Pätkäpaastolla kyytiä kiloille ja kolesterolille
Moni meistä muistaa esimerkiksi lentoemäntädieetin, kaalikeittodieetin, Välimeren dieetin ja karppaamisen. Yksi tämän hetken suosituimmista ja puhutummista dieeteistä on niin sanottu paastodieetti, jossa ideana on syödä viitenä päivänä viikossa normaalisti ja paastota kahtena päivänä. Onko 5:2-dieetti vain yksi muotidieetti muiden joukossa vai lunastaako se lupauksensa?
5:2 ei ole oikeastaan pelkkä laihdutuskuuri vaan myös elämäntapa, kuten esimerkiksi yllä mainittu karppaaminenkin. Tarkoituksena ei nimittäin ole vain pudottaa painoa tietyn ajan, vaan paastoa on tarkoitus jatkaa saavutettujen hyötyjen ylläpitämiseksi. Pätkäpaastoamisella on painonpudotuksen lisäksi monenlaisia terveysvaiktuuksia ja sen sanotaan parantavan henkisiä voimavaroja. Näin ollen sen kutsuminen dieetiksi saattaa olla hieman harhaanjohtavaa.
Syö, paastoa ja elä pidempään -dieetin lanseerasi brittilääkäri Michael Mosley. Tällä hetkellä Mosley toimii terveystoimittajana. Dieettiä tutkiessaan hän toimi itse koehenkilönä. Muutaman lisäkilon pudotuksen lisäksi hän saavutti terveydellisiä hyötyjä kokeen aikana.
Paastopäiviä ja herkuttelua
5:2-dieetin aikana ruoka-aineista ei tarvitse kieltäytyä ja jopa herkuttelu on sallittua. Kahden paastopäivänkään aikana ei ole tarkoitus olla täysin syömättä, vaan syödä niukemmin: noin neljäsosa normaalipäivän kaloreista. Normaalia istumatyötä tekevällä naisella se on noin 500 kcal/päivä ja miehellä noin 600 kcal/päivä.
Jos kuitenkin teet hyvin raskasta työtä tai harrastat paljon liikuntaa, on paastopäivän kaloritarve suurempi. Selvitä siis ensin normaalipäivän kaloritarve esimerkiksi täällä: http://kalorilaskuri.fi/kalorikulutus.
Paastopäiviä ei suositella pitämään perätysten, mutta joillekin sekin sopii. Muista kuitenkin, että paastopäivän on määrä kestää 36 tuntia.
Paaston aikana kehoon ei varastoidu ruoasta saatavaa energiaa, vaan keho on koko ajan energiankulutustilassa. Tätä on joidenkin tutkimusten yhteydessä verrattu ihmisen alkukantaisiin syömistottumuksiin. Silloin kun ruokaa ei ollut aina saatavilla, vaan sitä syötiin silloin kun sitä oli, ihminen eli paastotilassa eripituisia aikoja. Paaston aikana elimistöllä on aikaa poistaa elimistöstä haitallisia aineita ja korjata soluja.
5:2-dieetin mahdolliset terveysvaikutukset
Erään teorian mukaan 5:2-dieetin noudattaminen edistää aivotoimintaa ja vähentää riskiä sairastua diabetekseen, Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin sekä dementiaan. Lisäksi paastodieetti alentaa verenpainetta ja parantaa veren LDL-kolesteroliarvoja. Kaiken tämän lisäksi saman teorian mukaan paastodieetin on todettu myös vähentävän kehosta ikääntymistä kiihdyttäviä hormoneja. Tutkimukset osoittavat, että kahden päivän paastodieetillä on samanlaisia terveysvaikutuksia kuin esimerkiksi viiden päivän paastolla.
Dieetillä olevat ovat kertoneet tuntevansa itsensä energisemmäksi, nukkuvansa paremmin ja kokevat ruokahimojensa vähentyneen. Paaston koetaan tuoneen apua myös makeanhimoon. Vatsalaukku pienentyy muutamien paastopäivien jälkeen ja näin ollen välipäivinäkin ruoka-annosten koko pienenee. Dieetin on todettu parantavan myös keskittymiskykyä.
Kenelle pätkäpaastoaminen sopii?
Ennen dieetin aloittamista suositellaan käymään lääkärintarkastuksessa. Kovin laihoille dieettiä ei suositella lainkaan. Dieetin aloittamiseen kannattaa suhtautua varoen, jos on taipumusta ahmimiseen. Toisaalta moni kuitenkin on kokenut pystyvänsä hallitsemaan syömistään paremmin tämän avulla. Paastodieetti on kielletty lapsilta ja teini-ikäisiltä!
Yksi dieetin eduista on se, että sitä voi soveltaa kaikenlaisiin ruokavalioihin. Se siis sopii niin kasvissyöjille kuin lähiruoan suosijillekin. Uusien ruokailutottumusten aloittaminen on kuitenkin sopiva hetki miettiä oman ruokavalion terveellisyyttä ja eettisyyttäkin.
Paaston alussa saattaa esiintyä päänsärkyä ja/tai vatsaongelmia. Jos nämä sivuvaikutukset kuitenkin jatkuvat, lopeta dieetti heti! Hyvin tärkeää on kuunnella tarkasti itseään ja suunnitella paastopäivät ja ateriavälit sen mukaan, minkä kokee itselleen hyväksi.
Paastosta voi nauttia
Paastopäivistä selviää muutaman niksin avulla. Muista juoda runsaasti, sillä liian vähäinen nesteensaanti aiheuttaa helposti päänsärkyä. Kahvi ja tee ovat sallittujen juomien listalla, mutta maidon kanssa näitä nauttivan tulisi laskea maidon kalorit mukaan päivän kaloreihin. Paastopäiviksi kannattaa valita itselleen helpoimmat päivät. Liikunnan harrastamista näiden päivien aikana ei suositella.
Suunnittele paastopäivien ateriat etukäteen. Niin selviät parhaiten ilman repsahdusta eikä paastopäivä tunnu painajaiselta. Jos vain mahdollista, kannattaa varata kotiin valmiiksi aterioiden tarvikkeet tai jopa tehdä ateriat jo valmiiksi edellisenä päivänä.
Paastopäiville suositellaan proteiini- ja kuitupitoisia aterioita. Esimerkiksi linssikeitto on vähäkalorista, mutta siinä on sekä proteiinia ja kuituja, joten ateriasuunnittelun avulla pystyy syömään ilman turhaa kituuttelua. Tärkeää on myöskin tehdä itselleen mieluisia aterioita sen sijaan, että yrittäisi hampaat irvessä popsia sellerinvarsia, jos ne ei eivät kuulu mieliruokalistalle! Suosituksen mukaan päivän aikana syödään 1-3 kertaa.
Kohti pysyvää muutosta
Jos tavoittelet painonpudotusta, kannattaa viikon viitenäkin päivänä syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Näinä päivinä myöskin liikunta on erittäin tehokas apuväline pudottamaan lisäkiloja pois. Salli kuitenkin itsellesi hieman herkutteluakin, jotta innostus ei lopahtaisi heti alkumetreillä.
Kaloreiden laskeminen auttaa painonpudotukseen tähtäävää hahmottamaan ruoka-aineiden energiapitoisuutta ja löytämään paastopäiville sopivia ruoka-aineita. Sen suhteen on kuitenkin hyvä pysytellä tarkkana, jottei suhde ruokaan vääristy ja ajatukset ala pyöriä liiaksi ruoan ja kalorimäärien ympärillä.
Kun olet päässyt tavoitteeseesi painonpudotuksen ja/tai terveydentilan suhteen, suositellaan siirtymistä 6:1-paastoon. Tällöin siis kuutena päivän viikossa syödään normaalisti ja vain yhtenä päivän paastotaan. Näin ylläpidetään elimistön terveysvaikutteita sekä saavutettua vaakalukemaa.
Miia Uotila