Unitodellisuus – ainoa oikea todellisuus vai merkityksetöntä harhaa? pixabay.com
28.09.2018

Unitodellisuus – ainoa oikea todellisuus vai merkityksetöntä harhaa?

Unia arvostavia kulttuureja oli enemmän aikaisemmin. Ennen Aristoteleen ja Platonin aikaa uskottiin, että unien viesti on jumalallista alkuperää. Unet olivat pyhiä. Aristoteles ja Platon kumosivat käsityksen: Aristoteles vertasi unia veteen heijastuviin kuviin, Platon ajatteli, että unet kumpuavat sielusta. Nykyään unia ei juuri pysähdytä pohtimaan, mutta voimme elvyttää suhteemme uniin unitaitoja harjoittelemalla.

Unien merkitystä on selitetty eri tavoin historian saatossa. Länsimainen nykyihminen on ajautunut kauas unimaailmastaan. Suhtaudumme irrationaaliseen ja luovaan unitodellisuuteen pääsääntöisesti järkeistäen ja selittäen sitä valvetodellisuuden käsitteillä ja ideoilla. Voimme oppia hyödyntämään unia, jos harjoittelemme unitaitoja.

Edelleen on kulttuureja, joissa unia arvostetaan yhtä paljon kuin valvetodellisuutta. Länsimaissa valvetodellisuutta on pidetty merkityksellisempänä kuin unitodellisuutta ja unia. Poikkeuksen ovat tehneet tietyt psykologiatieteen koulukunnat.

Ei-länsimaisissa kulttuureissa unien ja valveen todellisuuksia pidetään rinnakkaisina. Unien kertomista arvostetaan. Tunnetaan luonnonkansoja, joissa ihmiset tapaavat toisensa heti aamulla kertoakseen edellisenä yönä näkemistään unista. Näissä heimoissa uskotaan, että unien viesti on olennainen.

Luonnonkansojen unia arvostavissa kulttuureissa unien viestejä on tulkittu eri tavoin. Jotkut unet kertovat lähestyvästä vaarasta ja toiset ennustavat tulevaa. Joskus unissa saadaan ohjausta ja opetusta valve-elämän tilanteisiin. Esimerkiksi kalastajat uskovat saaneensa tiedon hyvästä kalapaikasta unen kautta. Neuvotusta paikasta myöhemmin saatu kalasaalis on vahvistanut uskoa unien tärkeyteen.

Joissain kulttuureissa unimaailma on jopa tärkeämpi kuin hereillä ollessamme havaitsema maailma. Arvostuksen taustalla on uskomus siitä, että ihmisen aito olemus irtautuu unen aikana maallisesta ruumiista. Uskotaan, että kehosta irronnut ihmisen olemus pystyy toimimaan tärkeällä tavalla unen aikana. Valvetodellisuutta pidetään harhana.

Unien näkemistä on ymmärretty eri tavoilla

Se, kuinka uniin on suhtauduttu eri aikakausina, vaihtelee. Ennen unissa on voitu kysyä neuvoja viisailta henkisiltä tietäjiltä. Unien selittäjät ovat muodostaneet kokonaisen ammattikunnan. Unennäkijän on monesti vaikea tulkita omia uniaan, ja siksi neuvoja on tarvittu viisaammilta. Unitulkit ovat ansainneet elantonsa selittämällä unien merkityksiä muille. Suomessa puhuttiin ennen unihuppiaasta tai unikakkiaisesta. Sen uskottiin olevan olento, joka antoi nukkujalle hänen näkemänsä unet.

On uskottu, että unissa pystymme pitämään yhteyttä kuolleisiin läheisiimme. Toisinaan oli vallalla käsitys, että unen aikana on mahdollista hakea ja saada parannus fyysiseen sairauteen. Näin ajattelivat esimerkiksi antiikin kreikkalaiset. He käyttivät unien haudontaan tarkoitettuja pyhiä paikkoja. Pyhäkköihin kokoonnuttiin nukkumaan parantavaa unta. Pahoja unia on pidetty paholaisen työnä ja toisinaan unennäkijän omana varjopuolena, kulttuurista ja ajasta riippuen.

Länsimainen ihminen on vieraantunut unistaan

Moni länsimainen ihminen ei muista aamulla näkemiään unia. Niitä ei ajatella tai muistella päivittäin. Yhteys uniin ja niiden tulkitsemiseen on katkennut. Vain hyvin vaikuttavista unista keskustellaan. Poikkeuksen tekevät taiteilijat, jotka käyttävät uniaan inspiraation lähteenä.

Nykyaikainen selitys uniennäkemiselle pohjautuu psykologiaan ja neurotieteeseen. Unien ajatellaan vahvistavan muistijälkiä aivoissa. Unet tarjoavat turvallisen areenan käsitellä valve-elämän vaikeuksia. Unissa toteutuva luovuus ja arkitodellisuuden lainalaisuudet ylittävä maailma mahdollistavat sen, että vaikeuksien käsittely on laaja-alaisempaa kuin hereillä. Unissa saamme uudenlaisia näkökulmia ikävään elämäntilanteeseemme ja kriiseihin.

Länsimaissa tunnetaan stressiunet. Ne kertovat meille omaleimaisella tavalla, että olemme kuormittuneet. Kuormitus voi johtua työ- tai opiskelutilanteesta, elämänkriisistä tai sairaudesta. Joskus stressiunet ovat toistuvia.

Psyykkisen trauman jälkeen näemme toistuvasta traumaunia. Länsimainen, vallitseva selitys tälle on, että psyyke pyrkii ymmärtämään järkyttävän, käsittämättömän tapahtuman toisteisten unien avulla. Toistuvilla unilla on usein tärkeä viesti tuotavanaan.

Länsimaissa unia on otettu haltuun vähentämällä niiden merkitystä. Unet määritetään merkityksettömiksi ja järjettömiksi. Toinen tapa ottaa unimaailmaa haltuun järjen avulla on luokitella ja nimetä niitä. Unista on esitetty erilaisia kategorioita; hyvät ja huonot unet, toiveunet, enneunet ja selkounet, merkitykselliset ja turhanpäiväiset. Turhanpäiväiseksi luokitelluksi joutuu usein uni, jonka viestiä emme ymmärrä.

Miten voimme ottaa unet avuksemme?

Jos haluamme rikasta elämäämme ottamalla unet avuksemme, meidän on harjoitettava unitaitoja. Unitaidot kehittyvät ainoastaan harjoittelemalla.

Unitaitoihin kuuluu kyky muistaa unia. Muistamistaito kehittyy muistelemalla. Jokapäiväinen unipäiväkirjan pitäminen heti aamulla auttaa tässä. Jos aamu on kiireinen, voimme kirjata vain muutaman pääkohdan unesta, ja palata tarkempaan kuvaukseen myöhemmin.

Unipäiväkirjan pitämisen lisäksi voimme ottaa unet puheenaiheeksi aamupalapöydässä. Kiinnostuksen osoittaminen muiden näkemiä unia kohtaan lisää toisten unitaitoja; kysymällä ja kiinnostumalla välität viestiä siitä, että kyseessä on merkityksellinen asia.

Lähteet ja lisälukemista:

Sigmund Freud: Unien tulkinta. Esim. Gummerukselta ilmestynyt painos vuonna 2014.

Tamara Maunonen (2016): Suuri Unikirja. Gummerus, Helsinki.

Päivi Kangasaho-Guo 2013: Unet henkisen kasvun näkökulmasta tarkasteltuna. Lehdessä Uusi safiiri 1/2013. Via-Akatemia Säätiö, Kerimäki.

 

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net