Magneettisäteily ja yliluonnolliset tapahtumat – onko niillä yhteys?

Mystisiä kivikehiä, outoja valoilmiöitä, kummituksia, sekä levottomuutta ja uhrimenoja. Jotkut ennalta tuntemattomat paikat aiheuttavat ohikulkijoille kylmiä väreitä selkärankaan, mutta miksi näin on? Minkä takia joidenkin paikkojen energia tuntuu erittäin hyvältä, kasvit kukoistavat ja elämää riittää, mutta toisaalla mikään ei kasva ja paikkaa vältetään kuin ruttoa? Ilmiötä saattaa selittää geomantia.

Geomantia on oppi maaperän magneettisuudesta. Maa-planeetta on yksi suuri sähkömagneettinen pallo, jonka sisällä virtaa säteilyä sisään ja ulos. Kaikella fyysisellä ja elävällä organismilla on ympärillään oma bioenergiakenttänsä, myös maaperässä olevilla mineraaleilla ja alkuaineilla. Usein sähkövirta kulkee helpoiten vesi- ja mineraalisuonia pitkin eteenpäin, ja esimerkiksi juuri vesisuonet kuljettavat erilaisia alkuaineita mukanaan. Nämä alkuaineet ovat ympärillä olevaan maaperään verrattuna joko selvästi sähköisempiä tai puolestaan neutraaleja. Tällöin niiden sähkövirta erottuu selkeästi muusta ympäristöstä, jolloin voidaan puhua anomalioista, eli poikkeamista.

Esimerkiksi varvun käyttö pohjautuu juuri maaperän sähkövirtoihin. Varpua käytetään erillisenä työvälineenä havaitsemaan sähkömagneettisia poikkeamia. Tällaisia poikkeamia saattavat olla vaikkapa öljylähteet, sähkökaapelit, vesiuomat sekä kadonneet tavarat. Tieteellisestä näkökulmasta sähkömagneettisten poikkeamien havaitseminen perustuu tiedostamattomiin lihassupistuksiin, eli kehon liikkeisiin, jotka saavat impulssinsa ympäristöstään erilaisen bioenergian kohtaamisesta.

Teorioita magneettilinjoista löytyy myös Kiinasta, missä tämänkaltaiset linjat ovat osa Feng-Shuin oppeja maaperän energialinjoista ja -virtauksista. Kiinassa näitä tosin kutsutaan lohikäärmelinjoiksi (Lung-Mei). Yksi erityinen yhteensattuma on, että etelä-Englannissa tunnetaan mm. pyhän Mikaelin magneettilinja, minkä varrella olevat erilaiset rakennuskohteet on nimetty Mikaelin mukaan. Mikael puolestaan tunnetaan vanhoissa pyhimystarustoissa lohikäärmeen tappajana.

Yliluonnolliset tapahtumat magneettilinjojen varrella

Maapallon magneettikentät ovat muuttuneet aikojen saatossa yhä vain heikommiksi, ja nykyään niiden havaitseminen onnistuu enää vain harvoilta ja harvakseltaan. Ennen muinoin eläneet kansat ovat kyenneet tuntemaan maaperän magneettiset virtaukset helposti. He ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset virtaukset, minkä johdosta asutusta ja viljelyalueita on osattu muodostaa juuri oikeisiin paikkoihin. Tiet rakennettiin magneettilinjojen mukaisiksi, sen varrelle kohosi kirkkoja, arvostettuja puita, haudattiin ihmisiä, ja kaikista pyhimmät paikat pystytettiin näiden linjojen risteyskohtiin. Osa näistä linjoista ovat tunnettuja ley-linjoja, joille löydettiin nimi 1900-luvun alkupuolella. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin puhua niin sanotuista suorista linjoista.

Nämä linjat kulkevat suoraviivaisesti kummulta toiselle, ja esimerkiksi Etelä-Amerikasta on löytynyt inkojen luoma tieverkosto, mikä kulkee tällaisia linjoja pitkin, ja minkä varrelta löytyy erilaisia seremoniallisia paikkoja. Myös ruumistiet ovat olleet suosittuja käyttökohteita tämänkaltaisille teille eri kulttuureissa. Mystisimpiä rakennelmia magneettilinjojen kohdilla ovat erilaiset kivikehät, joista tunnetuin on Stonehenge. Sanotaan, että tällaisten kivimuodostelmien luona havaitaan runsaasti erilaisia magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä. Kivikehien epäilläänkin olevan rakennettuna magneettilinjojen risteyskohtiin sen vuoksi, että niiden erityisen vahvaa voimaa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tähtitaivaan tarkkailussa sekä yleisesti ottaen luonnon rytmien osalta.

Yleisimpiä kokemuksia magneettilinjojen varrelta ovat kummitukset, lämpenevät kivet sekä omituinen levottomuus. Rollright Stonesin kivikehän luona on mitattu myös korkeataajuista ultraääntä, mitä ihmiset eivät kykene itse kuulemaan. Mystisiä valoilmiöitä on havaittu eri puolilla maailmaa linjoja pitkin kulkevien teiden varsilta.

Suomessa Laukon kartanon tontilla on nähty valkoiseen pukeutunut naispuolinen kummitus. Alueella kulkeekin maanalainen tunneliverkosto magneettilinjan mukaisesti. Länteen päin kartanosta löytyy Velhonkanto, jota on pidetty noituutta harjoittavan velhon mestauspaikkana. Löytyypä linjoja pitkin kulkien myös hirttopaikkoja ja vähän tuntemattomampia kummittelutapauksia. Pohjanmaan suunnalta puolestaan löytyy Pahakorpi, missä hirviä ei näy lainkaan ja ihmisiä on jopa kadonnut.

Myös kasvien sanotaan kasvavan paremmin paikassa, missä on tietynlaista magneettisäteilyä. Esimerkiksi Porin pohjoispuolelta löytyy suoraviivainen alue, jossa maasto on kuivaa, viljely ei onnistu, ja asutusta on heikosti. Toista linjaa seuratessa taas löytyy voimallisia pyhiä paikkoja, erilaiset yrtit ja viljat kasvavat runsaina, ja niin ihmiset kuin eläimet voivat hyvin.

Aiheuttaako maaperän magneettisuus yliluonnollisten tapahtumien kokemuksia? Vai onko kyse jostain ihan muusta?

Lähde:
Jukka Nieminen: Geomantia