
Onko elämäsi Karminen vaivallus vai Dharminen taivallus?
Sielun näkökulmasta katsottuna kaikki elämänkokemus on yhtälailla tärkeää ja osa sielun kehitysmatkaa. Olet siis juuri oikeassa kohdassa ja oikeiden asioiden äärellä sielusi ja korkeamman minäsi näkökulmasta. Sieluna olet valinnut tulla tänne maanpäälliseen oppikouluun valitsemiesi haasteiden äärelle. Lineaarisessa ajassa katsottuna inkarnaatio voi sisältää nuoruudessa koetun karmallisten syklien toiston ja myöhemmin siirtymän henkisen kypsyyden aikaan, elämän dharmiselle puolelle.
Tämä kahtiajaottelu on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva tai mustepisaran raja veden pinnalla, joten elämän voi nähdä myös näiden kahden, karmisen ja dharmisen, tasapainotteluna, immersiona ja tanssina.
Karminen Vaivallus
Karminen vaivallus on se osa elämää, mikä menee omien karmallisten oppiläksyjen parissa - mitä olemme sieluna valinneet tulla tänne maan päälle oppimaan ja kenen kanssa selvittelemään menneitä elämiä. Karmallista elämää ja ihmissuhteita kuvaa usein pohjimmiltaan yksi sana - kärsimys. Karmaläksyt luovat kärsimystä, sillä niiden ytimessä on erillisyyden kokemus. Ne ovat meissä olevia aspekteja, egon varjorakenteita, jotka erottavat yhteydestä omaan jumalalliseen olemukseen (oman sielun puhdas totuus) ja näin samalla myös itse Luojaan.
Joidenkin asioiden ja ihmisten äärellä olemme voineet työskennellä sielullisesti jo pitkään - useiden (tai lukemattomien) menneiden elämien ajan. Kuitenkin kaikki ne asiat ja ihmiset, joiden kanssa rypee pohjamudissa tässä elämässä, ovat avainasemassa omaan onneen, vapauteen ja sielulliseen ylösnousemukseen. Nämä asiat ja ihmiset olemme valinneet sieluna tulla kokemaan saaden mahdollisuuden parannukseen ja vapautukseen, eli karmisen siteen katkaisuun, tässä elämässä.
Ihmisen täytyy kokea henkinen herääminen, jotta hän voi tulla tietoiseksi omasta osuudesta omaan kärsimykseen. Kaikessa viisaudessa juuri nämä elämän karmiset aspektit ovat suurimpia opettajiamme. Kuinka muuten voisimme nähdä tien kohti valoa, iloa ja taivasta, jos kukaan ei meille omaa pimeyttämme olisi osoittamassa?
Elämä tuo eteen jatkuvasti lukemattomia mahdollisuuksia käsitellä, oppia, puhdistaa ja vapautua näistä karmallisista oppiläksyistä, jotka meille peilataan asioiden, tilanteiden ja ihmisten muodossa. Usein koemme ihmisyydessä nämä karmapeilit vaikeuksina ja kärsimyksen lähteinä, joten helposti sivuutamme kasvumahdollisuuden joko pakenemalla, turruttamalla tai keskittyen näennäiseen hetken nautintoon ja itseluodun vapauden illuusioon. Egon selviytymisstrategioita välttää kipua ja kasvua tuntuu olevan loputtomasti, mutta ei hätää, uusi karmaopettaja on jo matkalla elämääsi - sillä niin kauan kuin elämme ristiriidassa oman syvimmän sieluntotuuden kanssa, niin kauan maailmankaikkeus opastaa meitä kärsimyksen kautta kohti omaa taivasta ja suurempaa rakkautta.
“Helvetti on toiset ihmiset” ( ~Jean-Paul Sartre). Nauran tälle lausahdukselle usein, tavoittaen kuitenkin sen ironian, että todellisuudessa, vain niin kauan kuin välttelee kohtaamasta itseään ja katsomasta omaan sisäiseen helvettiin, vain niin kauan tämä ajatus on tosi. Pysähdy, istu alas, hengitä ja kohtaa kipusi, niin voit vapautua siitä (ja niistä helvetin ihmisistä, jotka sitä peilaavat;).
Karminen Vaivallus päättyy, kun tapahtuu käännekohta paranemisessa - eli vastuu omasta kasvusta on otettu ja tarpeeksi paranemistyötä on suoritettu. Tällöin karmiset velat, eli tähän elämään valitsemasi henkisen kasvun haasteet, on käyty läpi ja olet valmis astumaan Dharmisen vapauden polulle.
Dharminen Taivallus
Kun karma on kuitattu ja vaivallus suoritettu, alkaa Dharminen osa elämää paljastua. Alat muistamaan syvimmmän Sielun tasosi, oman ydin olemuksesi, sekä sen mitä sielunkutsumusta tulit toteuttamaan tänne ihmisyyteen. Uudenlainen ilo ja keveys avautuvat elämäsi kantavaksi voimaksi. Elämänmuutos karmisesta dharmiseen tapahtuu, kun kriittinen käännekohta henkisessä kehityksessä, paranemisessa ja oman tietoisuuden kasvussa saavutetaan. Silloin erillisyyden kärsimys väistyy ja elämä virtaa vapaudesta ja yhteyden kokemuksesta.
Dharmisen polun avautumiseen liittyy aina varjo-egon kuolema ja sen kautta antautuminen Jumalalliseen yhteyteen ja johdatukseen. Varjo-egon kuolemaa tapahtuu asteittain karmahaasteiden läpikäymisen kautta ja usein henkisiä heräämisiä prosessissa on monia. Jokainen herääminen nostaa kulkijan henkisesti uudelle tasolle. Käännekohdassa Dharmiselle polulle tapahtuu syvän tason antautuminen Jumalalliseen yhteyteen ja johdatukseen elämässä. Tähän luottamussuhteeseen Jumalan kanssa astuminen vaatii jälleen yhden, hyvin syvällisen, egon kuoleman, ns. luopumisen omasta tahdosta ja astumisen Jumalan ja universumin palvelijaksi sillä polulla, minkä Sielusi ja Jumala jo tuntee. Tämä ‘luopuminen’ on todellisuudessa sieluntäyttymyksellinen tapahtuma.
Dharmisella polulla elämä ja oleminen tapahtuvat syvästä yhteydestä itseen ja oman jumalallisen aspektin tuntemiseen. Palaat ykseyden ja yhteyden tilaan, missä jumaluus (taivas) ja ihmisyys (maallinen) yhdistyvät kauniilla ja syvällisellä tavalla.
Dharminen polku tuntuu keveältä, sillä pelko on väistynyt. Sisäinen viisautesi, yhteys korkeampaan Jumalaspektiin, ohjaa elämääsi. Ihmissuhteesi perustuvat nyt pyyteettömään rakkauteen, luottamukseen ja sielulliseen yhteyteen, jossa vallitsee turva kasvaa yhdessä sekä aito elämänilo.
Vaikka Dharminen polku ei meitä ihmiselon suruilta ja haasteilta pelasta, voimme kohdata elämän kaikissa väreissään luottamuksesta ja korkeammasta henkisestä ymmärryksestä käsin. Dharmisella polulla kasvamme rakkauden, antautumisen ja yhteyden kautta kohti aina yhä suurempaa Jumalallista kirkkautta ja universaalia ykseyttä.
Rakkaudella henkistä tietoutta välittäen,
Henna Havuer