Kuusi lasta, jotka muistavat aiemmat elämänsä

Uudelleensyntyminen eli reinkarnaation on kiehtova aihe, jota on tieteellisesti hyvin vähän tutkittu. Poikkeuksen tekee psykiatri Jim Tucker, joka on intohimoisesti työskennellyt aiheen parissa ja löytänyt useita mahdollisia reininkarnaatiotapauksia. On mielenkiintoista, että kaikki ne, jotka kertovat muistavansa asioita aiemmasta elämästä ovat lapsia.

Tyypillisesti lapset alkavat muistaa aiemman elämän tapahtumia vajaan kolmen vuoden ikäisinä. Heidän kuvauksensa aiemman elämän tapahtumista ja kokemuksista ovat usein yksityiskohtaisia ja selkeitä. Tucker myös kertoo, että monet näistä lapsista suhtautuvat tapahtumiin tunteellisesti - jotkut itkevät ja jopa pyytävät vanhempiaan viemään heidän aiemman elämänsä perheen luokse. 

Viittaukset menneisiin elämiin loppuvat Tuckerin mukaan yleensä, kun lapset saavuttavat 6-7 vuoden iän. He menevät kouluun, saavat runsaasti uusia kokemuksia ja usein unohtavat varhaislapsuuden muistonsa.

Sam Taylor

Yksi Tuckerin kuvailemista lapsista on nimeltään Sam Taylor. Hän syntyi 18 kuukautta sen jälkeen, kun hänen isänsä isä kuoli. Hän alkoi muistaa yksityiskohtia entisestä elämästään olleessaan reilun vuoden ikäinen. 1,5-vuotiaana hän katsoi isäänsä, joka vaihtoi hänen vaippojaan ja sanoi tälle: "Kun olin ikäisesi, minä vaihdoin sinun vaippojasi". Hän puhui yhä useammin siitä, miten hän oli ollut isänsä isä. Lopulta hän kertoi vanhemmilleen sellaisia yksityiskohtia isoisänsä elämästä joita hän ei olisi voinut saada tietoonsa. Hän esimerkiksi tiesi, että isoisän sisko oli murhattu, ja että isoäiti teki isoisälle pirtelöitä joka päivä tämän elämän loppuvaiheessa.

Ryan

Ryanin tarina alkoi tämän ollessa nelivuotias. Hän näki usein kammottavia painajaisia. Kun hän täytti viisi, hän ilmoitti äidilleen olleensa joku toinen.

Hän puhui usein palaamisesta kotiin Hollywoodiin ja aneli äitiään viemän hänet sinee. Hän kertoi yksityiskohtaisia tarinoita tähtien, kuten Rita Hayworthin, tapaamisesta, tanssimisesta Broadway-musikaaleissa ja työskentelemisestä paikassa, jossa ihmiset usein vaihtoivat nimiään. Hän jopa muisti osan sen kadun nimestä, jolla hän asui.

Ryanin äiti Cyndi sanoo, että pojan tarinat olivat niin tarkkoja ja laajoja, että lapsi ei mitenkään olisi voinut keksiä niitä.

Cyndi päätti lainata joitain Hollywood-aiheisia kirjoja paikallisessa kirjastossaan, ajatellen että joku niissä kiinnittäisi pojan huomion. Kun hän löysi erään kuvan miehestä, joka Ryan väitti olleensa, kaikki muuttui.

He päättivät etsiä apua Tuckerilta, joka alkoi tutkia tapauta. Muutaman viikon kuluttua elokuva-arkistosta vahvistettiin kuka kuvan mies oli.  Kirjan kuva oli elokuvasta "Night After Night" ja mies oli elokuvassa avustajana toiminut Marty Martyn. Myöhemmin hänestä oli tullut merkittävä agentti, ja hän kuoli vuonna 1964.

Martyn oli kuin olikin ollut tanssimassa Broadwaylla, työskennelyt agentuurissa jossa asiakkaille keksittiin taiteilijanimiä, matkustanut Pariisiin ja asunut North Roxbury Drivella Hollywoodissa. Ryan oli kertonut kaikista näistä asioista Tuckerille ennen kuin miehen henkilöllisyys selvisi (osan kadunnimestäkin hän muisti). Ryan tiesi myös, miten monta lasta Martynilla oli ja kuinka monta kertaa hän oli ollut naimisissa. Ryan jopa tiesi, että Martynilla oli ollut kaksi siskoa - edes Martynin tytär ei tiennyt tätä. Ryan muistaa myös afrikkalaisamerikkalaisen kotiapulaisen; Martynilla ja hänen vaimollaan oli useita.

Yhteensä Ryan muisti 55 faktaa aiemmasta elämästään Marty Martynina, mutta hänen muistonsa ovat alkaneet iän myötä haalistua.

Chanai Choomalaiwong

Thaimaalainen Chanai alkoi 3-vuotiaana kertoa olevansa Bua Kai -niminen opettaja, joka oli ammuttu kuoliaaksi hänen pyöräillessään kouluun. Hän aneli päästä tapaamaan Bua Kain vanhempia jotka hän koki omikseen. Hän tiesi missä kylässä he asuivat ja lopulta taivutteli isoäitinsä viemään hänet sinne.

Isoäiti kertoi myöhemmin, että Chanai vei hänet suoraan opettajan vanhempien luokse. Chanai vaikutti tunnistavan pariskunnan, Bua Kai Lawnakin, vanhemmat. Hän oli ollut opettaja, ja hänet oli tapettu matkalla kouluun viis vuotta ennen Chanain syntymää.

On kiehtovaa, että Kailla ja Chanailla on jotain yhteistä. Kailla, jota ammuttiin takaa päin, oli pieniä pyöreitä haavoja pään takaosassa, ja otsassa iso haava kohdassa, josta luodit tulivat ulos. Chanailla on kaksi syntymämerkkiä: pieni pyöreä merkki pään takaosassa ja isompi, epäsäännöllisen muotoinen merkki pään etuosassa.

The Case of P.M

P.M:n isoveli oli kuollut 12 vuotta ennen tämän syntymää pahanlaatuiseen neuroblastooma-kasvaimeen. Velipuolen sairaus paljastui, kun hän alkoi ensin ontua ja sitten hänen sääriluunsa murtui. Hänen oikean korvansa yläpuolella oleva patti poistettiin ja hän sai suonensisäistä kemoterapiaa. Kuolemansa aikaan hän oli 2-vuotias ja hänen vasen silmänsä oli sokeutunut. 

P.M:llä oli syntyessään kolme syntymämerkkiä, jotka vastasivat hänen veljensä kasvaimen kohtaa ja kohtaa, josta kemoterapiaa oli annettu. Hänellä oli myös tauti, joka aiheutti vasemman silmän sokeutumisen. Kun hän alkoi kävellä hän ontui, ja 4,5-vuotiaana hän kertoi äidilleen haluavansa palata perheen aiempaan kotiin, tarkasti sen kuvaillen. Hän myös puhui veljensä leikkauksesta, vaikkei hän ikinä ollut siitä edes kuullut.

Kendra Carter 

Kun Kendra osallistui uimatunneille 4-vuotiaana, hän kiintyi nopeasti opettajaansa. Pian hän alkoi kertoa, miten ohjaajan vauva oli kuollut, ja että sairastunut ohjaaja oli työntänyt lapsensa ulos. Kendran äiti oli mukana tunneilla, ja kun hän kysyin Kendralta miten hän tiesi nämä asiat, Kendra kertoi olleensa ohjaajan vatsassa ollut lapsi. Kendra kuvaili aborttia ja myöhemmin hänen äitinsä sai selville, että ohjaaja oli tehnyt abortin 9 vuottan ennen Kendran syntymää.

Kendra ilahtui aina ollessaan uimaopettajan seurassa, mutta muuten hän oli hiljainen. Lopulta hän vietti ohjaajan seurassa useita iltoja viikossa, kunnes ohjaaja ja Kendran äiti riitautuivat ja heidän välinsä katkesivat. Kendra masentui eikä puhunut kuukausiin. Kun ohjaaja otti yhteyttä perheeseen, Kendra alkoi hiljalleen taas puhua. 

James Leininger

4-vuotias yhdysvaltalainen James uskoi olevansa Toisen maailmansodan ajan lentäjä, joka ammuttiin alas Iwo Jiman yllä.

Hänen vanhemmat huomasivat asian, kun James alkoi nähdä painajaisia, heräten ja huutaen "lento-onnettomuus" ja "kone liekeissä". Hän tiesi tuon ajan lentokoneista sellaisia yksityiskohtia, joita lapsi ei voisi mitenkään tietää. Hän esimerkiksi korjasi äitinsä kielenkäyttöä lentokoneisiin liittyen, ja osasi nimetä oikein japanilaisen koneen, jota televisiossa kutsuttiin väärällä nimellä. 

James kertoi entisessä elämässään olleensa myös nimeltään James, ja selvisi, että hän viittasi James Huston -nimiseen pilottiin joka oli kuollut nuoren Jamesin kertomalla tavalla.

http://www.collective-evolution.com/2016/05/05/6-extraordinary-cases-of-kids-who-remember-their-past-lives/