Luo hyvä yhteys pieneen lapseen

Alle kouluikäisen lapsen maailma on erilainen kuin aikuisen ja siksi voi välillä tuntua että on vaikea saada yhteyttä lapseen. Tuntuu, ettei hän yhtään kuuntele, mitä pyydetään - syy ei ole kuitenkaan lapsessa, vaan aikuisessa.

Kun aikuinen käyttää kommunikoinnissa lapsilähtöisempiä menetelmiä, on yhteyden muodostaminen helpompaa. Kypsään henkisyyteen kuuluu toisen ihmisen kunnioittaminen, myös lapsen, ja toisen elämismaailman huomioon ottaminen kohtaamisissa.

Kirjoittaminen ja piirtäminen

Lapsille on vaikeaa sanoittaa sisäistä maailmaansa aikuisen toivomalla tavalla. Tarvitaan parempia tapoja kuulla lasta ja keskustella hänen kanssaan. Toiset lapset kommunikoivat mielellään piirtämällä. Luovuus ja leikki kuuluvat lapsuuteen, siksi niiden huomioiminen yhteyden luomisessa on tärkeää. Lasta voi pyytää kertomaan asiansa piirtämällä. Piirrokset voivat täydentää lapsen sanallista kertomusta.

Lapset pystyvät kertomaan elämästään ja ajatuksistaan, tunteistaankin, mutta joskus kertomista auttaa kynän käyttö ja käsillä tekeminen. Lisäksi, piirtäminen voi rauhoittaa lasta. Jos lapsi kertoo asiasta, joka herättää voimakkaita tunteita, piirtäminen rauhoittaa ja auttaa saamaan liian tunnepainotteisiin kokemuksiin etäisyyttä. Aikuiselta vaaditaan kärsivällisyyttä ja herkkyyttä kuulla lapsen viesti kokonaisvaltaisesti; sanallisesti, kuvallisesti ja emotionaalisesti.

Leikkiminen, rakentaminen ja käsityöt

Jos on vaikeaa saada menemään viestiä perille lapselle, voi leikki tai legorakennelma auttaa. Lapsen on helpompi tulla rakentamaan legoilla yhdessä aikuisen kanssa kuin tulla kuulusteltavaksi aikuisjohtoiseen keskusteluun. Aikuinen ja lapsi voivat rauhallisessa tilanteessa esimerkiksi leikkiä legoilla, miten aamutoimet sujuvat hyvin. Legohahmot voivat olla neutraaleja äitejä tai isejä, lapsia ja sisaruksia. Tilanne säilytetään lapselle mieluisana. Tai aikuinen ja lapsi voivat askarrella ja leikkiä, tehdä erilaisia käsitöitä lapsen kanssa kuullakseen, mitä mieltä lapsi on aamutoimien sujumisesta. Kun lapsi ensin tulee kuulluksi, on hedelmällisempää alkaa kertoa aikuisen näkökantaa lapsilähtöisellä tavalla.

Todellisuuslaatikot

Todellisuuslaatikot auttavat luomaan emotionaalisen yhteyden lapseen. Kyseessä on lapsen tekemä askartelutyö. Tarvitaan pieni pahvilaatikko, esimerkiksi vanha kenkälaatikko. Lapsi saa askarrella pahvilaatikon ulkopuolelle sen, miltä hän itse näyttää toisten silmissä. Laatikon sisäpuolelle lapsi voi askarrella sisäisiä tunteitaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja todellisuuttaan. Tällä tavalla aikuinen pystyy muodostamaan lapsilähtöisen käsityksen siitä, miltä lapsesta tuntuu ja miltä hän haluaisi muiden silmissä näyttää. Tunteiden ja ajatusten kohtaaminen ovat suorastaan edellytys hyvän yhteyden muodostamiseen lapseen.

Kaikessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa tulisi välittyä lämpö ja kunnioitus. Lapsella on oikeus mielipiteisiinsä ja kokemuksiinsa. Hän tarvitsee sitä, että aikuinen näkee ja ymmärtää kokemukset aidosti. Aikuinen hyväksyy, ihailee, tarvittaessa lohduttaa tai ihmettelee.

Kirjoitus perustuu Karen Winterin kirjaan Building Relationships and Communicating with Young Children, Routledge 2011.