Yhä useampi kärsii yksinäisyydestä

Juhlapyhien lähestyminen saa monien mielen apeaksi. Ei tänäkään vuonna ketään, jonka kanssa viettää joulua. Yksinäisyydestä kärsivät niin nuoret, aikuiset kuin vanhukset, köyhät ja rikkaat, erilaisissa elämäntilanteissa olevat.

Yksinäisyys vaivaa ympäri vuoden, mutta usein juuri joulu ja vuoden pimeä aika saa mielen erityisen surulliseksi siitä, ettei ole ketään, jonka kanssa näitä hetkiä jakaa.

Yksinäiset vanhukset

Jokainen varmasti tietää, miltä tuntuu olla yksinäinen. Se voi olla hetkellisesti mielen valtaava tunne, apeus ja ahdistus siitä, ettei ole ketään, jolle jakaa kokemuksiaan tai ketään, joka ymmärtäisi. Hetkellinen yksinäisyys kuitenkin kaikkoaa, mutta yhä useammat kärsivät jatkuvasta yksinäisyydestä. Useimmiten puhutaan erityisesti yksinäisistä vanhuksista. Arvioiden mukaan Suomessa on peräti yli 300 000 vanhusta, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Määrä kasvaa koko ajan ikääntyvien määrän lisääntyessä. Parinkymmenen vuoden päästä yksinäisiä vanhuksia arvellaan olevan yli puoli miljoonaa. Yksinäisyys saa heidät helposti kokemaan itsensä ulkopuolisiksi ja arvottomiksi. Monilla tilanne käy niin sietämättömäksi, että ratkaisu haetaan itsemurhasta. Suomessa lähes joka päivä joku vanhus päätyykin itsemurhaan. Ongelman mittakaavaa kuvaa myös uutiset ihmisistä, jotka löydetään kuolleina asunnostaan vasta kuukausien tai vuosien päästä.

Ikääntyminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita yksinäisyyttä. Toisille se on aktiivista aikaa harrastuksineen ja tuttavien tapaamisineen. On kuitenkin ikääntyviä, joiden sukulaiset saattavat asua kaukana, ystävät kuolevat, terveys ei enää salli kodin ulkopuolella harrastamista, työelämän jättäminen saattaa masentaa tai elämään tulee jotain muuta yllättävää. Ylitsepääsemättömäksi esteeksi saattavat muodostua esimerkiksi pitkä matka keskustaan tai talviset liukkaat kelit, jolloin ei uskalla poistua kotoa. Kun olosuhteet luovat yksinäisyyden, alkaa masennus usein hiipiä mieleen. Toisille lääkäri saattaa olla ainoa keskustelukumppani, ja usein yksinäiset käyttävätkin lääkäripalveluita muita enemmän.

Elinikäinen ongelma?

Lapsille ja nuorille yksinäisyys on myös kipeä asia. Se voi johtua esimerkiksi perheen ongelmista, uudelle paikkakunnalle muutosta tai koulukiusaamisesta. Uhkana on tällöin myös masentuminen. Lapsuus ja nuoruus on kuitenkin tärkeää aikaa oppia luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita. Jos näitä taitoja ei opi, uhkaa yksinäisyys todennäköisemmin ikääntyessä, erityisesti kun eläkkeelle jäätyä ei kuulu enää työyhteisöön. Ikääntyneelle uusien ihmissuhteiden luominen on usein muita vaikeampaa ja mahdollisuuksia siihen on vähemmän. Keski-ikäisellä yksinäisyyteen altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi avioero ja työttömyys.

Syvät ihmissuhteet tärkeitä

Yksin oleminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti yksinäisyyttä, sillä se on subjektiivinen kokemus. Toiset saattavat nauttia yksin olemisesta ja suorastaan eristäytyä, ja toisaalta yksin olemiseen voi vähitellen tottua ja siten oppia nauttimaan siitä. Joku saattaa sen sijaan kokea itsensä yksinäiseksi, vaikka näkisi ystäviä ja sukulaisia useinkin. Ihmissuhteissa oleellista onkin niiden laatu. Yksikin syvä ystävyyssuhde voi pitää yksinäisyyden loitolla. Toisaalta lukuisat mutta pinnalliset ystävyyssuhteet saattavat pahentaa yksinäisyyttä, jos ei todella ole ketään, jolle puhua luottamuksellisesti. Yksinäisyydestä puhuminen koetaankin usein vaikeaksi, sillä sitä hävetään ja koetaan, että vika on itsessä. Erot yksinäisyyden kokemisessa ovat kuitenkin yksilöllisiä. Toinen saattaa kärsiä tilanteesta, josta toinen nauttii.

Pienillä teoilla avuksi

Varmaan jokainen on joskus kuullut yksin asuvan vanhuksen sanovan, kuinka vierailusi hänen luonaan oli päivän tai viikon kohokohta. Meillä jokaisella onkin mahdollisuus auttaa yksinäisiä. Niin nuoria kuin vanhoja. Kenties se on oma mummo, yksin elävä äiti tai isä, naapurin vanha täti tai hiljaisen oloinen nuori. Joulun alus on hyvää aikaa tehdä vuoden hyvä teko, ja viedä vaikka pullia tai pipareita joulutervehdykseksi ja viivähtää hetkeksi aikaa vaihtamaan kuulumisia tai luomaan uutta ystävyyttä. Antamalla saat itsekin hyvän mielen. Kotiin eristäytyneelle voi myös tehdä hyvää, jos pyydät häntä seuraksi vaikka kahvilaan tai joulumyyjäisiin, ja näin hän saa mahdollisuuden päästä kodin ulkopuolelle ja kenties rohkaistuu tekemään niin uudestaankin. Jos et keksi ketään, joka kenties kaipaisi seuraa, voit ilmoittautua SPR:n ystävätoimintaan vapaaehtoiseksi. Yhtälailla jos kaipaat itse juttuseuraa, voit ottaa yhteyttä SPR:ään tai rohkaistua itse vierailemaan naapurissa.

Lisätietoa yksinäisyydestä:

https://www.helsinkimissio.fi

https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomessa-ikaihminen-paatyy-itsemurhaan-lahes-paivittain/132168

Apua yksinäisyyteen:

https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/yksinaisyyteen