Tunnista tarpeesi olla oikeassa
Vastuun ottaminen omista tunteista on vaikeaa. Kun asiat ”menevät pieleen”, haluamme etsiä syytä ja syyllistä pahaan oloon ulkoapäin. Muiden syyttelyn sijaan mieti, voisitko muuttaa itse suhtautumista asioihin?
Kun joku kutsuu sinua vaikkapa ahneeksi, loukkaannut ja syytät puhujaa siitä, miltä sinusta tuntuu: ”Inhottava ihminen”, mietit mielessäsi. Saatat hyökätä puhujaa vastaan, peräännyt vihaisena tai hymy huulillasi näyttämättä kuinka sisälläsi kiehuu. Mutta tiedät olevasi oikeassa: ”Minä en ole ahne”. Olet luonut itsestäsi mielikuvan, joka kertoo sinun olevan antelias ja hyvä ihminen. Tähän mielikuvaan sinä takerrut, "minä olen hyvä ja antelias". Mutta todellisuudessa loukkaantumisesi johtuu tarpeesta olla oikeassa, ei puhujan sanoista.
Egosi rakentuu pelosta ja samaistuessasi egoon sinulla ei ole varaa olla väärässä, sillä se tarkoittaa egolle ”pientä kuolemaa.” Kun pääset irti mielen kahleista, on samantekevää, oletko oikeassa vai väärässä. Voit ilmaista itseäsi suoraan, mutta et takerru asiaan. Jos näet että ”sininen on punainen” ja joukko ihmisiä väittää toisin, asia ei aiheuta sinussa minkäänlaisia tunnekuohuja. Et ole kiinni mielipiteessäsi. Sinulla ei ole tarvetta puolustautua.
Egon kriittisyys on suuri ongelma, sillä se haluaa aina olla oikeassa. Takertumalla tähän olotilaan, luot oman elämänfilosofiasi: "En tarvitse kenenkään neuvoja, pärjään kyllä itsekin". Suljet mielesi.
Vedä henkeä
Kun opit tunnistamaan egosi tarpeen olla oikeassa, sinun on helpompi kuunnella myös saamaasi palautetta. Hyökkäyksen ja puolustamisen kynnys alenee. Mielesi on avoin.
Odota. Älä siis reagoi kritiikkiin heti, koska todennäköisesti olet liian vihainen ja ärsyyntynyt, ja egosi hyökkää vastapuolen kimppuun. Pohdi kaikessa rauhassa saamaasi palautetta tunnin, viikon tai vaikkapa kuukaudenkin ajan. Jos tuon tuumaustauon jälkeen olet yhä sitä mieltä, että ”toinen” oli väärässä ja sinä oikeassa, voit kertoa sen hänelle leppoisasti vaikka teekupin ääressä. Sinulla ei ole tarvetta hyökätä enää viestintuojaa vastaan.
Läheiset ihmiset haastavat
Pariskuntien monet ongelmat olisi helpompi ratkaista, jos osaisimme olla hetken hiljaa. Pienestä väärästä sanasta alkanut väittely muuttuu hetkessä mahtavaksi riidaksi, koska ego hyökkää ärsytettynä. Toisen väittämä ja kritiikki ovat egollesi kuin punainen vaate härälle. Jälkeenpäin ihmettelet, miten tilanne saattoi riistäytyä täysin käsistä viattomasti lausutusta lauseesta.
Lasten ja vanhempien väliset suhteet ovat samalla lailla hankalia kuin parisuhteessa, koska niihin liittyy jo valmiiksi paljon erilaisia tunne-, ja mahdollisia kaunatiloja, jotka räjähtävät helposti liekkeihin. "Miksi sä isä teet asian aina noin", poika tuhahtaa isälleen. "Pitihän se arvata, että tuosta ei mitään tule", äiti toruu tytärtään. Tiedossa on jo siis lähtökohtaisesti ongelmia. Oikeassa oleminen ja siitä kiinni pitäminen ei vie asioita eteenpäin. Syntyy tukoksia. Tiedostamalla oman (ja egosi) käytöksen tietyssä tilanteessa, pääset siitä irti.
Sen sijaan, että annat tilanteiden viedä sinua, pysähdy ja tee tilaa. Pidä myös huoli, että olet puhunut asiasta, etkä sen vierestä. Kun kaikki ovat hieman vetäneet henkeä tilanteen tunnelmakin on jo yleensä muuttunut.
Oletko huomannut, kuinka helppo sinun on kuunnella tuntematonta tai lukea kirjaa? Et tunne puhujaa tai kirjan kirjoittajaa, mutta uppoudut sanomaan nyökytellen hyväksyvästi. Kuuntelet ja mielesi on avoin. Entä jos kysyisit samaa asiaa vaikkapa puolisoltasi? Suhtautuisitko kommunikointiin eri tavalla? Todennäköisesti, koska sinulla (egollasi) olisi jo jonkinlainen käsitys, mitä on tulossa. Suljet mielesi, tiedät jo.
Lähteet:
www.elephantjournal.com
Ekhart Tolle: Läsnäolon voima