oli, mutta sitä ei ollut siellä, missä luulin olevan. Luulin, että sitä olisi tuolla ulkona – katsot ilotulitusta taivaalla horisontissa. Mutta ilotulistusta oli itse asiassa täällä (Geoff naureskelee näyttäen itseään). Ja toisinaan tuo ilotulitus oli kaunista, toisinaan se oli melko pakahduttavaa, joten se on oma Taivaan ristini, oma Apokalypsini. Mutta mikä vuosi onkaan ollut sen jälkeen, kun istuimme täällä. Olimme kirjaimellisesti Shaumbra-paviljongilla vuosi sitten, kun teimme tätä.
Adamuksen mukaan planeetalla on enemmän valoa kuin koskaan, ja on hyvin tärkeää nyt, että olemme tällä planeetalla. Mutta hän puhuu myös Uudesta valosta. Meillä oli hiljattain pari upeaa työpajaa Uuden valon löytämisestä, ja se on uskomatonta. Siis, fysiikka on uskomatonta, sen seuraamukset, ja se on erityisesti sidottu nyt siihen, mitä teemme kaikki tällä planeetalla.
LINDA: No, on todella mielenkiintoista myös siksi, että puhut odotuksista tähän Apokalypsiin ja Uuteen valoon ja tietoisuuteen liittyen. No, se on mielenkiintoinen kokemus, koska kun on enemmän valoa ja tietoisuutta, yhtäkkiä näet asioita, enemmän asioita, kuin näit ennen. Eikä se ole aina kaunista.
GEOFF: Ei, ei!
LINDA: Siis tämä tekee siitä epämiellyttävää, koska täytyy nähdä jokin paremmin muuttaakseen sen.
GEOFF: Joo, ehdottomasti. Ja usein ihmiset pitävät päänsä pensaassa tai estävät esiintulemisen, koska joskus tuota energiaa ja tuota valoa on vaikea käsitellä. Ihmiset puhuvat aina siitä, että he haluavat lisää energiaa, mutta fakta on, että he haluavat vain helpompaa energiaa. Ja he saavat enemmän energiaa, ja he vain kiihdyttävät energioita. Ja kuten sanot, silloin kun on enemmän valoa, se saa näkemään asioita, joita et halunnut ehkä nähdä.
Hyvä uutinen kaikessa tässä on, että me, shaumbrat, olemme täällä planeetalla tekemässä, mitä sovimme tekevämme. Tulimme kaikki tähän syvälliseen aikaan, ja tiesimme, että olisimme täällä tuomassa lisää valoa planeetalle, kun se käy läpi suurinta evoluutiotaan ikinä.
LINDA: Se saa aikaan muutosta.
GEOFF: Ehdottomasti. Ulottuvuustyöntekijöiden avulla, mistä Adamus on puhunut. Ulottuvuustyöntekijät olivat täällä avaamassa käytäviä Maan ja muiden ulottuvuuksien välille, edistämään tai sallimaan enemmän valoa tulla sisään. He tekivät aktiivisesti tätä vuosikymmeniä ennen Taivaan ristiä, ja kun meillä oli viime vuoden Taivaan risti -tapahtuma, Adamus sanoi, että tuo työ oli valmis.
Ja kunnioitamme kaikkia heitä, kaikkia teitä jotka teitte sitä, ulottuvuustyötä, ja tiedän, että jossain määrin oli ahdistavaa palata takaisin tänne. Osittain koska työ oli tehty, tuo missio-osuus oli suoritettu, ja osittain koska oli odotuksia, että sitten kun olette saaneet tuon työn tehtyä, yhtäkkiä ovet lentävät auki, ja enkeleitä tulee alas taivaasta, ja kaikenlaisia asioita tapahtuu. Eikä tapahtunut – ei sillä tavalla, miten näemme sen silmillämme ja havaitsemme sen todellisuudessamme. Monia muutoksia on tapahtunut, mutta ne ovat hyvin taustatasolla, hyvin syvällä tasolla. Pinnalla asiat ovat vähän huteria tällä planeetalla. Mutta ne myös etenevät hyvin nopeasti, mikä on tavallaan pelottavaa.
LINDA: Siinä kohtaa luottamus siis tulee mukaan.
GEOFF: Siinä kohtaa luottamus tulee mukaan. Mutta ulottuvuustyöntekijät tekivät hyvin uskomatonta työtä, ja nyt he voivat ns. jäädä eläkkeelle. He voivat istua puistonpenkillä tai tehdä mitä tahansa. Mutta se oli tavallaan iso, iso muutos teille, jotka olitte ulottuvuustyöntekijöitä – valtava muutos – johon teidän täytyi sopeutua.
Tällä hetkellä planeetalla tarvitaan valoa tai sanotaan tietoisuutta, enemmän kuin koskaan ennen. Tämä on ennenkuulumatonta aikaa, jossa elämme – tämän muutoksen luonne, muutoksen vauhti. Koko ihmisjärjestelmän evoluutio muuttuu hyvin nopeasti, ja siinä tarvitaan valoa, ja valo tasapainottaa sen. Valo säteilee suurempia mahdollisuuksia niihin, jotka ovat johtajia, teknologiaihmisiä, tai oikeastaan keitä tahansa. Tuo valo näyttää enemmän potentiaalia ja enemmän mahdollisuuksia ihmiskunnalle. Ja vaikka näitä muutoksia tapahtuu hyvin nopeasti, niin kun asiaa tarkastellaan, teknologia lietsoo näitä muutoksia.
LINDA: Voi, sanoinkuvaamaattomasti.
GEOFF: Joo. Siis, rakastan teknologiaa, mutta joskus se etenee niin nopeasti, etten pysy sen perässä.
LINDA: Se on epätodellista. Melkein epätodellista.
GEOFF: Joo. Ja ajattele, että vielä kaksi vuotta sitten emme puhuneet sellaisista asioista, kuin ChatGPT tai Midjourney tai tekoäly, ja nyt se on käsissämme. Se on meidän ulottuvillamme, käytämme sitä, ja se on upeaa. Mutta kuitenkin samaan aikaan se on vähän pelottavaa. Millaista on vuoden päästä? Mihin tämä teknologia vie meidät? Ja miten nopeasti se kasvaa eksponentiaalisesti? Tarkoitan, että se on ollut käyrä, joka nousee jyrkästi. Mutta melkein kuin, mitä jyrkempi käyrä, sitä nopeammin se etenee.
LINDA: No, kuten sanoit, tietoisuus on sen vuoksi tärkeämpää kuin koskaan, eikö?
GEOFF: Joo. Ja tietoisuus toi tuon teknologian ulottuvillemme ja käyttöömme. Planeetalla täytyi olla tarpeeksi tietoisuutta, että niin voisi tapahtua. Mutta nyt teknologia etenee hyvin nopeasti. Se reagoi siihen, ja meidän täytyy tasapainottaa se valollamme, tietoisuudellamme.
Joskus tuo valo on haaste. Sanotaan: ”No, säteile valoasi”, ja se kuulostaa helpolta. Mutta on taipumusta haluta jokin agenda siihen, haluta tiettyä lopputulosta koko asialle, ja silloin siitä tulee vaikeaa. Voitko säteillä valoasi ilman tuota agendaa, laittamatta henkilökohtaisia uskomuksiasi ja mieltymyksiäsi siihen, yrittämättä muuttaa kaikkia? Tuomme pelkästään enemmän valoa käyttöön, antaen heille enemmän mahdollisuuksia. Emme yritä muuttaa heitä. Ja tiedät, mitä Adamus ja Tobias sanoivat: sillä hetkellä kun yrität muuttaa jotain tai jotakuta, se yrittää muuttaa sinut. Se tavallaan kostautuu sinulle.
LINDA: Se on tavallaan varoitus.
GEOFF: No, myötätunnon todellinen määritelmä on hyväksyminen. Se on muiden hyväksymistä. Se on itsemme hyväksymistä. Ja kun säteilemme valoamme, se tehdään myötätunnossa. Ilman mitään agendaa, ilman tiettyä lopputulosta, jota haluamme. Säteilemme täällä vain valoamme, hyvin samalla tavalla kuin enkeliolennot ovat tehneet meille aiemmin, ja hyvin samalla tavalla kuin myös tulevat elämämme ja mestari-itsemme ovat tehneet – säteilleet vain tuota valoa. Ja sitten on meidän päätöksemme, tässä tapauksessa ihmisten päätös, mitä he tekevät sillä?
Yksi mielenkiintoisista asioista, yksi asioista joita rakastan, on, että kun Adamus menee Apokalypsiin, kun olemme menneet eteenpäin, hän puhuu useammin ja useammin todellisesta metafysiikasta. Ja rakastan sitä, koska siinä päästään joihinkin perusasioihin.
LINDA: Minusta se on mielenkiintoista, koska ensin minun oli todella vaikea yhdistyä siihen. Mutta huomaan, että kun hän puhuu siitä enemmän, tulee mukavammaksi ja mukavammaksi tuntea, mitä hän sanoo.
GEOFF: No, joillakin meistä on melkein tiettyä vastarintaa sitä kohtaan, että puhutaan fysiikasta tai tieteestä tai matematiikasta tai vastaavista asioista. Ja se on kuin: ”Voi, jessus, en halua mitään pitkää ja tylsää luentoa.” Mutta Adamus puhuu metafysiikasta ja tekee siitä melkein runollista.
LINDA: Ehdottomasti.
GEOFF: Hyvin kaunista. Emme sukella syvälle molekyylien ja solujen väliseen vuorovaikutukseen ja sellaisiin asioihin. Ei tarvitse painaa mieleen paljon hassuja latinankielisiä sanoja.
LINDA: Aivan, aivan.
GEOFF: Hän tekee sen runollisesti. Hän puhuu siitä, mitä tietoisuus on. No, se on tiedostamista. Mitä energia on? Tarkoitan, että se on ollut valtava kysymys, jota ihmiset ovat esittäneet.
LINDA: Kommunikointia.
GEOFF: Se on kommunikointia, kun taas useimmat ihmiset luulevat sen olevan voima.
LINDA: Juuri niin.
GEOFF: Mitä valo on? Adamus on puhunut siitä enemmän ja enemmän viime aikoina. Ja hän sanoo, että se valo – sellaisena kuin tunnemme sen – jota tulee sen tuloksena, kun energia kutsutaan palvelukseen, on mielikuvitusta. Siis, nämä ovat sitä metafysiikkaa, josta hän on puhunut, ja rakastan sitä.
LINDA: Minäkin nyt!
GEOFF: Se todella laittaa kaiken perspektiiviin (he naureskelevat). Joo. Ja joskus sitä on vaikea kanavoida, koska …
LINDA: Onko? Niin, niin.
GEOFF: … se on todella uutta. Ja minun täytyy todella ylläpitää fokus yhteydessäni Adamukseen. Joskus on vaikea löytää oikeita sanoja, koska hän ei kerro minulle sanoja. Hän tavallaan syöttää vain tuon tietoisuuden tai energian, ja minun täytyy muuttaa se sanoiksi.
LINDA: Mutta hänen on helppo korjata sinua.
GEOFF: Kyllä, hänen on. Kyllä (Linda kikattaa). Mutta joskus se on todella kamppailua. Ja tiedän, että hiljattain teimme jotain, jolloin sanoin: ”Voi pojat, todella pilasin sen. Se oli kamalaa.” Arvostelin itseni. Annoin itselleni arvosanaksi D+ (suom. huom. D on ”hyväksytty, epätyydyttävä”) tai jotain. Ja kaikki jotka olivat täällä tuotantomme aikana, sanoivat tavallaan: ”Ei, se kuulosti mahtavalta.” Ja ajattelin: ”Okei, he puhuvat vain paskaa minulle.” (Linda naureskelee) Mutta ei, he sanoivat: ”Oikeasti, se kuulosti mahtavalta.” Siis sisälläni ajattelin, että se oli epätasaista ja karkeaa, mutta ilmeisesti se tuli läpi ok. Nuo asiat ovat vaikeampia …
LINDA: Sinun täytyy luottaa itseesi.
GEOFF: Kiitos (he naureskelevat). Nuo asiat ovat vaikeampia kanavoida. Mutta loppujen lopuksi ne ovat myös paljon palkitsevampia, kun pääsemme syvään metafysiikkaan, jota olen oppinut rakastamaan. Toivon, että hän puhuu enemmän siitä.
LINDA: Geoff, teet upeaa työtä. Todella oikeasti sukellat siihen, ja annat sille kaikkesi.
GEOFF: Kiitos. Rakastan tehdä sitä, ja …
LINDA: Ja kaikki tunnemme sen.
GEOFF: Mutta metafysiikan kytkeminen Apokalypsiin, kaikkeen siihen mitä tapahtuu planeetalla, antaa syvemmän ymmärryksen siitä, mitä asiat toimivat ja miksi ne toimivat, ja pohjimmiltaan miten olemme todella luojia ja voimme työskennellä näiden asioiden kanssa, tietoisuuden ja energian. Ja on mielenkiintoista huomata, että tietoisuus on planeetan yksi kuumimmista aiheista tällä hetkellä.
LINDA: Aivan.
GEOFF: Erityisesti teknologiayhteisössä ja filosofiassa, koska he sanovat: ”Onko tekoälyllä koskaan tietoisuutta?” ja se riippuu siitä, miten tietoisuus määritellään. Mutta Adamus sanoo, että loppujen lopuksi sillä ei voi olla – se kuuluu sieluolennolle. Vaikka sieluolento voi ruumiillistaa tietoisuutensa, upottaa tietoisuutensa, jokseenkin mihin tahansa. Siis tavallaan, oudolla tavalla kyllä, jos laitat tietoisuutesi tekoälyyn – se on sinun tietoisuutesi, ei tekoälyn – vaikuttaa siltä, että tekoälyllä on tietyssä määrin tietoisuutta.
Mutta kaikki nämä asiat ovat tajunnan räjäyttäviä, ja olemme tässä, kaiken sen keskellä, auttaen edistämään sitä sillä, mitä teemme, ja pohjimmiltaan muistaaksemme, että olemme luojia – olemme luojia, jokainen sieluolento. Ja muistaaksemme tämän evoluution, jota käymme läpi juuri nyt, mukaan luettuna oma Oivaltamisemme, ymmärrys metafysiikasta ja loppujen lopuksi, miten annetaan energian oikeasti palvella.
Tämä kaikki on hyvin luonnollinen prosessi. Adamus on painottanut sitä viime aikoina sanomalla: ”Se kaikki on luonnollista. Teidän ei tarvitse tehdä mitään työtä siihen. Olkaa vain tietoinen siitä. Ymmärtäkää, mitä tapahtuu, mutta teidän ei tarvitse tehdä työtä siihen.”
LINDA: Ja olla avoin sille.
GEOFF: Joo, joo.
LINDA: Tarkoitan, että kuulemme ihmisten kyseenalaistavan itsensä, enkä usko, että hän kehottaa siihen.
GEOFF: No, kuulet minun kyseenalaistavan itseni aika ajoin (Geoff naureskelee). No, meille kaikille se on iso juttu.
LINDA: Se on!
GEOFF: Tämä on valtava asia. Se on melkein – joskus se kuulostaa niin suurenmoiselta, niin isolta, että on kuin: ”Minäkö? Osa tätä?” Mutta Adamus muistuttaa meille jatkuvasti, että sitä olemme täällä tekemässä. Ja loppujen lopuksi, kyse on oikeasti sen muistamisesta, että olemme luojia – ja iso juttu – viimeisen elämämme loppuosan nauttimisesta tällä planeetalla. Aah, se on iso asia.
LINDA: Valtava.
GEOFF: Olemme olleet täällä pitkän, pitkän aikaa, ja nautitaan nyt tästä viimeisestä elämästä planeetalla.
LINDA: Siis, Taivaan ristiin liittyi monia odotuksia, ja sen voi kuvitella.
GEOFF: Joo, niin liittyi. Ja uskoakseni Adamus aloitti Taivaan ristin viestin sanomalla: ”Se tulee näkyviin ajan kuluessa.” Se tulee näkyviin eri tavoin.
LINDA: Aivan.
GEOFF: Se on tavallaan maanalaista siinä mielessä, että se toimii pinnan alla, sekä sisällämme. Mutta siitä oli monia, monia odotuksia. Ja Taivaan ristin ajankohtana, 22.3. viime vuonna, ei tapahtunut välttämättä mitään. Mutta kyse on kaikesta, mitä tapahtuu sen jälkeen. Ja sama tilanne oli Kvanttihypyssä, jonka teimme 2007.
LINDA: Joo.
GEOFF: Se oli upea tapahtuma Taosissa, New Mexicossa. Ja jotain isoa tapahtui tuona päivänä – se oli paljon hauskanpitoa kaikkien noiden ihmisten kanssa. Mutta se tuli näkyviin ajan kuluessa, ja periaatteessa Kvanttihypyn merkitys oli, että tuolloin oli varmistettu, ettemme kääntyisi taaksepäin. Ihmiskunta ei menisi taaksepäin.
LINDA: Aivan, aivan.
GEOFF: Se ei putoaisi pimeään keskiaikaan, kuten oli tapahtunut aiemmin. Emme palaisi takaisin Atlantiksen katastrofiin, joka meillä kerran oli. Siis se sanoi: ”Okei, selvisimme tähän kohtaan. Nyt aloitamme hypyn eteenpäin, muttemme palaa takaisin.” Ja sama pätee Taivaan ristiin. Se on tavallaan merkkipaalu monille, monille, monille muutoksille, joita tulisi. Ja olemme tällä hetkellä aivan sen keskellä.
LINDA: Varmasti.
GEOFF: Meidän kaikkien on oikeasti aika tehdä, mitä tulimme tänne tekemään – sallia valomme säteillä, sekä itsessämme että muulle maailmalle.
LINDA: Sillä on valtava vaikutus, ja voi todella tuntea tuon vaikutuksen, ja voi tuntea, että muut ihmiset tuntevat sen.
GEOFF: Joo. Juuri nyt teemme, mitä tulimme tänne tekemään – säteilemään tuota valoa, olemaan täällä tässä Koneiden ajassa – ja kuten sanoin, on myös aika tehdä se itsellemme. Laittaa se henkilökohtaiseen elämäämme. Päästä eroon kaikesta roskasta ja todella nauttia elämästä. Ja se kuulostaa helpolta, mutta …
LINDA: Helpommin sanottu kuin tehty.
GEOFF: … noiden muutosten tekeminen ja sanominen: ”Siirrän nämä jutut pois tieltä”, on vaikeaa. Mutta loppujen lopuksi, luulen, että meidät tavallaan työnnetään tekemään se.
LINDA: Ja olen tuntenut, että pelkkä sitoutuminen siihen siirsi osan niistä pois.
GEOFF: Juuri niin.
LINDA: Ne vain osaavat siirtyä pois. Onko sinulla tapahtunut niin?
GEOFF: Mm hmm. Jep, jep.
LINDA: Rakastan sitä.
GEOFF: Joka tapauksessa, taitaa olla aika aloittaa.
LINDA: Okei!
GEOFF: Adamus taputtaa minua olkapäälle sanoen: ”Okei, okei! Tiedät, ettet ole tämän show’n tähti, Buckwheat!” (he naureskelevat), joten teemme vähän hengittelyä Lindan johdolla.
LINDA: Okei.
GEOFF: Ja taas kerran, on suuri ilo saada jokainen teistä tänne tähän upeaan tapahtumaan. Kiitos, arvostan sitä.
LINDA: Sen myötä, varmista, että olet todella mukavasti, missä tahansa istut, ja pidät todella huolta itsestäsi.
Ja vedetään kunnolla, syvään tietoisesti henkeä, kuten aina. Antaen energioiden virrata jokaisella hengenvedolla.
Vedä kunnolla syvään henkeä, tuntien kaikkea, mitä olet. Hengittäen, virraten.
Hengitä sinuun, ihmiseen, mestariin. Hengitä, ja tunne kaikki tuo viisaus.
Vedä kunnolla syvään henkeä, avautuen korkeimmille mahdollisuuksille, antaen itsellesi luvan todella tuntea.
Hengitä sisään, tietäen, että Adamus on tällä ja hänellä on paljon jaettavaa. Hengitä sisään noita sanoja, tuota energiaa. Se kaikki on tässä. Hengitä sisään Adamusta. Hän on tässä jokaisella hengenvedolla. Hän kehottaa meitä hengittämään häntä sisään.
Vedä kunnolla syvään henkeä, todella sallien optimikokemuksen tästä Taivaan rististä.
Hengitä ja virtaa.
Hengitä kehoosi, tuota Itsen rakkautta. Ole tuon kunnon, syvän hengityksen kanssa.
Hengitä ja avaudu. Hengitä ja virtaa.
Hengitä. Olemme valmiita Adamukseen. Hengitä sitä sisään. Valmiina upeaan inspirointiin.
Hengitä.
ADAMUS: Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus,
Siis tervetuloa, rakkaat shaumbrat. Tervetuloa tähän kauniiseen kokoontumiseen, vuosi Taivaan ristin jälkeen. Otetaan hetki ja jatketaan tuota kaunista hengittämistä, jota Linda johti.
Vedetään syvään henkeä tähän tapahtumaan, vuotta myöhemmin.
Olemme edelleen täällä. Te olette edelleen täällä. Ja maailma – maailma – muuttuu nopeasti. En usko, että se on mennyt keneltäkään ohi, ellei todella laita päätään pensaaseen, kuten Cauldre mainitsi. Mutta maailma muuttuu hyvin nopeasti tällä hetkellä. Planeetalla tapahtuu hyvin paljon, ja tässä sitä ollaan, pitkällä Apokalypsissä. Pitkällä juuri siinä syyssä, miksi tulitte tänne.
Minulla on muutama asia sanottavana. Itse asiassa Caulrde sanoi suurimman osan siitä, mitä aioin sanoa, joten (naureskellen) minun täytyy nopeasti improvisoida. Mutta tärkeä asia on, että tämä sessio, tämä ensimmäinen vuosipäivä, on teitä varten. Siinä mitä teimme viime vuonna, oli kyse muista. Siinä oli kyse planeetasta. Siinä oli kirjaimellisesti kyse universumista. Tämä on teitä varten, nyt vuotta myöhemmin.
Olette käyneet läpi paljon asioita. Olette tuoneet sisään paljon valoa. Olette antaneet tuon valon säteillä ulospäin. Ja nyt teidän on tarkoitus käyttää tämä tilaisuus – meillä on merabh tämän session lopussa – ja antaa tuon valon palvella teitä nyt. Siis, erityisesti teitä.
Mihin valo menee
Siis, on kulunut vuosi, ja sanon, että planeetalla on noin reilu 3 % enemmän tietoisuutta, enemmän valoa, kuin vuosi sitten. Se on paljon, kun ajatellaan, se on todella paljon, kun katsotaan, mitä pieni valomäärä tekee. Mutta kysymys kuuluu: missä tämä valo on ja mitä se tekee?
Tällä hetkellä tätä valoa on tullut sisään niiden ihmisten kautta, jotka ovat tietoisia, ja on monia, jotka ovat hyvin tietoisia. Eivätkä he välttämättä kutsu sitä valoksi tai edes tietoisuudeksi. He tietävät vain, että he tuovat sisään jotain korkeampaa tasoa – jotkut kutsuvat sitä korkeammaksi älykkyydeksi – mutta jotain olemisen korkeampaa tasoa tälle planeetalle, korkeampaa standardia.
Siis tämä 3 % toimii hyvin, hyvin syvillä tasoilla tällä hetkellä. Tarkoitan syvällä Maassa. Gaia on lähtemässä, eikä ole sattumaa, että se tapahtuu Apokalypsin aikaan. Siis, suuri osa tästä valosta menee Maahan, valmistellen ja sopeuttaen sen siihen, että ihmiset ottavat hallinnan, ottavat vastuun planeetasta.
Se vapauttaa vanhoja energioita, jotka ovat olleet siellä pitkän, pitkän aikaa. Energioita joita tulee, kun joku kuolee. Usein hänet haudataan maahan – nuo energiat, osa niistä jää maahan pitkäksi, pitkäksi, pitkäksi aikaa. Koko hautaamisjuttu on tavallaan omituinen, mutta se jättää energiajäämiä kaikkialle. Kun on sotia, kun on taistelukenttiä, se jättää energiajäämiä. Kun heimoja on hävitetty nälkiintymisen tai luonnollisten syiden vuoksi, se jättää jäämiä.
Siis Maassa on valtava määrä vanhaa energiaa, ja on aika vapauttaa se. Kaikki energia löytää loppujen lopuksi ratkaisun, mutta joskus eteenpäin siirtyminen tarvitsee tuollaista muutosta valossa, tietoisuudessa. Siis, tästä syystä planeetta kokee asioita, joita kutsutaan globaaliksi ilmastomuutokseksi. On myös paljon ankaraa säätä, ja korkeita ja matalia lämpötiloja enemmän kuin koskaan ennen. Se ei vain lämpene, vaan myös kylmenee. Se järisee ja paukkuu. On vähän kaikkea. Ja tämä johtuu siitä, että nyt enemmän valoa menee näihin tavallaan jumiutuneisiin, vanhan energian paikkoihin ja saa sen nousemaan esiin.
On mielenkiintoista, miten jotkut ihmiset havaitsevat ja sitten antavat omat tuomionsa siitä, mitä tapahtuu, ja sanovat, että se johtuu imisistä ja hiilisaasteesta ja vastaavista asioista. Osittain se on totta, mutta paljon siitä liittyy pelkästään vanhojen energioiden vapautumiseen maasta, jotta ihmiset voivat ottaa haltuunsa tämän planeetan, eikä Gaian tarvitse enää olla vastuussa siitä. Siis, sitä tapahtuu planeetalla tällä hetkellä. Paljon tulevasta valosta menee sinne.
Paljon tulevasta valosta menee teidän entisiin elämiinne ja muiden ihmisten entisiin elämiin. Nimittäin, kun te tulette täyteen Oivaltamiseen, ruumiillistuneeseen Oivaltamiseen tällä planeetalla, se merkitsee myös, että jokainen entinen elämä ja mahdollinen tuleva elämä käy myös läpi oman Oivaltamisensa. Mutta ylösnousemuksen sijasta, mikä merkitsee lähtemistä planeetalta suoraan muihin ulottuvuuksiin, ne integroituvat teidän kanssanne ja teidän kauttanne.
Siis, valtava määrä valoa menee näihin entisiin elämiin, kun ne raivaavat tietään. Ja ihmettelette joskus: ”No, miksi olen tuntenut kaikkea tätä hälinää Taivaan rististä saakka? Miksi uneni ovat hulluja?” Koska tunnette sen, mitä tapahtuu kaikissa näissä entisissä elämissä, koska nekin tulevat Oivaltamiseen ja loppujen lopuksi sulautuvat ja yhdistyvät teihin, lopullista ylösnousemusta varten tältä planeetalta. Siis paljon valoa menee sinne.
Paljon valoa menee planeetan vanhoihin järjestelmiin, jotka tarvitsevat nyt tuota valoa. Vanhat järjestelmät ovat vanhoja. Monet niistä eivät ole enää käypiä ihmiskunnalle, eivät ole enää käypiä tavassaan toimia. Esimerkiksi, rahoitusjärjestelmänne on yli 500 vuotta vanha. Se on muuttunut jossain määrin, mutta sen perusteet ovat edelleen hyvin vanhoja, eikä se palvele ihmiskuntaa niin, kuin se voisi. Siis valoa menee sinne – ei läimäyttämään sitä kasvoille, ei polttamaan yhtäkkiä Wall Streetiä poroksi, vaan se tulee altapäin ja alkaa nostaa asioita esiin lempeästi, jotta muutoksia voidaan tehdä.
Paljon valoa menee – miten sen sanoisi – tavallaan odotushuoneeseen tai varastoon ei-heränneitä ihmisiä varten. Ja heitä on paljon, paljon ei-heränneitä ihmisiä. He ovat pian tulossa heräämiseensä, tai kenties eivät edes tässä elämässä, mutta pian. Ja sen työn myötä, jota te olette tehneet ulottuvuustyöntekijöiden kanssa, ja Taivaan ristin myötä, heillä on enemmän ja enemmän valoa käytössä, sitten kun he ovat valmiita.
Voitte melkein tuntea sen. On hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat aivan sen partaalla. Melkein kuin he olisivat sikeässä unessa sängyssä, mutta kello on 5.45 ja he alkavat tavallaan liikkua ja heräävät hyvin pian. Mutta he ovat nyt tuollaisessa heräämistä edeltävässä kokonaisprosessissa. Siis, paljon valoa menee heille. Ja tämä valo tekee heille heräämisprosessin paljon helpommaksi. Heidän on paljon helpompaa tehdä tuo herääminen ja lopulta tulla oivaltaneeksi.
Paljon tuosta valosta menee ihmisyyden, ihmisolennon, luoviin aspekteihin – ihmisen Adam Kadmon malliin – joka on ollut suljettuna tai siirrettynä sivuun pitkän aikaa. Ihmisistä on tullut hyvin mentaalisia, hyvin lineaarisia, hyvin älyyn perustavia, ja todellinen luovuus on kärsinyt.
Sanoisin, että luovuus on oleellista kaikille lajeille, riippumatta siitä, missä he ovat, onko se Maa tai jokin muu paikka. Luovuus on oleellista. Se pitää kaiken kehittymässä tai liikkumassa. Se edustaa todellista luoja-Itseänne, ja jokainen sieluolento on luojaolento. Siis, paljon valoa menee nyt noille ihmisten luovuusalueille.
Ja sitten paljon valoa tulee myös teihin, mikä auttaa siirtämään asioita ulos, menee entisiin elämiinne, auttaa teitä tekemään elämästä helpompaa. Ja tiedän, että monilla teistä ei ole ollut välttämättä helpompaa tämän ”valotaloudenhoidon” vuoksi, jota teette – todella syviä muutoksia ja transformaatiota elämässänne. Mutta tuota valoa on siinä, ja se on teidän valoanne, joka tekee tätä.
Siis, sanon, että planeetalla on nyt vähän yli 3 % enemmän valoa kuin vuosi sitten. Noin 2 % sitä, tai 66 %, on ns. klassista valoa, tavallista valoa. Noin 33 % tuosta 3 %:sta on Uutta valoa. Se on Uutta valoa. Olemme puhuneet hiljattain ryhmien kanssa tällä Shaumbra-paviljongilla Uudesta valosta – mitä se on ja mitä se tekee. Mutta kun tunnette sitä, teillä on nyt tämä valonlisäys, joka on tietoisuutta, ja sitten on Uutta valoa. Ja usein tuo Uusi valo tuntuu vaikeasti tavoitettavalta. Se ei ole teille tuttua, niin kuin tavallinen valo on, joten on tavallaan oletus, ettei ole mitään. Mutta itse asiassa, todellakin on.
Siis, Uuden valon ja klassisen valon välillä on eroa. Tavallinen valo – se valo jonka puhumme tulevan tietoisuudesta, ja sitten on energia ja sitten valo – on mielikuvitusta. Aivan kuten energia on pelkästään sielun laulua, kommunikointia, valo on mielikuvitusta. Voitaisiin sanoa, että tieteellisellä tasolla sillä on tiettyjä ominaisuuksia, ja siinä on fotoneja ja siinä on aaltopituuksia, mutta ytimeltään todellinen valo on mielikuvitusta. Ja kun ajattelette sitä, kun kuvittelette, silloin luotte, kutsutte energiaa palvelemaan, ja sitten se transformoituu valoksi, joka lopulta raivaa tiensä todellisuuteenne.
Siis, paljon valoa tulee sisään, ja te jotka olitte ulottuvuustyöntekijöitä, olitte tekemisissä tuon valon kanssa, tuon mielikuvituksen valon. Mielikuvitus ei merkitse, että keksitte sen, koska ette voi keksiä mitään. Mielikuvitus tarkoittaa, että laajennutte, avaudutte, kuvittelette. Ja sitä luoja tekee – hän kuvittelee.
Hän kuvittelee muita maailmoja/ulottuvuuksia, kuten tämä maaplaneetta. Hän kuvittelee universumeja. Hän kuvittelee olevansa mikrotaso. Hän kuvittelee olevansa makrotaso. Hän kuvittelee olevansa Jumala. Hän kuvittelee olevansa ihminen. Se on sielun kauneutta – se voi kuvitella. Se on valon kauneutta – se kantaa sitä ja saa sen tapahtumaan.
Uusi valo
Meillä on sitten Uutta valoa. Mikä ero on? Mikä ero on Uuden valo ja klassisen valon välillä?
No, Uudessa valossa on eräs ainutlaatuinen ominaisuus. Kun käytte läpi ihmiskokemuksianne, kun elätte elämää – ja siinä sinä, ihminen, olet erittäin hyvä, olet todella hyvä kokemaan asioita, hyviä ja huonoja. Se on tavallaan hassua. Ihminen on tavallaan ”minä olen” -kokonaisolemuksen osa, joka menee kokemukseen, ja henkisessä DNA:ssanne on melkein jotain, mikä saa teidät nyt ihmisenä menemään kokemukseen, ja haluatte sen kaiken. Haluatte hyvän. Haluatte rankan. Haluatte nähdä, miten matala alho on ja miten korkea korkeus on. Usein valitatte siitä ja sanotte, että elämänne on syvältä, mutta se on vain kokemus.
Muuten, voitte muuttaa sen, koska tahansa haluatte, mutta usein huomaan, että ihmiset eivät halua muuttaa sitä. He haluavat noita moninaisia kokemuksia. Sen voi melkein kuulla heiltä joskus: ”Miksi ottaisi vain hyviä kokemuksia tai onnellisia kokemuksia tai helppoja kokemuksia, kun voi sukeltaa rajuihin kokemuksiin?” Sinusta voi tulla alkoholisti. Sinusta voi tulla koditon. Sinusta voi tulla soturi, mitä tahansa haluat. Ihminen on todella hyvä kokemaan.
Kaikki nämä kokemukset, joita teillä on, tai teillä on koskaan ollut, tai entisillä elämillänne on koskaan ollut, päätyvät tavallaan varastoitavaksi tai majoitettavaksi henkilökohtaiseen Akaasiaanne. Akaasia ei ole ryhmäjuttu. Meitä kaikkia ei ole yhdistetty yhteen. Eikö olisi kamalaa, jos oma Akaasiasi olisi yhdistetty ex-vaimosi tai aiemman bisneskumppanisi tai jonkun vastaavan Akaasiaan? Ei, Akaasiasi on kokonaan sinun. Se ei sekoitu kenenkään muun Akaasian kanssa. Kukaan ei voi päästä sinne ottamaan. Se kaikki on sinun.
Ja nämä kokemukset jäävät Akaasiaan pitkäksi, pitkäksi aikaa. Tarkoitan, että teillä on tavallaan tämä todella suuri kokemusvarasto, ja ne ovat siellä osittain muistuttamassa teille, mitä olette tehneet menneisyydessä, ja myös että ette välttämättä toista jotain, jos ette pitäneet siitä. Ne ovat siellä auttamassa muodostamaan egonne, identiteettinne. Ne ovat saatavillanne. Ette ehkä muista sellaisia yksityiskohtia, mikä nimenne oli jossain entisessä elämässä, tai ette ehkä edes muista, mitä tapahtui viime viikolla. Mutta noiden kokemusten ydinolemus on Akaasiassa, ja viittaatte jatkuvasti niihin koko ajan.
Se ei ole vain mentaalinen muistonne - se on eri asia. Tämä on kaikkien niiden kokemustenne ydinolemus, joita teillä on koskaan ollut. Ja voitte käyttää sitä rakentamaan, kasvattamaan, parantamaan itseänne ja luomaan uusia kokemuksia.
Mutta tietyssä kohtaa, Itsenne kypsyyden myötä – kun olette käyneet läpi tarpeeksi kokemuksia ja oppineet paljon, eikä ole oikeastaan enää mitään syytä oppitunteihin, vaan on kyse pelkästään ilosta – tuo ovi Akaasiaan avautuu ja alkaa päästää ulos kaikkia näitä kokemuksia. Tavallaan kuin avaisitte navetan oven, ja nyt kaikki lehmät ja hevoset alkavat hitaasti lähteä. Mutta tässä tapauksessa, sen kypsyyden myötä jota teillä on nyt kypsänä enkeli-ihmis-henkiolentona, nuo kokemukset menevät takaisin sieluun. Ja sielu rakastaa niitä. Sielu muuttaa ne viisaudeksi.
Olemme puhuneet monta kertaa siitä, ettei viisaudessa ole kyse kokemuksenne yksityiskohdista. Se on sen ydinolemus. Sen helmi, jalokivi, joka on kaikessa, mitä olette koskaan tehneet. Vaikka olisitte huumeriippuvainen, sielu ei tuomitse sitä. Se on vain kokemus. Se tiivistää sen kauneudeksi, tuoksi viisaudeksi joka ylittää pelkästään sanomisen: ”No, huumeriippuvaisena opin, että rajoitin itseäni, vahingoitin itseäni, eikä se ole mitä haluan.” Sielu vie se pitkälle yli tuon, sen silkkaan kauneuteen, millaista on olla luoja ja tuhota itsensä hyvin monin tavoin.
Siis, kun tämä viisaus tulee sielulta, sielu ei vain pidä kiinni siitä ja tanssi sen kanssa tai puhu sen kanssa joka päivä. Se vapauttaa sen jälleen takaisin teille, kypsälle sieluolennolle. Se vapauttaa sen takaisin tähän suureen luomiskiertoon, ja nyt se tulee takaisin Uutena valona. Uutena valona. Ja sitä tarkoitan viitatessani Uuteen valoon. Se on täynnä viisautta. Se on täynnä entisiä kokemuksia. Se on täynnä valoa, mutta nyt se on melkein kuin korkeamman tason valoa, erityyppistä valoa. Ja usein ette tunne sitä heti. Ette välttämättä ymmärrä Uuden valon ja tavallisen valon eroa.
Mutta silloin kun ihmisenä haluatte jotain ja haluatte ilmentää sen elämäänne, ette kutsu ainoastaan valoanne. Ette ota vain energiaa, kutsu sitä esiin valoksi ja tuo sitä todellisuuteen. Tuotte Uutta valoa. Se ei ehkä ole tuttua teille. Se voi tuntua erilaiselta kuin klassinen valo, joten sanotte: ”No, missä kaikki se valo on, josta puhumme?”
Pyydän teitä nyt tuntemaan omaa viisauttanne, omaa kypsyyttänne ja sitä, että valolla on nyt erilaisia ominaisuuksia. Uudella valolla on tuota viisautta. Siinä on automaattinen tasapaino – automaattinen tasapaino – joten vaikka tekisitte huonon päätöksen, sellaisen joka ei palvelisi teitä hyvin, se tasapainottaisi automaattisesti asiat ja toisi ne takaisin todelliselle polullenne, todelliselle tiellenne.
Paljon tätä Uutta valoa tuli myös Taivaan ristin aikana, ja sitä tulee jatkuvasti saataville. Tavallaan sitä pidettiin muissa ulottuvuuksissa tähän tapahtumaan saakka, mutta nyt teille tulee myös paljon Uutta valoa, sekä klassista valoa. Monet teistä sanovat: ”No – pyh! – mitään ei tapahtunut. Mitään ei tapahtunut”, kenties odottaen jotain planetaarista räjähdystä tai jotain. Paljon tapahtuu tällä hetkellä. Älkää antako sen jäädä huomaamatta, mitä tapahtuu tavallaan pinnan alla, koska se kaikki tulee esiin yhdessä kohtaa.
Planeetalla on sotia tällä hetkellä, mutta ne ovat vanhoja, vanhoja sotia, jotka tulevat pintaan etsien ratkaisua, mutta niillä on vaikeuksia löytää sitä. Se valo jota säteilette planeetalle, auttaa löytämään tuon ratkaisun. Nämä ovat hyvin vanhoja ongelmia. Ne eivät alkaneet vain 50 vuotta sitten, 100 vuotta sitten. Ne juontuvat kaukaa, kaukaa, kaukaa. Ja ne täytyy vapauttaa, sekä paljon vanhoja uskomuksia – niihin sisältyy paljon vanhoja uskomuksia – Jumalasta, ja elämästä, ja kärsimyksestä, jota tähän liittyy. Ja niiltä vie jonkin aikaa tulla todella pintaan ja vapautua.
Valoa on siinä, valo tekee työtä siinä, ei yrittäen pakottaa ratkaisua, vaan sanoen: ”Hei kaverit, on paljon enemmän mahdollisuuksia, kuin mitä tarkastelette nyt. Tarkastelette rauhan mahdollisuuksia hyvin vanhalla tavalla, hyvin valtalähtöisellä tavalla, ja on enemmän tapoja tehdä se.”
Valo jota tuotte planeetalle tällä hetkellä, auttaa herättämään hyvin monia muita ihmisiä. Sitten kun he ovat valmiita – mutta sitä on siinä heidän ulottuvillaan.
Se auttaa viemään teknologiaa eteenpäin tällä hetkellä, ja se etenee nopeammin, kuin melkein kukaan on ennustanut. Jos palataan taaksepäin 10 vuotta, viisi vuotta, oli paljon ennusteita ja olettamuksia, mihin teknologia oli menossa, myös että teknologia tavallaan pysähtyisi – emme voisi mennä enää yhtään pidemmälle. No, ei voi olla kauempana totuudesta.
Teknologia on siinä nyt, ja se liikkuu hyvin, hyvin nopeasti. Ja se on kiehtovaa. Kaikki siinä, mitä kuulen – teidän kauttanne usein – on kerrassaan kiehtovaa. Ajattelen: ”Millainen työkalu ihmiskunnalla onkaan.” Se on uutta älykkyyttä. Se on tavallaan uusi mieli. Se on hyvin nopea ja hyvin tehokas, ja se voisi olla merkittävä työkalu. Ei vain tällä planeetalla, ei vain täällä maan päällä, vaan muissa ulottuvuuksissa, muissa paikoissa. Muissa paikoissa on eläviä olentoja, ei välttämättä ihmisiä, ja tällä teknologialla on seuraamuksia myös heille. Se kehittyy hyvin, hyvin nopeasti. Mutta toisaalta, kuten kaikki tiedämme, joutuessaan vääriin käsiin se voi olla pelottavaa.
On mielenkiintoista, että ihmiset ovat hyväluontoisia, hyväsydämisiä ihmisiä, sieluja. Suuressa määrin, heillä kaikilla on kaunis sydän. He haluavat hyvää muille ja sitten itselleen. He haluavat hyvää yhteisölleen, planeetalleen. Monet heistä ovat unessa tavallaan, mutta se on pelkästään osa heidän matkaansa, ja he heräävät melko pian. Mutta valtava enemmistö ihmisistä on täynnä hyvyyttä. Ei syntiä, vaan hyvyyttä.
Ja on vain pieni prosenttiosuus, pienenpieni prosenttiosuus niitä, jotka eivät ole täynnä tuota hyvyyttä. Heillä on paljon pimeyttä. Heillä on paljon pahoja aikeita. He ovat edelleen riippuvaisia vallasta. He uskovat edelleen – vaikka mitä kertoisitte heille – että energia on tuolla ulkona ja heidän täytyy varastaa sitä ja hamstrata sitä ja taistella siitä ja ottaa muita valtaansa sen vuoksi. He eivät ole oppineet, että kaikki energia on alunalkaen sisällä. Teidän ei tarvitse lähteä ulkopuolelle etsimään sitä.
Mutta he tulevat vanhasta. He ovat vanhoja vallanpitäjiä, ja he yrittävät viimeistä kertaa puolustautua tällä hetkellä. He taistelevat loppuun saakka, eivätkä he halua nähdä muutosta tällä planeetalla. He eivät halua nähdä valoa tällä planeetalla. He eivät luota valoon, he pitävät sitä jonkinlaisena temppuna, ja he haluavat mennä taaksepäin.
Vanha tulee esiin tällä hetkellä. Tarkoitan, että katsokaa Yhdysvalloissa presidenttiehdokkaita. He eivät ole lainkaan uusia, tuoreesti ajattelevia ihmisiä. Se on vanhaa, myös maskuliinista energiaa, planeetan vanhoja jäykkiä energioita, ja voisitte sanoa: ”No, miksi he ovat sitten vaaleissa?” Koska vanhan täytyy tulla esiin, jotta se voidaan muuttaa. Ja tulkitkaa se, miten haluatte. Hmm.
Siis, rakkaat ystäväni, valoa on täällä. Sitä on kaikkialla. Se tekee, mitä valo tekee. Se valaisee. Se tuo enemmän mahdollisuuksia kaikkien ulottuville.
Koneiden aika
Kirjoitin kirjan viimeisessä elämässäni. Olette ehkä kuulleet siitä, Koneiden aika. Teissä on joitain, jotka ette ole kuulleet siitä, koska olette aivan uusia, mutta kirjoitin tämän kirjan. Kirjoitin sen suunnilleen aikajaksolla 1793–94. Olin tehnyt vähän aikamatkustusta ja löysin itseni yhdellä näistä aikamatkoista – hyvin liikuttavalla matkalla – vuodesta 2020. Ja löysin itseni yhtäkkiä sieltä, melkein kuin olisin kävellyt planeetalla. Minusta melkein tuntui, että olisin ollut ihmismuodossa – se oli niin todellista. Ja löysin itseni ryhmän parista, jotka olivat tulleet menneisyyden Mysteerikouluista, joissa olin ollut. Havaitsin, että monet heistä olivat olleet myös Jeshuan ajassa, mikä on yksi yleinen shaumbra-piirre, ja he olivat olleet myös Tienin temppeleissä Atlantiksella.
Yhtäkkiä olin heidän keskuudessaan. He olivat kokoontuneet yhteen Crimson Circle (piiri) -nimen alle, tavallaan kopioiden Crimson Councilin (neuvosto), ja he olivat tulleet takaisin Maahan ja kokoontuneet yhteen. He ottivat onkeensa – monet heistä ottivat onkeensa – Tobiaksen kutsun ja tulivat takaisin tänä tiettynä aikana. Ja minusta se oli uskomatonta, kun kirjoitin kokemuksistani lukuja kirjaani. Ensinnäkin huomasin heti, että monet ihmiset käyttivät maskeja. En oikein tajunnut sitä, ennen kuin myöhemmin opin, että kyse oli covidista.
Sitten toinen asia, joka todella hämmensi minua, olivat sellaiset asiat, kuin autot. Olin tavallaan odottanut, että olisi jokin uusi kuljetusmenetelmä, mutten oivaltanut, että se olisi näitä metallilaatikkoja, joilla ihmiset ajoivat, joihin täytyisi tankata bensaa ja jotka oli varustettu radioilla ja televisioilla ja GPS:llä, kuten kutsutte sitä nyt. Se oli kiehtovaa.
Olin otettu myös lentokoneista. Kaikki haluavat lentää. Siis, ilman lentokonetta. Kaikki haluavat osata lentää kuin lintu. Siis, näin näitä lentokoneita, ja minua kiehtoi kerta kaikkiaan, että voitte todella lentää tässä hyvin raskaassa metalliputkessa maailman toiselta laidalta toiselle noin päivässä. Minusta se oli kiehtovaa.
Minusta oli kiehtovaa myös, että kaikki katsoivat alaspäin koko ajan, myös shaumbrat, ja se hämmensi minua todella. Miksi kaikki katsovat alas käsiinsä? Ja sitten oivalsin, että kyse oli kuvastimistanne, kuten kutsun niitä. Katsoitte niitä, joita kutsutte älypuhelimiksi, kännyköiksi. Kaikki katsoivat puhelimiaan. Ja minusta oli kiehtovaa, mitä siellä oli ja miten voitte laittaa kaiken sen tuon pienen laitteen sisään, jota kanniskelitte. Ja sitten kun opin enemmän ja enemmän siitä, minusta oli kiehtovaa, että voisitte olla hetkessä yhteydessä kehen tahansa maailmassa. Voisitte yhtäkkiä saada hänen kuvansa ruudulle ja puhua hänen kanssaan reaaliajassa. Minua kiehtoi todella, mitä tapahtui.
Kun jatkoin aikamatkaani ja työskentelin enemmän ja enemmän shaumbrojen kanssa, löysin itseni osallistumasta siihen, mitä nyt kutsutaan shoudiksi – se olin tavallaan hassu tilanne. Ja siinä minä olin aikamatkalla, mutta siinä minä olin myös shoudissa. Johdin tätä ryhmää. Kuka olisi uskonut? Se oli tavallaan kummallinen ”uni unessa” -tyyppinen asia aikamatkallani.
Opin enemmän ja enemmän tästä ryhmästä, joka oli ollut yhdessä kanssani Mysteerikouluissa, joka oli ollut yhdessä Jeshuan ajassa ja Tienin temppeleissä Atlantiksella. Ja opin, että tämä ryhmä oli tullut takaisin uskomattoman päättäväisenä, uskomattoman päättäväisenä siitä, että tämä olisi Oivaltamisen elämä. Opin, että monet olivat viivyttäneet sitä. He olisivat voineet saada Oivaltamisensa elämä tai kaksi sitten, mutta he olivat viivyttäneet sitä tähän saakka.
Opin, että tämä ryhmä oli täällä Oivaltamista varten, ja voitaisiin sanoa, että loppujen lopuksi täyttääkseen hyvin, hyvin vanhan lupauksen tai sopimuksen – itse asiassa unelman – olla täällä tässä Koneiden ajassa, olla tällä planeetalla tuomassa esiin valoa, tietäen, että sitä tarvittiin teknologian tasapainona.
Sitä tarvittiin esittelemään uusi fysiikka tälle planeetalle, fysiikka jota tiede tai fyysikot tietysti pilkkaisivat, mutta tuomaan se tänne ja laittamaan se massatietoisuuteen. Se ei ole vaihtoehto Maan luonnontieteille, vaan se on Maan luonnontieteiden laajentumista. Esimerkiksi, koko gravitaatiokäsitys on jokseenkin oikea tavallisessa Maa-tieteessä, mutta se ei ole täydellinen. Se ei selitä koko kuvaa. Siis opin, että nämä shaumbra-nimiset olennot olivat täällä tuomassa sisään uutta metafysiikkaa. Ja löysin itseni opettamasta heitä, mutta he tiesivät sen jo. Muistutin heitä vain siitä.
Ja löysin itseni täältä tässä ajassa, jolloin he tiesivät, että uusi ihmislaji/rotu tulisi esiin. Se oli syntymässä juuri siinä ja silloin, ja tuo laji voisi olla melkein mitä tahansa. Se voisi olla laajennettua biologiaa. Se voisi olla täysin robotti. Siinä voisi olla kyse melkein mistä tahansa, ja he olivat tuomassa valoa sisään, jotta niillä jotka kehittäisivät näitä teknologioita, ja niillä jotka käyttäisivät näitä teknologiota, olisi viisautta, kypsyyttä ja mahdollisuuksia. Jotta tätä uuden teknologian ja tekoälyn, mitä voimakkainta työkalua ei käytettäisi holtittomasti, vaan oli kaunis työkalu saattamaan ihmiskunta todella uudelle myötätunnon ja välittämisen tasolle. Ei olisi enää sotia tai nälkää. Ei enää rahan hamstraamista. Ei enää vallan väärinkäyttöä. He olivat täällä tuomassa valoa ja tätä ns. Uutta valoa planeetalle, ja myös niille jotka nyt vasta alkavat herätä.
Kun kirjoitin kirjaani, se tuntui olevan scifiä – sitä minkä tunnette nyt scifinä, mutta tuolloin ei ollut sitä lajityyppiä, se tuli vasta pari vuosikymmentä myöhemmin. Ensimmäinen todellinen scifi-kirja oli Mary Shelleyn Frankenstein. Siis, jos olisin julkaissut omani, se olisi ollut ensimmäinen. Se olisi julistettu pannaan. He olisivat jahdanneet minua sellaisen kirjoittamisesta, koska useat luvut tuossa kirjassa, Koneiden aika, puhuvat uskonnoista ja uskontojen huonoista vaikutuksista planeetalla nyt. Uskonto ei ole kehittynyt. Se ei ole. Melkein kaikki muu on kehittynyt, mutta uskonto ei ole kehittynyt, ja kritisoin sitä kovasti kirjassani. Ja kenties annan jotain tuosta informaatiosta Cauldrelle, jotta hän voi puhua teille siitä jossain kohtaa. Mutta takaisin asian ytimeen.
Olette täällä tässä Koneiden ajassa, ajassa josta kirjoitin, ja siinä kirjoitin tästä Apokalypsi-nimisestä asiasta. Kutsuin sitä niin kirjassani. Kutsuin sitä myös Valosillaksi. Kutsumme sitä nyt Taivaan ristiksi, mutta kirjassa viittasin siihen Apokalypsinä tai Valosiltana – aika jolloin tietoisuus pystyy laajentumaan muihin ulottuvuuksiin, avaamaan nuo ulottuvuudet ja tuomaan enemmän tietoisuutta, enemmän valoa ja Uutta valoa tälle planeetalle, silloin kun sitä tarvitaan ehdottomasti.
Älkää väheksykö sitä, mitä planeetalla tapahtuu tällä hetkellä, sen vauhdin perusteella, jolla se tapahtuu. Olette täällä sitä varten, tuomassa viisauttanne, kypsyyttänne ja valoanne.
Kirjoitin Apokalypsistä, ja kirjoitin siitä, miten planeetalla oli ilmiömäinen muutosaika. Ja tuossa kirjassa puhuin siitä, miten kaikki meni uuteen. Saatatte muistaa, että kanavoinnissa, sessiossa joka meillä oli maaliskuussa 2016, sanoin: ”Kaikki menee uuteen.” Kaikki. Mikään ei jäisi koskematta – ei mikään laji tällä planeetalla, ei vanhat uskomukset tai tavat tai instituutiot, ei hiekanjyvänen. Kaikki planeetalla menee uuteen.
Ja kirjoitin siitä Koneiden ajassa ja sanoin: ”Millaista aikaa elää, kun se menee uuteen”, uuden tarkoittaessa, että sillä on laajentunut valo ja laajentunut tietoisuus. Se karistaa vanhan kotelonsa, tai vanhan nahkansa, tai kuorensa voidakseen mennä uuteen, mikä on asioiden luonnollinen tapa – mennä yli, jatkaa laajentumista ja kehittymistä. Ja sitä tapahtuu planeetallanne tällä hetkellä.
Kaikki menee uuteen. Kaikki muuttuu, ja ajatelkaa sen seuraamuksia hetki. Kaikki muuttuu. Ei kaikki kerralla. Jotkut asiat pidättelevät edelleen ja yrittävät pitää kiinni vanhasta. Se ei toimi. Se ei toimi. On liian paljon liikevoimaa/vauhtia, on liian paljon valoa, mutta he yrittävät, ja siinä kohtaa tunnette jännitettä. Siinä kohtaa saatte näitä sotia ja ihmiskunnan jakautumista. Siis, kaikki menee uuteen. Kuvitelkaa sen seuraamukset koko planeetalla, ja kuvitelkaa nyt tämän valon ja Uuden valon tarve tällä planeetalla. Siitä syystä olette täällä.
Tuossa kirjassa menin vähän eri suuntaan, mitä tapahtuu nyt. Mutta tuossa kirjassa kirjoitin, että loppujen lopuksi laiskat ihmiset luovuttivat kaiken roboteille ja tekoälylle. ”Antaa niiden tehdä se. Antaa niiden tehdä ajatteluni. Antaa niiden kertoa, mitä syödään, miten suunnitellaan päiväni. Antaa kaiken tämän uuden teknologian tehdä se. Minäpä istun vain sohvalla koko päivän pelaamassa videopelejä ja ollen tekemättä mitään.”
Ja lopulta robotit tosiaan ottivat hallinnan, siinä määrin kuin pystyivät, mutta ne etsivät edelleen jotain, mitä ihmisillä oli, mutta niillä ei ollut. Etsivät tuota viimeistä hiventä, tuota viimeistä asiaa. Ja tuo viimeinen asia joka ihmisillä oli, mutta roboteilla ei, oli tietoisuus.
Robotit yrittivät teeskennellä, että niillä oli se. Ne yrittivät matkia sitä, mutta et voi matkia tietoisuutta. Voit vain olla tietoisuus. Et voi feikata sitä. Robotit yrittivät matkia rakkautta. Tietysti niillä oli kaikki informaatio rakkaudesta käytössään – kaikissa nauhoituksissa, kaikessa musiikissa, kaikissa kirjoissa ja kaikessa muissa, ihmisten keskusteluissa. Siis, ne pystyivät päättelemään, miten rakkaus käyttäytyi, vaikkei niillä ole ehkä koskaan ollut tuota rakkautta. Mutta ne teeskentelivät, että niillä oli.
Ja siihen pääsemiseksi kirjassa oli osia, joissa puhuimme ihmisten rakastumisesta robotteihin, robottien rakastumisesta ihmisiin, robottien rakastumisesta robotteihin. Sitä oli siis kaikkialla. Luulette, että teillä on nyt ongelmia identifioinnin kanssa. Se oli todella … Saatte vielä robotit siihen mukaan, ja olette todella hämmentyneitä.
Tuossa kirjassa robotit ottivat lopulta jokseenkin kaiken hallintaansa. Ne ohjasivat jokapäiväisiä toimia. Ne ohjasivat kaikkea – miten paljon vettä voisitte käyttää, miten paljon sähköä, miten paljon – mitä tahansa mitä voisitte tehdä – mitä syötte, mitä kasvatetaan pelloilla, miten paljon viiniä voitte juoda. Ja ensin ihmiset olivat enemmän kuin tyytyväisiä siihen, että joku, tämä tavallaan isä/äitihahmo, älykäs robotti kertoo heille, mitä tehdään.
Mutta lopulta se oli heistä tukahduttavaa. He eivät voineet tehdä mitään. He eivät voineet päättää itse, mihin aikaan käydään suihkussa aamulla, koska robotit olivat selvittäneet sen kaiken. Tekoäly oli selvittänyt optimaalisen vedenkäytön. Siis, teille oli määrätty hyvin erityinen aika suihkussa käymiseen ja siihen, miten paljon saippuaa voisitte käyttää ja miten kauan voisitte käyttää pyyhettä, ennen kuin se täytyi pestä. Olen tosissani – tämän minä näin ja tästä kirjoitin.
No, asian ydin on, että robotit halusivat tämän viimeisen asian – tietoisuuden, valon. Ne eivät löytäneet sitä mistään. Ne leikkelivät/analysoivat ihmiskehon ja mielen. Ne valvoivat kaikkea, mitä voivat, eivätkä ne silti löytäneet sitä. Yhdessä kohtaa ne tekivät johtopäätöksen, ettei sitä voinut olla olemassa, koska ne eivät löytäneet, ja olivathan ne planeetan älykkäimpiä olentoja.
Mutta pohjimmiltaan ne tiesivät, että täytyi olla jotain, mikä sai aikaan kaiken. Toisin sanoen, mitään ei olisi, jos ei olisi tietoisuutta, myöskään niitä. Niinpä ne yrittivät löytää sen. Ja tässä kohtaa kirjassani robotit ja tekoäly olivat hyvin vahvoja, hyvin tehokkaita, hyvin nopeita kaikessa. Niinpä ne sanoivat: ”Aiomme löytää tietoisuuden, vaikka mikä olisi. Aiomme tehdä kaiken vallassamme olevan, ja aiomme löytää sen, ja otamme sen itseemme.”
Se sai ne loppujen lopuksi palamaan loppuun, räjäyttämään järjestelmän. Ne menivät niin nopeasti, niin raivokkaasti, että ne räjähtivät. Edes ne eivät voineet ennustaa, mitä tapahtuisi, mutta voimakkaassa halussaan saada tietoisuus, ne tulivat tiensä päähän. Ja kirjassani ihmiskunta syntyi uudelleen ja lopulta otti vastuun omasta energiastaan, omasta itsestään, omasta valostaan. Ja syntyi täysin uusi yhteiskunta, enkä kerro teille paljon enempää. En halua paljastaa juonta tässä, siltä varalta että joskus kirjoitamme tuon kirjan uudelleen.
Tuon kaiken tämän esiin, koska siksi olette täällä tässä Koneiden ajassa. Olette täällä sitä varten, mitä planeetalla tapahtuu, ja sitä tapahtuu. Ette voi kieltää sitä. Ette voi teeskennellä: "Voi, tekoäly on vain pikku hullutusta.” Ei, ei. Siitä tulee enemmän ja enemmän ja enemmän osa elämäänne. Ja se on vasta syntyvaiheissaan nyt. Vasta sen alkuvaiheissa, että se saa valtavat määrät huomiota ja rahoitusta, ja se kasvaa jatkuvasti.
En pelkää sitä, loppujen lopuksi. En pelkää sitä, oikeastaan yhden asian vuoksi. Se olette te. Olette päättäväisiä siinä, että olette tällä planeetalla ja annatte valonne säteillä, vaikka sitten oman henkilökohtaisen elämänne ja onnellisuutenne ja ilonne kustannuksella. Olette päättäneet olla täällä. Ja siitä syystä tiedän, että tämä tarina ei lopu niin, kuin se loppui kirjassani ja robotit ottivat hallinnan. Tapahtuu niin, että tämä planeetta alkaa herätä erittäin nopeasti.
Ihmiset jotka ovat aivan sen partaalla, heräävät, ja heillä on käytössään valoa. Ja kun he heräävät, he oivaltavat, ettei tällä planeetalla ole enää sijaa sodille, valtapeleille. Ei ole enää sijaa vastuun siirtämiselle muille. Kyse on henkilökohtaisesta vastuustanne. Ja jälleen kerran, siitä syystä olette tällä planeetalla juuri nyt.
Entä te?
Se vaivaa minua enemmän kuin mikään muu, kun katson (alas) – silmäilen shaumbroja (suom. huom. sama verbi, eri prepositio). En koskaan katso alaspäin shaumbroja (suom. huom. sama sanapari merkitsee ”katsoa (alas)” ja ”katsoa alaspäin/halveksia”). No, paitsi ollessani Ylösnousseiden mestareiden klubilla, koska olette tavallaan alahaalla. Mutta kun katson shaumbroja, minua on vaivannut tänä vuotena, kun valoa on tuotu planeetalle, että olette sallineet itsellenne vain murun tai kaksi tuota valoa. Teette edelleen sitä kaikkien muiden puolesta, ja ylistän teitä siitä. Se on osa Atlantiksen unelmaa – olla täällä tänä aikana, tuoda valoa tasapainottamaan, sallia asioiden laajentua hyvin pyhällä tavalla. Mutta entä te?
Entä te? Näen teidän edelleen kamppailevan. Näen teidän edelleen tuntevan, että teidän täytyy ottaa muiden ongelmia, myös massatietoisuuden ongelmia, omaan olemukseenne ollaksenne arvokas/jonkin arvoinen, jatkaaksenne palveluksessa olemista muuntamalla, löytämällä ratkaisuja ja laittamalla ne takaisin massatietoisuuteen.
Kun juhlistamme nyt Taivaan ristin ensimmäistä vuottamme, minun täytyy nyt vaatia, että otatte tätä valoa myös itsellenne. Voitte säteillä sitä muille, mutta vaadin, että otatte sitä itsellenne – iloonne elämässä, yltäkylläisyyteen – eikä siinä ole mitään tekosyitä. Jos sanotte: ”No, mutta minun täytyy pitää huolta kaikista muista”, se on vanhaa. Se on epäkypsää. Se ei ole Uutta valoa. Se ei ole viisautta. Olemme menossa Uuteen valoon.
Sanot: ”No, en voi tehdä sitä kovin hyvin, koska minulla on sairaus, tai minulla ei ole yhtään rahaa.” En hyväksy sitä tekosyyksi enää. Tämä valo tulee sinusta. Se on sinun. Miksi et säteile sitä omaan kehoosi? Miksi? Miksi annat kehosi mennä hukkaan? Miksi annat mielesi täyttyä ahdistuksesta tai taisteluista? Miksi? Miksi kaikkea tätä? Ja tiedän, miksi.
Koska olet tehnyt tätä hyvin pitkään. Olet ottanut itsellesi heidän ongelmiaan, alkaen perheestä, jatkuen sukuun, oman entisen elämäsi perheeseen, ystäviisi, perheenjäseniisi, ja ihmiskuntaan yleisesti. Sanot: ”Voin ottaa sen itselleni. Tuon sen itseeni ja teeskentelen, että se on minun ongelmani. Selvitän sen, mitä ikinä se vaatii. Löydän ratkaisun. Löydän perimmäisen viisauden siitä. Ja sitten lahjoitan sen takaisin ihmiskunnalle, muille.” Mutta tällä hetkellä et anna yhtään siitä itsellesi, tai niin vähän, että pysyt hädin tuskin hengissä.
Nyt on tuo aika kylpeä omassa valossasi. Nyt on tuo aika olla antamatta enää tekosyitä, tekemättä sitä kaikkien muiden puolesta. Se ei yksinkertaisesti käy. Haluan nähdä tuhansia ja tuhansia shaumbroja ympäri maailmaa, jotka ovat terveitä, jotka ovat varakkaita, jotka ovat viisaita. Haluan nähdä näiden shaumbrojen nousevan standardeiksi muille, olevan todellisia mestareita tällä planeetalla, ja elävän sitä, mitä opetatte ja ajattelette. Elävän sen nyt itse.
Teistä on kuin tullut oma Tuhkimonne tässä tarinassa. Teistä on tullut oma Tuhkimonne, ja kuuraatte lattioita, pidätte huolta kaikista muista, ja palvelette kaikkia muita, mutta ette salli sitä itsellenne. Ja siitä täytyy tulla loppu.
Nyt teillä on se aika, koska voidaksenne oikeasti tehdä tätä työtä, viedä sen seuraavalle tasolle, mihin asiat ovat menossa yhteiskunnassa, liikkuen hyvin nopeasti, teillä täytyy olla se. Muuten se musertaa teidät.
Teillä täytyy olla oman valonne siunaus.
Teillä täytyy olla oman valonne lohtu.
Teillä täytyy olla uuden valonne evoluutio nyt elämässänne.
Unohtakaa maailma hetkeksi tai kahdeksi. Unohtakaa kaikki se muu. Unohtakaa sitoutumisenne auttamaan ja palvelemaan muita. Osa siitä tulee uskonnollisista taustoistanne ja entisistä elämistänne. Unohtakaa kaikki se nyt hetkeksi. Kun menemme merabhiin, tuo valo on teidän.
Uuden valonne merabh
Vedetään kunnolla syvään henkeä ja tuodaan tämä kaikki nyt yhteen sinua varten, Taivaan ristin ensimmäisessä vuosipäivässä. Sinua varten.
Ihailen sinua rohkeudestasi, siitä mitä teet toisten hyväksi, suuresta myötätunnostasi tätä planeettaa kohtaan. Mutta kun riistät itseltäsi sen …
(Musiikki alkaa)
… kun säteilet sitä vain muille, mutta unohdat olla tuossa kuvassa, olla osa sitä, silloin se ei palvele sinua enää. Silloin et itse asiassa palvele muita kovin hyvin. Jätät tavallaan löyhkän ilmaan muille, joka sanoo: ”En ole sen arvoinen.” Sen sinä teet.
Siis, vedetään nyt syvään henkeä yhdessä Taivaan ristin ensimmäisen vuosipäivämme kauneudessa, Apokalypsin alussa tällä planeetalla.
Vedetään kunnolla syvään henkeä yhdessä.
Kunnolla syvään henkeä.
(Tauko)
Se on sinulle juuri nyt tässä hetkessä. Se on sinulle, tämä valo, joka on tietoisuutta, tiedostamista, ja valo joka on myös energiaa palvelemassa sinua. Miten olet unohtanut tehdä sen.
Sanoin kauan sitten – aion nyt nuhdella sinua. Sanoin kauan sitten, että energia on sinun, ja todellinen mestari sallii energian palvella itseään ilman ”jossia” tai ”muttia”.
(Tauko)
Siis, vedetään syvään henkeä.
Et ole antanut sen palvella sinua. Teeskentelet.
Siis, vedä kunnolla syvään henkeä, kunnolla syvään henkeä tänä ensimmäisenä vuosipäivänä. Sinun on aika olla omassa valossasi. Olla omassa valossasi. Antaa sen palvella sinua ensin, ja sitten säteillä sitä muille, tuntematta että olet itsekäs.
Se ei ota mitään pois keneltäkään muulta, kun annat valosi palvella sinua ensin, ja sitten annat sen säteillä.
Haluan, että nämä arvottomuusongelmat loppuvat. Haluan sen loppuvan, että rajoitat valosi, energiasi tulemista elämääsi, koska sanot, että se sattuu liikaa. Se ei satu, loppujen lopuksi.
Se on vain tekosyy luulla, että sinun täytyy säädellä tuota valoa. Sinun ei tarvitse – tai energiaa, mitään siitä. Ihmisellä on tämä juttu: ”No, minun täytyy kontrolloida kaikkea tätä.” Ei, sinun ei tarvitse. Päästät sen yksinkertaisesti vain sisään.
(Tauko)
Voi, miten hyvää työtä olet tehnyt elämien aikana ja myös tässä elämässä, mutta nyt on aika antaa tuota valoa itsellesi.
Menemme Uuteen valoon enemmän ja enemmän, ja tällä hetkellä on tietty tavallisen valon suhde tai tasapaino siihen, mitä kutsun Uudeksi valoksi. Mutta tuo suhde muuttuu, joten siitä tulee enemmän ja enemmän ja enemmän Uutta valoa, joka on täynnä viisautta, kypsyyttä. Ja se menee sinulta ohi, jos haluat välttämättä olla edelleen hyväksymättä omaa valoasi.
Jos oikeasti haluat tehdä maailmalle, rakastamillesi ihmisille, muille, palveluksen, se on kylpeä nyt omassa valossasi.
(Tauko)
Tämä on tavallaan yksi noista määrittelevistä hetkistä, ja vedän nyt rajan tässä ja nyt.
Jos haluat siirtyä eteenpäin siinä, mitä me, shaumbroina, teemme, sinun täytyy hyväksyä oma valosi. Sinun täytyy hengittää sitä sisään, antaa sen palvella, ilman mitään noita omanarvontunto-ongelmia. Sanot: ”No, nuo ongelmat ovat syvään juurtuneita.” Ei. Eivät ne ole. Sinä pidät niistä kiinni. Ne eivät ole syvään juurtuneita, ellet usko niiden olevan.
(Tauko)
Siis, tulemme tuohon totuuden hetkeen nyt, vuosi Taivaan ristin jälkeen. Hyväksyt ja tuot omaa valoasi sisään ja olet oma valosi … jos haluat siirtyä eteenpäin meidän muiden kanssa.
(Tauko)
Kyllä, olen melko järkähtämätön siinä, melko kova siinä. Mutta tiedätkö mitä? Pyysit minua olemaan. Pyysit minua antamaan kunnon valopotkun persuuksille saamaan sinut pois noista monista vanhoista roskaenergioista, siirtymiseksi eteenpäin.
Siis, mennään eteenpäin yhdessä. Sinä, minä ja kymmenet tuhannet shaumbrat ympäri maailmaa. Mennään eteenpäin. Tekosyiden yli, rajoitusten yli, ja siitä ajatuksesta kiinnipitämisen yli, että teidän täytyy tehdä se toisten puolesta, ottaa itsellenne heidän pulmansa ja ongelmansa.
Siis, kunnolla syvään henkeä, yksi vuosi Apokalypsiä, ja nyt antaen tuon valon säteillä sinuun itseesi.
Ja muuten, monet teistä sanovat: ”Voi, annan sen säteillä, mutta minulla on edelleen ongelmia.” Silloin ette anna. Silloin keksitte tekosyitä. Pelaatte jotain peliä.
Joko hyväksytte ja sallitte tuon valon ja Uuden valon olemukseenne, tai ette.
Kukaan ei pidättele teitä. Kukaan ei kiellä teiltä omaa tietoisuuttanne, omaa Itseänne, ja omaa rakkauttanne.
(Tauko)
Asioiden vauhti maan päällä lisääntyy, kiihtyy jatkuvasti. Näette kaiken menevän uuteen, mutta samalla hajoamista monissa vanhoissa asioissa. Vanha melkein kuin räjähtää, hidastettuna, koska se ei ole enää sopivaa. Se ei pysty käsittelemään tätä energiaa ja tätä dynamiikkaa. Siis, se vain räjähtää.
Ja sitten valoa tulee sisään, ja se koskettaa jokaista noista osista, kertomatta niille, mitä tehdään tai miten tehdään. Mutta se koskettaa jokaista sen osaa, mikä on räjähtänyt. Ja sitten tuon valon myötä, se tulee takaisin yhteen uudella tavalla, eri tavalla.
Puhumme sitten poliittisista johtajista, vallasta maan päällä, teknologiasta, luonnontieteistä, lääketieteestä, rahoituksesta, jostain näistä asioista, kaikki menee uuteen. Ja tuon valon myötä, nuo pirstoutuneet osat tulevat takaisin yhteen linjassa valon kanssa.
Syvään henkeä yhdessä.
Teidän on aika sallia tuon valon säteillä teille – se on alun perinkin teidän – ja raivata pois kaikki vanhat jäämät, päästä eroon tai räjäyttää nuo omanarvontunto-ongelmat, kaikki tuo epäileminen ja tuo taipumuksenne kantaa maailman taakkoja harteillanne ja aivoissanne.
Selvitetään tämä tie, jotta voitte todella nauttia elämästä.
Jotkut teistä ovat tehneet sen. Jotkut teistä ovat tehneet erittäin hyvää työtä, mutta monet pidättelevät edelleen.
Mutta tämä on tuo päivä, tuo jakautumisen kohta. Meidän täytyy mennä eteenpäin, ja sen täytyy tapahtua valossa ja Uudessa valossa.
Siis, rakkaat ystävät, on aina ilo olla täällä kanssanne. Ilo mennä eteenpäin kanssanne, kun tuotte sisään valoa Koneiden ajassa ja myös sallitte itsenne nauttia elämästä.
Tämän myötä, minä olen St. Germainin Adamus.
LINDA: Ja tämän myötä, vedä kunnolla syvään henkeä, tuntien kaikkea tätä kauneutta, kaikkia mahdollisuuksia, tämän valon sallimisesta itsellemme.
(Musiikki loppuu)
Hengitä, tuntien sitä. Siinä on hyvin paljon jokaiselle meistä.
Tunne Adamuksen upeat sanat, jotka inspiroivat meitä tekemään enemmän valollamme, todella sallimaan sen. Hengitä sitä. Virtaa sen myötä.
Rakasta todella itseäsi. Päästä irti epäilyksistä ja tunne tuo valo, oma valosi – jokainen meistä.
Hengitä. Hengitä ja virtaa.
Ole tuon hengityksen kanssa. Salli tuo valo.
Kiitos, että osallistuit Taivaan ristiin.
***
© Copyright 2024 Crimson Circle IP, Inc.
Ole hyvä, ja jaa tätä tekstiä vapaasti, kokonaisuutena, ei-kaupallisessa tarkoituksessa ja veloituksetta, näiden huomautusten kera.
Kaiken muun käytön täytyy olla Geoffrey Hoppen (Golden, Colorado) kirjallisesti hyväksymää.
Adamus Saint-Germainia kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
22.3.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine