Mitä on narsismi?

Ylimielinen, kehuskeleva, huomionkipeä, itserakas ja pyrkyrimäinen ovat adjektiivejä, joita arkikielessä liitetään narsismiin. Psykologiassa narsistilla tarkoitetaan henkilöä, jota on lapsuudessa laiminlyöty niin, ettei lapsen persoona pääse kehittymään normaaliksi.

Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä, ihailemme itseämme, olemme kunnianhimoisia ja tyytyväisiä saavutuksiimme. Narsistiksi ihminen muuttuu vasta kun narsistiset piirteet korostuvat ylisuureksi ja käytös muuttuu epänormaaliksi.

Koska narsistisella ihmisellä ei ole tervettä itsetuntoa ja aitoa yhteyttä itseensä, hän oireilee eri tavoin. He ovat häpeilemättömiä, rajattomia, käyttäytyvät röyhkeästi ja käyttävät sumeilematta toisia hyväkseen. He eivät ole tottuneet normaaliin vastavuoroisuuteen. Toisilla narsistisesti oireilevilla ihmisillä rajat itsen ja toisen välillä hämärtyvät. Tällainen ihminen on loputtoman itsekeskeinen ja hakee kaikessa omaa etuaan. Hän voi olla uuvuttavan huomionkipeä. Hän kerta kaikkiaan imee mehut kanssaihmisistään antamatta mitään takaisin. Ihmiseltä itseltään puuttuu sairaudentunto, mutta lähiympäristö kärsii.

Yleensä vaurio syntyy jo vauvana tai lapsena, kun lapsella ei ole turvallista aikuista hoitajaa huolehtimassa perustarpeista.

Narsisti parisuhteessa

Parisuhteessa narsisti ei yleensä pysty aitoon, intiimiin läheisyyteen. Häneen ei saa yhteyttä. Hän voi olla fyysisesti läsnä, mutta henkisesti etäinen. Mielialojen vaihteluita on paljon ja niitä on vaikea ennakoida. Narsisti voi olla äärettömän mustasukkainen ja kehittää kyllä riitoja mistä tahansa aiheesta, joilla harvoin on todellisuuspohjaa. Välillä rakastetaan ja kohta jo raivotaan. Narsisti saattaa puhua kumppanilleen todella halventavaan sävyyn. Ulkopuolisten silmissä narsisti yleensä hallitsee hyvät käytöstavat, eivätkä kaikki tuttavat tahdo millään uskoa, mitä tapahtuu kodin seinien sisäpuolella. Pahimmassa tapauksessa tällainen kaksoissidosviestintä sotkee kumppanin ajatukset ja uhri alkaa epäillä omaa järkeään.

Narsistiset vauriot ilmenevät myös sitoutumiskammona. Jos lupaavasti alkanut romanttinen ihmissuhde päättyy juuri, kun tunteet alkavat syventyä, voi olla kysymys tästä.  

Kimmo ei siedä yksinoloa. Hän ei ole lapsuudessaan saanut sensitiivistä hoivaa ja peilausta. On syntynyt narsistisia eli itsetunnon vaurioita. Kimmo ei kykene tasavertaisiin, kahden erillisen ihmisen välisiin suhteisiin. Hän takertuu naisystäväänsä ja vaatii tavata häntä joka ilta. Kimmo kontrolloi rakastettuaan tehden tarkistussoittoja, kun he eivät ole yhdessä. Kimmo ei itsekään ymmärrä, kuinka painostaa naisystäväänsä katkaisemaan yhteydet naisystävän sukulaisiin ja ystäviin.

Narsisti työpaikalla  

Kun työpaikalla on narsistisesti oireileva ihminen, se ilmenee monin eri tavoin. Voi olla esimerkiksi epätervettä kilpailua ja syrjimistä. Narsisti pelkää koulutetumpaa ja pätevämpää työtoveriaan ja tiedostamattaan kadehtii häntä. Toisen paremmuus on narsistille vakava uhka, jotain mikä voi tuhota hänen hataran, kaikkivoipaisuuteen liittyville kuvitelmille rakennetun minuutensa. Narsisti alkaa helposti kiusata pätevää työtoveriaan. Ilkeitä juoruja levitetään. Syrjimisen taustalla on narsistisesti vaurioituneen kateus. Narsisti on vaille yhteyttä sieluunsa ja on todennäköisesti sokea omalle toiminnalleen.

Narsisti ei ole sisimmässään vakaa. Hänen käytöksensä muuttuu tuon tuosta. Mieli on jännittynyt ja hyökkäävä. Kritiikki ja kontrollin menettämisen pelko uhkaavat hänen olemassa oloaan. Siksi tällainen työkaveri ryhtyy auliisti riitaan ja saattaa liioitella toisten virheitä. Pian hän jo mielistelee äsken haukkumaansa ihmistä ja vannoo ikuista ystävyyttä. Monesti narsistin haavoittunutta sisintä peittää kova ulkokuori ja näyttävät puitteet. Ulkokuoren ylläpitäminen vie paljon energiaa ja vieraannuttaa sosiaalisista suhteista ja aidosta todellisuudesta. Ihmissuhteissa järki menee tunteiden edelle.

Lisäksi narsisti siirtää eli projisoi tunteitaan muihin. Itsessä kielletyt tunteet, piirteet ja ominaisuudet ovatkin työyhteisön muissa jäsenissä. Tällainen ihminen hoitaa haavoittuvuuttaan syyttämällä muita. Ei ihme, että työkavereita kiukuttaa usein narsistin seurassa!  

Työelämässä narsisti pärjää röyhkeillä tavoilla ja on usein hankkinut hienoja koulutuksia ja arvonimiä itselleen. Jos samaa sukupuolta kanssasi oleva työtoveri omaa kovan kilpailuvietin ja kadehtii sinua, voi taustalla olla patologista narsismia. Varsin tavallista on kilpailla työkavereiden kanssa ja vertailla toistuvasti suorituksia. Narsisti ohjautuu ulkoa, ja ulkoiset seikat, kuten raha, ulkonäkö ja asema korostuvat. Narsisti uskoo, että muille työntekijöille osoitettu huomio on pois häneltä. Siksi hän pyrkii varastamaan kaiken huomion ja hyvän, ja toivoo toisille pahaa – toisten hyvä kun hänen maailmassaan olisi itseltä pois.

Narsistin tunne-elämä

Jos narsistiin suhtautuu ymmärtäväisesti, hän torjuu tylysti tarjotun myötätunnon. Narsisti on sisäisesti tyhjä. Mikään ei tunnu miltään. Narsististen vaurioiden vuoksi tunteet ovat jähmettyneitä ja itselle vieraita. Jähmettyminen on tapahtunut lukuisten pettymysten seurauksena. Hän on oppinut jo lapsena, ettei äitiä saanut häiritä ikävillä tunteilla ja murheilla. Muuten äiti raivostui. Narsisti on oppinut vaientamaan tunteensa ja tarpeensa. Ei ihme, että hän näyttää aikuisena toisten silmissä tunnekylmältä ja empatiakyvyttömältä.

Narsistisesti vaurioitunut ihminen ei ole yhteydessä transendentaaliseen rakkauteen, myötätuntoon ja Jumalaan. Hän keskittyy itseensä ja mielihyväänsä ja haalii valtaa. Vallantunnetta vahvistaa toisen ihmisen murentaminen, uhkailu ja pelottelu.

Lähteet:
Paula Salomaan (2011) kirjaan Narsismin tiedostaminen. Toipumisopas narsistille ja uhrille.
Narsistien Uhrien Tuki ry.

Kirjoitettaneet yhteistyössä Satu Ilta ja kuudesaisti.net toimitus