
Kehon ja mielen yhteys ruoansulatuksessa osa 3: hiivasieni, haavainen paksusuolen tulehdus ja ärtyvän suolen oireyhtymä
Sairauksien syyt ovat monitahoisia eikä mielen osuutta sairauksien syntymiseen kannata sivuuttaa. Oppiessamme ymmärtämään sairauksiemme syitä syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti, myös mielen osuuden kehomme oireisiin, voimme todennäköisemmin vapautua meitä vaivaavista kehon oireista. Tällöin hoidetaan koko ihmistä; ei poisteita ainoastaan fyysisiä oireita, vaan hankkiudutaan eroon myös oireiden syistä. Tässä juttusarjassa tutustumme muutamaan kehon oireeseen ja sairauteen kehomielen näkökulmasta. Tarkastelemme, millainen osuus mielellämme, ajatuksillamme ja elämänhistoriallamme on kyseisiin oireisiin ja sairauksiin. Osa 3: hiivasieni, haavainen paksusuolen tulehdus ja ärtyvän suolen oireyhtymä.
Englantilaisyntyinen Deb Shapiro on opiskellut lukuisia eri kehonhoitotekniikoita, mietiskelyä ja psykologiaa. Shapiro kertoo, kuinka voimme oppia tarkastelemaan kehoamme uudesta näkökulmasta; miten mielemme on vaikuttanut kehoomme, sen oireisiin ja sairauksiimme.
Hiivasieni kehon ja mielen vuorovaikutuksessa
Hiivasieni, latinankieliseltä nimeltään candida, esiintyy lämpimissä ja kosteissa paikoissa. Se muistuttaa sientä. Hiivasienelle otollisia paikkoja ihmiskehossa ovat suu, suolisto, virtsarakko ja emätin. Toisinaan hiivasienen tasapaino elimistössämme rikkoutuu, esimerkiksi antibioottikuurin seurauksena. Myös liiallinen stressi tai ehkäisypillerit voivat rikkoa sen tasapainoa. Silloin hiivasieni villiintyy.
Hiivasieni voi esiintyä ruuansulatusjärjestelmässämme. Silloin se viittaa siihen, että jokin on vallannut meidät psykoemotionaalisesti ja olemme menettäneet hallinnan tunteemme. Normaali elinympäristömme on ajautunut epäjärjestykseen. Muut energiat ovat päässeet valloilleen.
Haavainen paksusuolen tulehdus
Haavainen tulehdus paksusuolessa liittyy huonoon imeytymiseen, kipuun, verenvuotoon, haavautumiseen ja ongelmiin kuona-aineiden poistossa. Taustalla on allergioita ja infektioita sekä stressiä, mutta erityisesti kerääntynyttä jännitystä ja ärtymystä sekä vihaa. Jos näitä voimakkaita tunteita pitää liian pitkään sisällään, voi seurauksena olla haavainen paksusuolen tulehdus. Tällä alueella meillä on pääsy henkilökohtaisen voimamme lähteille. Jos tunnemme jonkin lannistavan, saatamme tuntea voimattomuutta ja kiihtymystä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä
Ärtyvän suolen oireyhtymä aiheuttaa voimakasta vatsakipua. Siihen liittyy kaasun muodostusta, ummetusta tai ripulia. Tila liittyy lihaksia supistaviin hermoihin, ei suoleen. Hermojen häiriintyneen toiminnan vaikutuksesta suoli kouristelee ja supistelee. Psykoemotionaalisella tasolla ärtyvän suolen oireyhtymä liittyy huolestuneisuuteen ja emotionaaliseen stressiin, depressioon ja toivottomuuteen, avuttomuuteen sekä riittämättömyyteen.
Pohdittavaksi
Jos hiivasieni vaivaa ruuansulatustamme, voimme pohtia, tunnemmeko olomme turvattomaksi. Syökö jokin sinua sisältäsi, tai koetko yhteyden sisäiseen elinvoimaasi katkenneen? Mitä tarvitset palauttaaksesi sisäisen tasapainosi?
Mikäli kärsimme haavaisesta paksusuolen tulehduksesta, voimme miettiä suljemmeko raivoa sisällemme ennemmin kuin ilmaisemme sitä. Jos taustalla on stressiä, miksi vaadimme itseltämme niin paljon? Mitä yritämme todistaa? Jos tulehdus johtuu infektiosta, kannattaa kysyä itseltään, kuka pääsee syvälle sisällemme vaikuttamaan meihin haitallisesti.
Silloin, kun ärtyvän suolen oireyhtymä vaivaa, voimme tarkastella lapsuuttamme. Olemmeko oppineet lapsina kiristämään vatsaamme stressaavissa tilanteissa? Onko se edelleen luonnollinen refleksi? Voimme pohtia lisäksi, pideämmekö vatsassa kätkettyjä pelkojamme ja huoliamme. Sekä luo lihasten vääristymän? Ehkä koemme voimakasta pelkoa, itseluottamuksen puutetta tai hermostunesuutta. Ne nousevat esiin, kun kohtaamme tuntemattomia tilanteita. Ihmissuhteet vaikuttavat paksusuoleen, erityisesti läheisyyden ja turvallisuuden tyydyttyminen läheissuhteissamme.
Kirjoitus perustuu Deb Shapiron teokseen Kehosi paljastaa mielesi. Mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta? Viisas elämä, Helsinki, 2019.