Uuden Ajan parisuhderakkaus – Rakkauden käsitys

Kaikki elämme siitä, haluamme sitä, toivomme sitä, rakennamme haaveita siitä, uneksimme siitä, tarvitsemme sitä ja olemme sitä: Rakkaus.

Tietoisuuteen herännyt mieli ymmärtää, että Rakkaudella on monet kasvot ja kerrokset; ettei rakkaudenmuoto ja sen osoitus ole vain ja ainoastaan parisuhde-tematiikkaan sisältyvää rakkautta. Tietoisuustaitojen ja läsnäolon karttuessa hyvin lähellä olevaksi persoonallisuudeksi alkaa itää Uuden Ajan rakkaudenmuoto. Sanotaan, että jotta voisi löytää ”sielunkumppaninsa”, on ensin tehtävä kokonainen matka itseen, sielun tasolle. Silloin saamme vapauden valita ja tulla rakastetuksi sekä vastaanottaa pyyteetöntä rakkautta.

Matka itseen ja hiljaisuuteen on palkitsevaa rakkauden polulla. Pyyteettömään rakkauteen eivät mahdu sellaiset käsitteet kuin; määritelmät, pelon kahlitsemissa olosuhteissa sopimusten laatiminen, epäkunnioitus, ahtaat asennoitumismallit tai tunnetaidottomuus erilaisten pelkojen nousemina aspekteina. Uusi rakkaudenmuoto elää ilossa sekä mahdollisuuksien ympäröimänä saaden niistä polttoainetta. Elämästä tulee kaikin tavoin nautinnollisempaa.

Tietoinen parisuhderakkaus noudattaa universaaleja lakeja ja arvoja, joita ego-mieli ei tunnista. Ego-rakkaus haluaa ja tahtoo varmistaa, määritellä, kuvitella kaikenlaista, asettaa ehtoja ja istuttaa tietynlaiseen muotiin ”tällaisen haluaisin toisen olevan”. Kun kaiken määrittely, ainainen puntaroiminen sekä ainiaan paremman perässä loikkimisen halu lakkaa, (verrattavissa onnentunteen etsimiseen itsensä ulkopuolelta) astuu näyttämölle jotain paljon suurempaa ja syvällisempää. Tällöin vääriä tunnehäiriöitä tai impulsseja ei pääse syntymään yhtä herkästi. Selvänäköisyys kirkastuu ja ihminen alkaa kantamaan henkistä vastuuta siitä, miten tahtoo itsensä ja toisen osapuolen kohdeltavan.

Meidän ei pitäisi etsiä sitä jotain ulkopuolelta, vaan annettava rakkauden tulla aidosti sisältä. Silloin sinkoilu päättyy, pelko katoaa ja muurit murenevat. Tilalle tulee ymmärrys elää vapaudessa ja luottamuksessa yhtä aikaa. Itselle eläminen syvässä olemuksessa ja ilossa tuo elämään aitoja rakkaussuhteita eikä ripustautuvia ja hajottavia kohtaamisia ainiaan, elleivät ne ole toden teolla karmallisia henkisen kehityksen näkökulmasta. Uuden Ajan rakkausenergiassa kaikki tunteet ovat tervetulleita ja ne voidaan ottaa vastaan turvallisesti, hyväksyvästi syyttämättä mistään ketään. Kukaan ei voi tehdä ketään toista onnelliseksi, karrikoiden. Siltä osin yhteisen hyvän, tahtotilan ja paremman huomisen rakentamisen läsnäolossa on tietoisen rakkaudenmuodon hedelmällisiä muotoja, universaalia voimaa.

Uuden ajan parisuhderintamalla puhaltelevat upeat tuulahdukset, vaikka se tietäisikin oman polkunsa raivaamista joskus kivuliaasti. Tilalle syntyy avoimuutta, voimakasta läsnäoloa sydämestä ja sanatonta ymmärrystä, tekemättä tunnetiloista ylimalkaista tai ahdasta. Myös vaikeita tunteita käsitellään auvoisammin suhteissa, joissa vallitsee tietoisuutta. Uuden Ajan parisuhde on samalla henkisesti hyvin parantava, muttei odota tai vaadi toisen ”parantavan” tai tekevän toisen puolesta mitään, mikä kuuluisi itselle opintiellä. Tietoisessa rakkaudenlaadussa vallitsee sisäinen rauha siitä, että kaikki on hyvin tässä ja Nyt. Myös feminiininen ja maskuliininen energia pääsevät oikeuksiinsa monella eri tasolla vapauttaen tunnelukkoja ja tuoden sisäistä voimaa. Olemalla itselle läsnä, voi olla läsnä toiselle eikä huku mielen tekemiin häiriöimpulsseihin tai väärinkäsityksiin. Tällaisessa vuorovaikutuksellisessa tiimissä on lupa ja tilaa kasvaa henkisesti omaan potentiaalinsa ilman uhkakuvia tai rajoituksia - yhteistä polkua kulkien, pitäen omista unelmistaan kiinni kannustavassa ilmapiirissä

Universaalin rakkauden lailla, tietoisissa suhteissa ihmisillä on hyvä olla. Tarvetta lunastaa ”yhteiskunnan” parisuhdestatus väistyy kun ei ole tarvetta näyttää tai todistaa mitään ulkopuolelle tai elää muiden odotuksille. Ulkoiset habitukset alkavat saada yhä vähemmän kullankiiltävää arvopohjaa; asioihin rakastumisen sijaan rakastumme sieluina, sieluihin ja sisäiseen olemukseen.

On osattava päästä sopivasti irti, jolloin egolla kahlitseva energia vapautuu kahden ihmisen välisestä kommunikaatiokulttuurista. On tärkeää vaalia pieniä hyveitä, inhimillisyyttä ja olla auki itselle, sekä toiselle. Hyväksymällä ensin itsensä, voi vasta hyväksyä toisen osapuolen ehdoitta. Silloin rakkauden todellinen muoto pääsee käsittelemään kahden ihmisen yhteistä polkua parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteilta emme voi välttyä ainiaan, mutta voimme muuttaa omaa ajattelutoimintaamme – Valita, kuinka suhtaudumme. Se vaatii pysähtymistä tähän hetkeen. Läsnäoloon.