Reinkarnaatio eli jälleensyntyminen, osa II, elämän matkan alkaminen

Oletteko olleet pitkällä matkalla viime aikoina? Kun lähden lomalle, vaaditaan paljon suunnittelua - puhumattakaan niistä tunneista, jotka kuluvat lentoja varatessa, karttoja hankkiessa, vaatteita pakatessa ja matkalle varustautuessa. Sielun matka on samanlainen.

Sielut eivät voi ottaa mitään mukaansa. Ei pääse näkemään pilveä (millainen sielu todellisuudessa on), joka kantaa ämpäriä ja lapiota rannalle! Mutta matka jolle sielu lähtee - tullen maaplaneetalle, palaten elämän lopussa ja tullen takaisin elämä toisensa jälkeen - vaatii paljon suunnittelua. Hahmottelemme tätä teille.

Kierros alkaa, kun sielu ilmaisee halun "lähteä taas". Se keskustelee paluuajatuksestaan maan päälle oman kahdentoista neuvostonsa ja lähimpien sielunkumppaneiden kanssa. Sitten se valitsee sukupuolen, syntymäpaikan, syntymäperheen ja suunnittelee sarjan haasteita, jotka se haluaa kokea oppitunteina. Sitten se kiinnittyy sikiösoluihin vauvan hedelmöityksessä ja hengailee maisemissa, kunnes on aika todella tulla sikiöön. Vauva syntyy, sielu elää persoonana - usein ennalta määräämättömään loppuun. Keho kuolee fyysisesti, sielu siirtyy seuraavaan vaiheeseen, se käy läpi ja saa neuvoja kysymyksissä, joita sen elämä on nostanut esiin, palaa Kotiin, rentoutuu ja lopulta aloittaa prosessin taas alusta - kunnes tulee aika saattaa matka tyydyttävään päätökseen.

Mutta miksi?

Ehdottomasti tärkein kysymys. Kirjoitin aiemmin, että tulemme tänne löytääksemme negatiivisuuden luonteen, jotta voimme verrata sitä rakastavaan luontoomme. Tämä on ryhmätoimintaa, koska kaikki sielut ovat ikuisen energialähteen sirpaleita ja tämä matka on yksi syy, miksi Luoja antaa sieluille yksilöllisyyden. Olemme siis mukana yhteisessä toiminnassa, vaikka meidän täytyy elää yksilöllisinä sieluina, jotka ottavat ainutlaatuisen ihmiskehon. Tästä syystä meidän täytyy suunnitella asioita etukäteen oman kahdentoista neuvostomme neuvonantajien kanssa ja tehdä sopimuksia saadaksemme ja antaaksemme kokemuksia toisillemme ja tämä on syy, miksi meillä on henkioppaita elämämme ajan.

Meidän täytyy tulla maan päälle kerta toisensa jälkeen ja kun tulemme alas, kärsimme. Se ei kuulosta kovin reilulta, mutta kukaan ei pakota meitä tekemään sitä. Jotkut sielut eivät koskaan inkarnoidu maan päälle tai edes johonkin vähemmän haasteelliseen paikkaan universumissa. Teemme sen täysin vapaasta valinnasta. Pyydämme sitä. Se on tavallaan hauskaa! Valitsemme negatiivisia haasteita vapaasta tahdostamme. Päätämme vapaasti sukupuolemme. Valitsemme vanhempamme, rotumme, värimme ja seksuaalisen suuntautumisemme. Universumin laki on valinnanvapaus.

Oletetaan, että pyöritämme hevostilaa. Nousisimme varhain aamulla ruokkimaan hevosia, autamme varsojen syntyessä, teemme treeniharjoituksia, hieromme ja suimme hevosia, luomme lantaa pilttuista. Kaikki työ olisi osa hevostilan pitämisen ryhmätoimintaa. Voisimme vapaasti valita tuon työn ja jos tekisimme sitä parhaan kykymme mukaan, ihmiset sanoisivat meistä, että olemme kasvaneet työssä. Vapaus on sielun matkan tuntomerkki. Olette täällä, koska valitsette niin.

Kirjoittanut Peter Watson Jenkins ( www.mastersofthespiritworld.com)
Vuodelta 2010 - 2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine