Informaatio koukuttaa ja sairastuttaa

Elämme internetin, kännykän, television, radion, lehtien ja mainosten keskellä. Saamme joka päivä valtavan määrän ärsykkeitä ja informaatiota. Ihmiselle on luontaista olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mutta nykyisin tietoa on tarjolla enemmän kuin sitä pystyy käsittelemään. 

Ärsykkeet suorastaan tulvivat elämäämme eri väyliä pitkin. Kaiken lisäksi osa tiedosta on ristiriitaista, eivätkä lähteet välttämättä ole luotettavia. Tietotoimistoilla on kiire saada uutiset mahdollisimman nopeasti leviämään, joten uutisen luotettavuutta ei välttämättä ehditä tarkistaa. Kun luemme myöhemmin korjauksia samaan uutiseen, altistumme lisä-ärsykkeille.

Suuri osa uutisista on vieläpä sellaisia, joilla ei ole todellista vaikutusta elämäämme, mutta mediat tekevät rahaa nostamalla näkyviin otsikoihin asioita, jotka kiinnostavat perusluonteeltaan uteliasta ihmistä ja koukuttavat seuraamaan maailman tapahtumia.

Ammattisairaus?

Jatkuvalla valtavalla informaation määrällä on kuitenkin haittavaikutuksia. Niin kutsuttu informaatioähky (information overload) aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä sairauksia. Tällöin tiedon määrä ylittää käsittelykyvyn ja kyse on tietouupumuksesta (information fatigue syndrome). Jo 1800-luvulla uupumistila, burn out, on yhdistetty valtavaan ärsykemäärään. Silloin uupumus kosketti lähinnä liikemiehiä.

Nykyisin informaatioähkystä kärsivät erityisesti niin sanotut tietotyöläiset, jotka työkseen käsittelevät tietoa, arvioivat sen ja lähteiden luotettavuutta, tasapainoilevat ristiriitaisen tiedon kanssa sekä kenties suodattavat kaikesta tiedosta oleellisimman edelleenvälitettäväksi. Tietoa vähemmän käsittelevät sen sijaan eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa ja analysoida kohtaamaansa tietoa eivätkä siten kärsi tiedon määrästä. He lukevat uutisotsikot pohtimatta tarkemmin niiden totuudenperäisyyttä tai taustoja.

Aivot ylikuormittuvat, keho ja mieli sairastuu

Paitsi että meitä ympäröivän tiedon määrä on valtava, se on lisäksi jatkuvassa muutoksessa. Se, mitä nyt tiedämme, ei välttämättä päde enää muutaman vuoden päästä, ja tiedon muuttuminen vaatii jälleen uudelleenkäsittelyä. Niinpä aivomme ovat jatkuvassa kuormitustilassa ja muuttuvat sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Erityisesti teknologian aktiivinen käyttö luo uusia hermoratoja ja muuttaa välittäjäaineita. Tiedon jatkuva käsittely kuormittaa otsalohkoja, jotka ovat tiedonkäsittelyn keskus. Aivojen sähkökemiallinen ja hormonaalinen tila muuttuu, jotta ihminen kykenee selviytymään liian suuren ärsykemäärän keskellä.

Kun aivojen energia on vähissä, ihminen alkaa oirehtia. Ensimmäisiä oireita ovat usein masennus, ahdistuneisuus, kykenemättömyys tehdä päätöksiä, unettomuus ja pelkotilat. Seurauksiin kuuluvat siis monenlaiset mielenterveydelliset ongelmat, jotka alkavat vähitellen heijastua fysiologiselle puolelle. On jopa arvioitu, että informaatiotulvan synnyttämät stressisairaudet voivat olla tulevia kansantauteja valtavan tietomäärä aiheuttaessa kroonisen stressitilan, joka puolestaan altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, infektioille ja mielenterveysongelmille.

Toisaalta tietouupumuksen oire voi olla ylivirittyneisyys. Tällainen ihminen on tietoon koukuttunut infomaanikko, joka seuraa koko ajan uutisia, selaa nettiä ja sosiaalista mediaa ja hankkii lisää tietoa vaikka Wikipediasta. Hän haluaa olla jatkuvasti ”ajan hermolla” ja oppia uutta. Jos hän ei jostain syystä pääse toteuttamaan infomaniaansa, hän ahdistuu ja alkaa oirehtia. Infomania ja tietouupumus usein vuorottelevat samoilla ihmisillä, jotka vuoroin hakevat tietoa ja vuoroin väsyvät valtavan ärsykemäärän vuoksi.

Vähennä ulkoisia ärsykkeitä, kuuntele itseäsi

Informaatiotulvan välttäminen on vaikeaa, ja jo alkaneen uupumuksen hoitaminen vaatii tietoisia ponnisteluja. Mieli ja keho tarvitsevat aikaa palautuakseen, joten informaatiota on tietoisesti karsittava ja samalla kuunneltava omaa vointiaan.

Voit aloittaa vaikka sillä, että olet viikon seuraamatta uutisia. Tunnustele, miten vointisi muuttuu. Jätä lehdet, televisio ja kaikki internetsivustot, joita et aivan välttämättä tarvitse. Samalla (tai jo tätä ennen) kannattaa tietoisesti seurata omaa käyttäytymistään ja ärsykkeille altistumistaan, sillä harva tiedostaa, kuinka paljon esimerkiksi käyttää aikaa internetissä ja kuinka paljon verkossa on saatavilla erilaista tietoa – aivan ohimennen.

Tarkkailtuasi käytöstäsi karsi kaikki mahdollinen ylimääräinen informaatio ja tarkkaile olotilaasi. Kenties muutut aluksi levottomaksi kuin infomaanikko, joka ei saakaan päivittäistä ärsykeantiaan. Mietitkö, jäätkö paitsi kaikesta, mitä ystäväsi jakavat Facebookissa tai mitä jos et tiedäkään sitä uutista, josta kaikki puhuvat?

Todennäköisesti olosi kohenee päivien kuluessa. Saat enemmän aikaa itsellesi ja voit kuunnella kehosi ja mielesi vointia. Lähde vaikka kävelylle sen sijaan, että viettäisit illan tietokoneen ääressä. Kokeilun jälkeen mieti, kuinka paljon turhista ärsykkeistä voisit karsia arkisesta elämästäsi. Maailma tuskin kaatuu tai oma elämäsi järkkyy negatiiviseen suuntaan, jos et seuraa uutisia joka päivä. Ne oleellisimmat kuulet varmasti jotain kautta. Samalla virkistyt ja herkistyt niille oman todellisen elämäsi tärkeille asioille. Antaudu nauttimaan niistä.

Tutkijahaastattelut informaatioähkystä ja netin vaikutuksesta aivoihin:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Brittitutkija+vertaa+informaatio%C3%A4hky%C3%A4+ylensy%C3%B6miseen/1135263032587

http://www.taloussanomat.fi/kumppaniblogit/2013/03/06/ylikierrokset-eivat-tuo-tuloksia/20133463/322