
Kuolema ei ole loppu – näin meedio näkee siirtymisen
Kuolema on ehkä ainoa asia, joka osuu meidän kaikkien kohdalle, mutta silti se on länsimaissa tabu, josta ei puhuta tarpeeksi. Ennen vanhaan kuolema oli osa jokapäiväistä elämää, perheiden keskellä, luonnollisena osana elämänkaarta. Nykyään kuitenkin iso osa ihmisistä siirtyy toiselle puolelle sairaaloissa tai hoitolaitoksissa, muiden silmistä piilossa. Olemme ikään kuin ulkoistaneet kuoleman elämästämme. Tämä etääntyminen on tehnyt kuolemasta vieraan ja pelottavan. Emme osaa enää puhua siitä luonnollisesti, emmekä osaa olla läsnä toisillemme, kun läheinen on kuolemassa tai kun joku on juuri menettänyt rakkaansa. Medio ja selvänäkijä Marjaana Kaakinen haluaa avata keskustelua siitä, mitä kuolema oikeasti on ja miten henkimaailma suhtautuu tähän siirtymään.
Kuolemankokemukset ja välitiltat
Marjaana Kaakinen, joka on vuosien ajan työskennellyt rajan taakse siirtyneiden henkien kanssa, näkee kuoleman yksinkertaisena ilmiönä: fyysinen keho ei enää jaksa toimia. "Vertaan sitä auton mittariin, joka tulee täyteen, ja on aika jättää tämä keho taakse." Keho on ikään kuin takki, joka riisutaan pois, mutta elämä jatkuu toisessa muodossa.
Tieteelliset havainnot tukevat käsitystä siitä, että kuolemassa tapahtuu jotain mystistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuoleman hetkellä kehon paino vähenee noin 21 grammaa. Onko tämä sielun paino vai jokin muu fyysinen ilmiö, sitä ei tiedetä varmasti.
Ne, joilla on lähikuolemankokemuksia tai jotka ovat tulleet Marjaanan kautta kertomaan siirtymisestään, kuvaavat prosessia samankaltaisesti. "Kaikki kertovat tunnelista, jonka toisessa päässä näkyy valoa", Marjaana kertoo. Usein henkimaailmasta on jo tulossa joku läheinen vastaanottamaan siirtyvää. Kuolema ei siis ole yksinäinen matka, vaan mukana on rakkaita, jotka ovat aiemmin siirtyneet.
Mielenkiintoista on, että ne henget, jotka eivät aikaisemmin uskoneet henkimaailmaan, tulevat usein Marjaanan kautta pyytämään anteeksi sitä, että olivat väärässä. Kuolema ei ole loppu, vaan jatkumo toisessa muodossa.
Kaikki eivät kuitenkaan siirry heti valoon. Joskus henget jäävät niin sanottuun välitilaan, erityisesti jos kuolema on ollut yllättävä tai jos henkilöllä on ollut riippuvuuksia. Nämä välitilaan jääneet henget eivät ole vaarallisia, vaikka voivatkin hakeutua herkkien ihmisten lähelle. Marjaana on usein ohjannut heitä jatkamaan matkaansa yksinkertaisesti puhumalla heille: "Minä kerron, että kukaan ei häntä syyllistä eikä rankaise toisella puolella, vaan että häntä sinne siirtyneet läheiset odottavat."
Surun käsittely ja pelkojen voittaminen
Vaikka läheinen siirtyy henkimaailmaan, kontakti häneen ei katkea. Päinvastoin – siirtyneet läheiset ovat usein tukemassa meitä täällä maan päällä. He voivat olla mukana iloissamme hetkissämme ja lohduttaa meitä surussamme.
"He usein vierailevat ja antavat niitä merkkejä siitä, että elämä jatkuu", Marjaana kertoo. Monet ovat kokeneet siirtyneen läheisen läsnäolon erityisesti vaikeina hetkinä tai saaneet selkeitä viestejä tai merkkejä häneltä.
Hautajaisissa siirtynyt on usein läsnä. "Kyllä, he ovat läsnä omissa hautajaisissa ja usein ovat läsnä tukemassa omia läheisiään myös surussa", Marjaana vahvistaa.
Kuolemanpelkoa voi lieventää tutustumalla kuoleman energiaan. Marjaana kertoo meditoineensa kuoleman energiaa ja kuvailee sitä kauniina kukkaenerginana, joka ei ole millään lailla pelottavaa.
Suru on luonnollinen osa prosessia, eikä sitä pidä tukahduttaa. "Se suru ei koskaan lähde kokonaan pois, läheinen kuolee, mutta se helpottaa, että sen kanssa voi elää", Marjaana muistuttaa. Tärkeää on antaa itselleen lupa surra ja käsitellä tunteita omaan tahtiin.
Takaisin arkeen
Kuinka voisimme tuoda kuoleman takaisin luonnolliseksi osaksi elämäämme? Marjaanan mukaan avain on puhuminen. "Meidän pitäisi puhua enemmän kuolemasta, ottaa se osaksi arkipäivää. Ei sitä tarvitse peitellä."
Kun joku on vakavasti sairas, kannattaa puhua avoimesti myös kuolemasta. Läheisille tärkeintä on olla läsnä, vaikka ei osaisikaan sanoa mitään. "Vaikkei sitten osaisi puhuakaan mitään, niin tarjoaa apua siinä arkiaskareissa", Marjaana neuvoo.
Kuolema on osa elämää, ja mitä enemmän ymmärrämme sen luonteesta, sitä vähemmän meidän tarvitsee pelätä sitä. Rakkaus ei koskaan lopu, vaikka fyysinen keho ei enää jaksaisi. Se on ehkä suurin lohdutus, jonka henkimaailma meille tarjoaa.
kuolema, henkimaailma, meedio, kuoleman jälkeinen elämä, kanavointi