Oshon ajatuksia meditaatiosta

Osho kuvailee syvällisesti ja oivaltavasti meditaation olemusta ja sen ulottuvuuksia. Iättömät viisaudet kehottavat irtautumaan mielestä ja hiljentymään sisimpään. Meditaation avulla opimme löytämään todellisen olemuksemme ja elämään täysipainoisesti tässä hetkessä. Tutustumme Oshon meditaation olemusta koskeviin ajatuksiin.

Leikillisyys edellä

Oshon mukaan meditaatio on luovaa ja leikillistä. Emme voi ymmärtää sitä mielellä, sillä se on mielen ulottumattomissa. Päästäksemme alkuun meditoinnissa meidän tulee omaksua leikkimielinen asenne. Näin meditaatiosta ei tule keinoa pönkittää omaa egoa, emmekä ryhdy korottamaan itseämme meditaatiolla.

Meditaatio on leikkiä; laulamista tai tanssimista. Leikkimielinen asenne meditointiin vie henkistä kehitystä eteenpäin ja meditoinnin taidot kehittyvät nopeasti. Leikkiin ei kuulu tiettyyn päämäärään pyrkiminen. Sen sijaan kaikki, mitä tapahtuu, on oikein.

Leikkimielinen meditoija näkee elämän suurena kosmisena leikkinä. Tällöin on mahdollista rauhoittua ja elää aivan uudella tavalla. Kun lakkaamme kuuntelemasta mieltämme, suhtaudumme leikkimielisesti ja käytämme luovuuttamme, meditoimme niin kuin on tarkoitettu.

Mieli on menneisyys, meditaatiolla tavoitamme nykyhetken. Mielemme houkuttelee meitä toimimaan niin kuin olemme aina toimineet. Emme saa langeta sen houkutuksiin, vaan meidän tulee jatkaa meditoimista lempeän päättäväisesti. Voimme harjoittaa tätä niin, että valitsemme aina kahdesta vaihtoehdosta tuntemattomimman. Mielellään vaikeamman. Vaikeampi vaatii enemmän tietoisuutta, ja se on meditointia.

Miksi kannattaa meditoida?

Oshon mukaan meditaatio on valppautta ja yhteys todelliseen olemukseemme. Valppaus tarkoittaa tapaa tehdä asioita niin, että olemme mahdollisimman tietoisia kaikesta tekemästämme, aistimastamme ja kokemastamme. Tällöin on mahdollista nähdä pienimmissäkin asioissa syvempi tarkoitus. Jumaluus on läsnä arkisissa asioissa. Kysymys ei ole siitä, mitä teemme, vaan siitä, miten teemme.

Meditointi on todellinen luontomme. Se ei ole menetelmä, eikä edellytä ponnisteluja. Jos teemme jotain, mihin mieli pystyy, emme meditoi. Mieli voi väittää, että elämänkielteisyys on uskonnollista edistyneisyyttä ja että meditaatioon kuuluu askeettisuus. Se ei Oshon mukaan pidä paikkansa. Meditaatio on mielen tavoittamattomissa. Mieli ei kykene tekemään tälle asialle mitään. Missä mieli loppuu, siellä meditaatio alkaa.

Miljoonat ihmiset eivät koskaan meditoi, koska heillä on siitä väärä käsitys. Meditoiminen vaikuttaa vakavalta ja synkältä puuhalta. Siihen liitetään kirkollisia aspekteja, jotka on tarkoitettu vain pystyyn kuolleille ihmisille. Surullista. He ovat täysin väärässä. Mistä sitten on kysymys, kun meditoimme? Onko se jonkinlaista ajattelua?

Ei ole, Osho vastaa. Meditaatio ei ole ajattelua. Ajattelu on mielen tekosia. Tavallisesti teemme asioita mielen avulla. Kun ajattelemme, alamme toimia mielen ohjaamina; suunnittelemme, suoritamme, ajattelemme menetelmiä ja yritämme. Meditaatio sen sijaan ei ole saavutus. Se on jo sinussa, se on osa sinua, eikä riipu siitä, mitä teet. Sinulla on jo meditoinnin taito, nyt se vain otetaan käyttöön. Meditaatioon liittyy valtavasti iloa, hilpeyttä, leikkisyyttä ja riemua. Aidosti meditatiivinen ihminen on leikkisä. Elämä on hänestä hauskaa. Osho käyttää meditoimisen leikkisyydestä käsitettä "leela", leikki. Eikä leikkimielinen meditointi ole vaikeaa! Meditaatio on nimittäin osa syvintä olemustasi, osa sinua.

Oshomaista meditointia

Oshon mukaan meditaatio on olemista ja tarkkailemista. Jos haluat tietää, miten meditoida, ole tekemättä mitään. Meditaatio ei tapahdu pakottamalla. Miettimällä, miten voimme olla tekemättä mitään, pääsemme meditaation äärelle. Siellä, missä ei yritetä, siellä meditoidaan. On tärkeää ymmärtää, ettei meditaatiota voi oppia minkään menetelmän avulla. Kaikki menetelmät kun toimivat mielen kautta, ja mieli ei kuulu meditoimiseen.

Tekemisen lopettaminen suuntaa energiamme sisäänpäin. Tekemällä energia suuntautuu ulos. Tekeminen on pakenemista, tekemättömyys kääntymistä sisäänpäin. Tekemällä jotain ihminen haluaa pysytellä itsensä ulkopuolella. Se on tekosyy pysyä olemuksensa ulkopuolella. Se on ymmärtämätöntä ja sokeaa, mutta ymmärrettävää. Sisäänpäin kääntyessämme kohtaisimme sekasorron. Olemme luoneet itse kaaoksen sisällemme. Kun uskallamme mennä kaaoksen lävitse, opimme tuntemaan itsemme.

Meditaatio alkaa siitä, missä lakkaamme samaistumasta mieleemme. Olemme se, joka tarkkailee. Tarkkaileminen on meditaation avain. Meditaatiossa tapahtuva tarkkailu saa aivomme värähtelemään tietyllä aallonpituudella. Ihmisen mieli heijastelee hänen sisäistä maailmaansa.

Tarkkaileminen kannattaa kohdistaa mieleemme. Mieli toimii mekaanisesti. Kun tietoisuus herää tarkkailtaessa, se luo vääjäämättä ympärilleen tietynlaiseen energiakentän. Mieli on hyvin hienovireinen mekanismi, joka huomaa pienetkin muutokset. Mantrojen toistelu ei kannata meditoidessa. Tarkkailu kannattaa; meditaatio on tarkkailua.

Näin syvennät omaa harjoitustasi

Oshon mukaan meditaatio on heittäytymistä, kokemista ja hiljaisuutta. Heittäytyminen liittyy mieleen. Emme voi irtautua mielestämme, jos käytämme sitä koko ajan. Kun uskallamme heittäytyä tuntemattomaan, pääsemme meditaatioon. Meditaatio on heittäytymistä mielen ulottumattomiin. Se voi olla epäjohdonmukaista ja järjenvastaista – siitä ei pidä tehdä johdonmukaista. Voimme kokeilla olla ajattelematta asiaa, ja keskittyä sen sijaan tarkkailemaan ajatuksia. Istuudu mukavasti, sulje silmäsi ja anna ajatusten kulkea silmiesi edestä kuin filminauha. Tarkkaile ajatuksia sivusta.. Kun ajatus nousee mieleesi, tarkastele sitä huolellisesti. Älä syvenny siihen, ainoastaan tarkkaile. Ajattelemiseen tarvitaan mieltä, tarkkailemiseen ei. Kun et käytä mieltäsi, oivallat, mitä ajatusten tarkkailu ja tietoisuus ovat.

Meditaatioon kuuluu kokeminen ja hiljaisuus. Se on kääntymistä sisäänpäin. Olet olemassa juuri nyt – kuka sinä olet? Kun syvennymme tähän, meditoimme. Meditaatio on syvälle omaan itseemme menemistä. Ajatukset ovat vain silta, joka liittää sinut kehoosi. Pitkän meditoimisen tuloksena voi olla, että jonain päivänä mielessäsi ei ole yhtään ajatusta. Silloin jäljelle jää tarkkailija ja keho. Silloin oivallamme, että vaikka kehomme kuolee, me voimme jäädä eloon. Huomaamme, että olemme olemassa myös ilman ajatuksia ja mieltä. Tätä ei voi tietää, sen voi ainoastaan kokea.

Ihmisen syvin olemus on hiljaisuus. Mieli on täynnä opittuja asioita. Hiljaisuus on aina ollut läsnä, se ei ole opittua. Hiljaisuus on ihmisen todellinen luonto. Tavoitamme hiljaisuuden meditaatiossa. Meditaatio on huomion siirtämistä sanoista hiljaisuuteen, ja hiljaisuus on aina läsnä.

Oshon mukaan meditaatio on tieteellistä ja itsensä muistamista. Hän kirjoittaa, että meditaatio on puhtaasti tieteellinen menetelmä. Tiede tutkii ihmisen ulkopuolisia ilmiöitä Kun ihminen ryhtyy tutkimaan itseään, hän vain tekee täyskäännöksen ja kohdistaa huomion sisimpäänsä. Meditaatio ei edellytä minkäänlaista uskomusjärjestelmää tai uskontoa, uskoakaan. Siinä ei tarvita jumalia ja opinkappaleita. Se yhdistää eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, kaikki voivat meditoida loukkaamatta uskoaan.

Meditaatioon kuuluu itsensä muistaminen. Se ei tarkoita, että samaistuisit nimeesi, kansallisuuteesi, sosiaaliseen statukseesi, sukupuoleesi tai muuhun itseesi liitettyyn määreeseen. Itsensä muistaminen meditaatiossa tarkoittaa, että muistat olevasi olemassa. Sinä olet olemassa. Hindut puhuvat itsensä muistamisesta, Buddha oikeasta mielentilasta. Gurdjieff puhui minuuden muistamisesta ja Krishnamurti tietoisuudesta. Tämä on meditaatiossa olennaisinta; pysy tietoisena itsestäsi.

Oshon mukaan meditaatio on todellisuuden kohtaamista ja oivaltamista. Tulevaisuudessa elävä elää epäaidosti, teeskennellen elävänsä. Huominen ei koskaan tule, koska voimme elää vain tätä päivää, tätä hetkeä. Tulevaisuudessa elävä pakenee. Buddhalaisuudessa tätä kutsutaan tanhaksi eli haluksi; pakoa nykyhetkestä, pakoa todellisesta epätodelliseen eli kuviteltuun. Ihminen, joka on halujensa orja, pakenee. Meditoija ei siis pakene todellisuutta, kuten muut ihmiset. Meditoija kohtaa todellisuuden kokonaisvaltaisesti, aidosti, kaikilla aisteillaan ja tietoisuudellaan.

Meditaatio on oivaltamista. Hiljentymisen luulisi olevan maailman helpoin taito. Voimme valaistua laiskottelemalla. Valaistumisen tilan saavuttamiseksi ei tarvitse tehdä mitään, koska se on luontaisin olomuotomme. Valaistuminen on osa meitä jo nyt, emme vain näe sitä kiireiltämme. Meidän tulee olla lempeitä itsellemme; istua hiljaisuudessa miettimättä mitään. Saamme tyytyä vain olemaan ja tarkkailemaan sisintämme. Oleminen, kuten tarkkaileminenkin, merkitsee tekemättömyyttä. Tarkkaile mielessä liikkuvia ajatuksia ja herääviä tunteita. Voimme huomata ajatukset ja tunteet, muttei meidän tule samaistua niihin. Sen oivaltaminen on meditaatiota.

Oshon mukaan meditaatio on selkeyttä ja tyhjyyttä. Selkeys liittyy oivaltamiseen. Kun oivallamme meditaation olemuksen, kaikesta tulee selkeää, pelkistettyä. Muutoin hapuilemme pimeässä. Mieli on jatkuvassa sekasorrossa, se ei voi vain olla ja pysyä seesteisenä. Me voimme, olemmehan tarkkailijoita. Ajatukset muodostavat ympärillemme sumuverhon, estäen meitä olemasta selkeitä. Kun ajatukset katoavat meditaatiossa, tuo verho poistuu. Näet selkeämmin, ymmärrät olemassaolon syvimmän merkityksen.

Tyhjyys meditaatiossa tarkoittaa todellista kauneutta. Ihmisen mielen tulisi olla täysin tyhjä. Mieli pystyttää jatkuvasti sisällemme uusia muureja, uusia vankiloita. Kun kyllästymme vanhoihin, voimme muuttaa heti uuteen. Vapaus on ihmisen perusolemus. Joskus sen voi kokea luonnostaan. Toisinaan voimme unohtaa kaikki mielihalumme. Auringonlasku on kaunis, lumoava. Unohdamme menneisyyden ja tulevaisuuden – vain nykyhetki jää. Olemme yhtä tuon hetken kanssa, eikä ole enää tarkkailijaa ja tarkkailtavaa. Olemme yhtä hetken kanssa. Syntyy yhteys, jossa tunnemme selkeyttä. Iloitsemme. Selkeys vaatii rohkeutta pysyä tyhjyydessä. Osho kutsuu tätä rohkeutta nimellä sannyas. Se on meditaatioon liittyvää tyhjyyttä ja selkeyttä.

Oshon mukaan meditaatio on puhdistavaa viisautta. Viisaus kumpuaa mielen tarkkailusta; miksi toimimme niin kuin toimimme. Ellemme selvitä tekojen todellista syytä, mielemme huiputtaa meitä jatkuvasti ja sanoo, että syy olikin joku muu. Mielemme yrittää huiputtaa meitä koko ajan. Lopulta elämä on yhtä helvettiä. Siksi meidän on pysähdyttävä aina miettimään tekomme todellista syytä. Mieli toimii mekaanisesti, sillä ei ole omaa ymmärrystä. Se on kuin tietokone. Meidän on hallittava tuo kone, ettei se ryhdy hallitsemaan meitä. Se on viisautta, ja viisaus on puhdistavaa.

Meditaation puhdistavuus liittyy siihen, että teemme kaiken äärimmäisen tietoisesti. Pienissä askareissa on koettavissa jumaluuden kosketus. Kyse on siitä, miten teemme asiat, ei siitä, mitä teemme. Osho antaa esimerkiksi siivoamisen. Jos siivoamme tietoisesti, samanaikaisesti olisimme huomanneet myös oman sisimpämme puhdistuvan. Tietoisuus valaisee jokaista arkista askaretta. Tietoisuuden valon voi antaa loistaa elämässä yhä kirkkaammin. Valaistuminen on tietoisuutta pientenkin asioiden suhteen. Kaikki tietoisuuden välähdykset yhdessä synnyttävät mahtavan valonlähteen.

Oshon mukaan meditaatio on riemua ja kukoistamista. Riemu tarkoittaa omasta olemuksesta iloitsemista. Meditaatio on iloa omasta itsestä. Hyvin yksinkertaista – olet täydellisen rento ja tietoinen, ettet tee yhtään mitään. Mielesi yrittää poukkoilla menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Älä välitä siitä, vain huomaa se. Voit tarkkailla sen liikkeitä. Meditaatio tarkoittaa, että ihminen vain on. Ilo alkaa kummuta kaikkialta, kun lakkaamme tekemästä ja pysähdymme olemaan tietoisuudessa. Emme ole mielessämme, vaan tietoisuudessa, tarkkailijoina. Jos olet onnellinen, niin sinä vain olet. Et tarvitse siihen syytä.

Meditaatio on kukoistamista. Meditaation kautta löydämme syvemmän ymmärryksen. Ymmärrys on kristallinkirkas ja ääretön. Se rikastuttaa elämäämme. Ihmismieli voi oppia väkivallattomuutta. Jumala ei ole askeettinen. Maailmassa on kukkia ja puita, ei pelkkää erämaata. Elämässä on laulua ja tanssia, ei pelkkiä hautajaissaattoja. Mieli voi väittää pysähtyneisyyttä tai jähmettymistä meditaatioksi, mutta se erehtyy. Ollessamme tarkkaavaisia vältymme mielen ansalta. Kukoistus on merkki siitä, että kuljemme oikeaan suuntaan meditaatiossa.

Lähde: Osho: Meditaatio on... Unia Mystica 1998