Kuolemanrajakokemuksia ja enkelin kohtaaminen

Kuolemanrajakokemukset, joissa kohdataan edesmennyt läheinen, koetaan kaikkialla läsnä oleva jumallallisuus tai tavataan enkeli, kutkuttavat mieliämme. Mitä tapahtuu rajan toisella puolella? Onko meitä vastassa pelkkä pimeys vai koemmeko rakkauden ja valon. Tässä muutaman henkilön kokemus.

Isoäitini tapaaminen

Minut vedettiin pois ruumiistani kohti tätä valoa. Ensimmäisenä vastassa oli minulle tärkeitä, jo edesmenneitä ihmisiä, jotka tervehtivät minua sydämellisesti. Hienointa oli tavata ystävättäreni ja isoäitini siän puolelta. Jälkeenpäin minua hämmästytti varsinkin se, etten ollut aiemmin tavannut isoäitiäni, sillä hän kuoli ennen syntymääni. Silti hän tuli tervehtimään minua. Se, miten tapaamani ihmiset tervehtivät minua, tuntui ylenpalttiselta, kuin meren täydeltä rakkautta.

Keskusteluni Jumalan kanssa

Olin ollut pitkään hyvin masentunut ja päätin että nyt on aika lähteä. Heitin suuhuni kourallisen lääkkeitä ja huuhdoin ne alas rommilla. Vaivuin hiljaa pimeyteen ja olin siellä yksin. Tunsin kuitenkin kummallisen rauhan kehossani ja löysin itseni puhumasta salaperäiselle äänelle, äänelle joka kertoi olevansa Jumala. Minusta tuntuu että juttelimme koko elämältä tuntuvan ajan. Hän kertoi minulle että oma taivaani olisi tämä, pimeä rauhallinen paikka jossa voisin vihdoin löytää rauhan. Muistelen että puhuimme oikeastaan kaikesta jolla oli mitään tekemistä minkään kanssa. Hän lopetti keskustelumme sanomalla etten voinut jäädä tuohon kummalliseen paikkaan, että minulla oli vielä keskeneräisiä asioita maan päällä. En ollut vielä valmis kuolemaan. Ennen heräämistäni, Jumalaksi kutsuttu ääni kielsi minua kertomasta kenellekkään siitä mitä keskenämme puhuimme.

Kun heräsin, tunsin ruumiini olevan terveempi ja kevyempi kuin koskaan ennen. Tunsin edelleen samanlaista rauhaa kuin silloin kun vajosin pimeyteen. Minusta tuntuu että muistan kaiken mitä puhuimme, mutta en osaa pukea niitä sanoiksi. En pysty yhdistämään niitä mielessäni. Parhaiten voin kuvailla tunnetta sillä kuin yrittäisin selittää sokealle uutta väriä. Hän ei vain ymmärtäisi sitä. Kokemuksen jälkeen en ole ollut läheskään niin masentunut ja haluankin ottaa elämäni uudestaan hallintaani, sillä ymmärrän nyt etten ole vielä valmis kuolemaan.

Sydämeni pysähtyi

Sain jostakin ruoasta allergisen reaktion ja muistan pyörtyneeni kun olin roiskuttamassa vettä kasvoilleni. Muistan tunteen siitä kun minua ikään kuin vedettiin äärimmäisen hitaasti pimeyteen. Kuin minua olisi vedetty veden syvyyksiin jossa valo alkoi heiketä. Yhtäkkiä näin valon ja olin ilmestynyt puutarhaan. Siellä ei ollut kukkia, ainoastaan virheä ruohoalue jonka keskellä oli jonkinlainen lasten leikkipaikka. Näin kaksi lasta juoksentelemassa leikkikentällä, tytön ja pojan.

Tunnetta on vaikea kuvailla, luulen että minulla oli valta päättää: joko lähteä takaisin ruumiiseeni tai jäädä sinne. Kuitenkin joka kerta kun yritin palata, minua pidettiin paikallaan. En pystynyt liikkumaan. Tunsin jonkun muun kuin lasten läsnäolon. En osaa kuvailla sitäkään. Muistan selittäneeni tälle "jollekkin muulle" kaikki syyt miksi halusin takaisin maan päälle, en halunnut luopua äidistäni. Kun olin lopettanut, tunsin vihdoin kun minut päästettiin irti. Olin vapaa ja tupsahdin takaisin ruumiiseeni. Sydämeni oli pysähtynyt kuudeksi minuutiksi.

Kohtaamiseni enkelin kanssa

Olin antamassa eräälle uudelle asiakkaalleni reiki-hoitoa. Käteni ja katseeni olivat keskittyneet hänen kehoonsa, kun tunsin jonkun läsnäolon huoneessa. Kun nostin katseeni, näin enkelin astuvan seinän läpi huoneeseen. Hän oli niin pitkä että hän osui huoneen kattoon. Ensimmäinen ajatukseni oli, että hänen oli oltava arkkienkeli Mikael, sillä muistelin että minulle oli kerrottu arkkienkeleiden olevan hyvin pitkiä. En oikeastaan tiedä miksi ajattelin enkelin olevan Mikael, minä vain tiesin sen. En myöskään tiennyt pitäisikö minun kertoa enkelistä asiakkaalleni, joten pysyttelin hiljaa. Enkeli seisoi huoneessa koko hoidon ajan.

Kun asiakkaani hoito oli loppumaisillaan, nainen kysyi minulta olinko ikinä tuntenut enkeleiden läsnäoloa. Vastasin hiljaa myöntävästi ja käänsin katseeni jälleen tuohon kauniiseen valo-olentoon, joka lähetti uskomatonta määrää rakkautta ja välittämistä huoneeseen. Nainen kertoi minulle että hän on aina tuntenut suurta yhteyttä arkkienkeli Mikaeliin, joten minun oli pakko kertoa mitä juuri sillä hetkellä todistin. Se oli uskomatonta. En ikinä unohda kokemustani!

Lähde:
Bernard Jakoby: Tie tuolle puolen.

https://www.ranker.com/list/true-stories-near-death-out-of-body-experiences/isadora-teich

https://www.thoughtco.com/angel-encounters-1728701