Kuuluuko rakkauden olla helppoa?

Tietoisuutemme kehittyessä tunneälykkyytemme kasvaa. Opimme ottamaan vastuun henkisistä valinnoista ja tiedostamme, että rakkaus on moniulotteinen kokemus elämässä. Rakkauden monet kasvot näyttäytyvät meille erilaisten ihmissuhteiden kohtaamisen muodossa; olipa kyseessä parisuhderakkaus tai ystävyyssuhde. ”Kaiken se kestää, kaikessa uskoo” , ja henkisessä kasvussa tulemme suurien kysymysten ääreen.

Henkisen kasvun viitekehyksessä muistutetaan pohjattoman puhtaasta rakkaudenmuodosta, josta on tarkoitus pyrkiä ego-rakkaudessa. Ego on kuitenkin meille elintärkeä elementti, joka määrittelee meidän identiteetin ja persoonan. Olemme kuitenkin jokainen inhimillinen, hauras ja erehtyvä, joten kuuluuko rakkauden olla aina helppoa henkisen kasvun näkökulmasta?

Joskus ”henkisestä rakkaudesta” voi muodostua illuusio ja hyvyyden suorittaminen. Vaarana sellaisessa rakkaudessa on se, että inhimillisen egon hyväksyminen saattaa mennä epäedulliseksi kääntyen itseä vastaan. Tällaisissa tilanteissa voidaan alkaa vältellä riitelyä tai negatiivisten tunteiden näyttämistä. Kaikki kokemamme tunne jää aina keho- ja mielitietoisuuteen. Välttelyn takana on tarve kontrolliin ja ohjaavana tunteena on silloin pelko. Kontrolli aiheuttaa ajan kanssa vääriä tunneimpulsseja ja patoutuneita klikkejä. Jokainen meistä kestää vastoinkäymisiä eri määrin ja rakkauden vaikeuden tai helppouden määrittäminen ei ole yksinkertaista, vaan täysin individuaalinen. Kasvamme joka tapauksessa yksin ja yhdessä ja siksi vastoinkäymisten hyväksyminen osaksi rakkautta on tervetullutta sellaisessa muodossa, missä vastoinkäymiset tukevat yhteistä kasvua kohti parempaa huomista. Niin kauan kun olemme yksilöitä ja luomme oman todellisuutemme, mikään dogmi ei päde rakkauden helppouden määrittelyssä. Meidän on itse tiedettävä omat rajamme, toiveemme ja kuunneltava herkkää intuitiotamme myötätuntoisina.

Tietoisuuden laajentuessa, rakkauden haasteet voivat olla erilaisia kuin ennen. Tietoisuus auttaa huomattavan paljon ymmärtämään itseä ja vallitsevia olosuhteita. Ongelmaratkaisutaito on yksi tärkeimmistä taidoista toimivan rakkaussuhteen ylläpitämiseksi. Keskustelutaito ja avoimuus ovat kaiken perustavana kalliona luottamuksen lisäksi. Silloin kun edellä mainitut asiat ovat mallillaan, vastoinkäymisetkin näyttäytyvät eri valossa, eivätkä vääristä meitä tunneharhoihin egomme pauloissa. Yhteisistä myrskyistä selviäminen voi lujittaa keskinäistä sidettä tai päinvastoin, rikkoa. Kaikesta ei ole tarkoitus selvitä ja kaikkia vastoinkäymisiä ei ole tarkoitus muuntaa väkisin hienoksi selviytymistarinaksi, vaikka haluamme mieluummin kuulla kauniin tarinan, josta ammennamme voimaa omaan rakkauteemme.

On tärkeää pitää huolta itsensä hyväksymisestä ja itselle anteeksi antamisesta, koska silloin voimme nähdä kirkkaammin, minkä verran haluamme vastaanottaa tai kestää vastoinkäymisiä rakkauselämässä. Meidän on uskallettava myös kohdata kenties tehtyjä erehdyksiä, vääriä valintoja ja todeta, että se kuuluu tähän kaikkeen. Meidän ei tulisi antaa uskomusten tai toisten mielipiteiden tulla tiellemme, koska vain itse tiedämme totuuden ja sisäisen navigaattorimme antaman ohjeen. Meidän on muistettava inhimillisyys silloinkin kun on vaikeaa. Olipa rakkaus helppoa tai vaikeaa, sen matka ja kokemus ovat tärkeimpiä kuin mikään määränpää. Matkalla tapahtuu kaikkein eniten kasvua ja ymmärrystä, koska siten koemme oivalluksia.

Jotkut vastoinkäymiset ovat niin suuria, ettei yhteisen matkan tarkoitus ole jatkua. Sekin on hyväksyttävää ja sekin on rakkautta itseä sekä toista kohtaan. Todellinen rakkaus palvelee aina hyvää tarkoitusta ja vie eteenpäin. Erot ja rakastumiset ovat meidän monen elämässä ne suurimmat käännekohdat ja suunnan näyttäjät. Ihmissuhteiden on tarkoitus opettaa ja kehittää meitä ja ilman rakkauden elementtiä se ei olisi mahdollista, emmekä silloin kohtaisi kasvukipujamme. Silloin kun olemme hukassa, saatamme toimia liian hätäisesti ja impulsiivisesti. Sellaisena hetkenä emme ole ytimessä, itsemme kanssa, vaan annamme ulkopuolisen elämän ohjailla vastoin omia sisäisiä arvojamme. Rakkauden ei kuulu olla aina yhtä juhlaa tai pelkkää tuulimyllyjä vastaan taistelua. Kaikkein tärkeintä on säilyttää oma sisäinen tunne ja vaalia itselle tärkeitä tunnetiloja, ottaa tarpeeksi omaa tilaa. Hiljentyminen palauttaa meidät itsemme ytimeen ja auttaa tekemään meille oikeat valinnat sekä päätökset: olivatpa ne kuinka helppoja tai vaikeita tahansa. Olet aina oikealla tiellä. – Rakkaudessa.