Viisi faktaa: mitä aivotutkimus kertoo rakastumisesta ja rakkaudesta?

Toimitus tutustui rakastumisen ja rakastamisen kutkuttaviin yksityiskohtiin. Nykyaikaisten aivokuvantamismenetelmien ansiosta tiedämme rakastamisesta ja rakastumisesta paljon enemmän kuin aiemmin. Tutkimukset vahvistavat tiedon siitä, että rakastuminen todella saa pään pyörälle! Rakastaminen taas on tilana arvoituksellisempi. Lue viisi faktaa siitä, miten rakastuminen ja rakastaminen näkyvät aivoissa. 

1. Rakastuminen ja rakastaminen ovat aivoissa kaksi eri tilaa

Helen Fisher on tutkinut mielettömästi rakastuneiden aivoja, Andreas Bartels ja Semir Zeki taas tutkivat keskimäärin 2,3 vuotta samassa parisuhteessa eläneiden aivoja. Tulokset osoittivat, että rakastuminen ja rakastaminen ovat aivoissa kaksi erilaista tilaa. Rakastumisvaiheeseen kuuluu aivojen hullaantuminen. Vanhimmat ja alkeellisimmat aivoalueet aktivoituvat ja mielihyvähormonien tuotanto lisääntyy kohisten. Rakastamisen aikana erittyy toisenlaisia välittäjäaineita, esimerkiksi vasopressiiniä. Se vaikuttaa esimeriksi suhteen säilyttämispyrkimyksiin. Rakastuminen saattaa ihmiset yhteen, rakastamiseen liittyvä fysiologinen tila taas pitää rakastavaiset yhdessä. Rakastuminen aktivoi lajinkehityksellisesti alkeellisia, vanhoja aivoalueita. Rakastaminen aktivoi kehittyneempiä ja uudempia aivoalueita.

2. Rakastuminen ja suklaa saavat aivot tuottamaan samoja, mielihyvään liittyviä aineita

Rakastumisen seurauksena kehoon erittyy mielihyvään liittyviä kemiallisia aineita. Yksi näistä aineista on nimeltään fenyylietyyliamiini. Se muistuttaa amfetamiinia. Fenyylietyyliamiinin erittyminen tuntuu euforiana. Myös suklaassa on tätä samaa ainetta. Jos haluaisimme rakastumista vastaavan euforian suklaata syömällä, meidän tulisi syödä sitä jopa 15 kiloa yhdellä kertaa.

3. Rakastuminen näkyy eri tavoin miesten ja naisten aivoissa

Rakastuminen aktivoi aivojen vanhimpia ja alkeellisimpia alueita. Niihin kuuluvat esimerkiksi mielihyväjärjestelmän häntätumake, väliseinä aivojen syvissä osissa ja tietty keskiaivoissa sijaitseva mielihyväalue. Toisin kuin naisilla, miehillä aktivoituu myös seksuaalista vireyttä ja näköärsykkeiden säätelyä käsittelevät alueet. Naisilla taas aktivoituu enemmän tunteita, tarkkaavaisuutta ja muistia käsitteleviä alueita.

4. Rakastuminen vie järjen, mutta rakastaminen vaatii järkeä

Rakastumisen on kuvattu vievän järjen. Osittain näin onkin, ainakin aivotutkimuksen valossa. On nimittäin havaittu, että rakastuneen ihmisen fysiologia muistuttaa paljolti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan fysiologiaa. Esimerkiksi serotoniinin tuotanto on vähäistä. Tällä on selitty rakastuneena koettuja mielialanvaihteluja. Rakastaminen taas vaatii järkeä ja järjenkäyttöön tarvittavien aivoalueiden aktivoitumista.

5. Rakastamaan voi oppia ilman rakastumista

Rakastumisen aivokemia on toisenlaista kuin rakastamisen. Rakastamisesta on vähemmän tutkimustietoa. Sen uskotaan kuitenkin aktivoivan tunteisiin ja muistoihin liittyviä aivoalueita. Nykytiedon mukaan rakastamisessa aktivoituu tunteiden tiedostamiseen ja myötäelämisen kyvyn säätelyyn tarvittavia aivojen osia. Nämä alueet sijaitsevat lähellä aivokuorta. Rakastaminen ei edellytä rakastumista, vaan rakastamaan voi oppia.

Kirjoitus perustuu Päivi Kangasaho-Guon artikkeliin "Rakkauden monet kasvot". (Uusi Safiiri 2/2011.)