Kärsimyksen hetki ja siitä irti päästäminen

Kärsimys on osa ihmiselämää. Usein se on opittua, ja silloin voimme myös oppia siitä pois. Kärsimyksen tiedostaminen ja kohtaaminen on tärkeää, jotta voimme hyväksyä kärsimyksemme ja päästää siitä irti. Näin tekemällä emme laita vahinkoa kiertämään, vaan opimme suhtautumaan itseemme ja läheisiimme myötätuntoisesti. Aistit, läsnäolo, muut ihmiset ja erilaiset mielikuvaharjoitukset tai kirjeen kirjoittaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka pystymme päästämään kärsimyksestä irti. Oleko sinä jo vellonut kärsimyksessä riittämiin?

Jokainen on kärsinyt joskus. Monet ovat kokeneet nälkää, puutetta, vilua, sairauksia ja menettäneet läheisiä ja rakkaita ihmisiä. Monet asiat ja tunteet voivat aiheuttaa kärsimystä; väsymys, fyysinen kipu, stressi, menetykset, suru, syyllisyys, häpeä, arvottomuus, ulkopuolisuus, epäonnistumisen tunne, itsesyytökset, kritiikki, pessimismi ja niin edelleen.

Moni kantaa tietämättään menneisyyden traumoja. Joskus ne ovat ylisukupolvisia. Sodan kokeneet ovat traumatisoituneet, ja tahtomattaan pelkällä olemuksellaan sijaistraumatisoineet läheisiään ja lapsiaan.

Kärsimyksen tiedostaminen on tärkeää. Se tulee kohdata ja elää läpi. Voimme puhua itsellemme myötätuntoisesti kärsimyksen hetkellä. Kärsimyksen hetken ohittaminen kääntyy itseämme vastaan. Terapeutti Kimmo Takanen kirjoittaa siitä, kuinka tiedostamaton kärsimys voi lähteä kiertämään. Jos emme tiedosta kärsimystä, voimme sortua tekemään toisille sitä pahaa, mistä itse olemme kärsineet. Loukatuksi tulleeseen jää halu loukata toisia. Kiusattuun jää elämään halu kiusata. Halu ei välttämättä tule esille, mutta heikolla hetkellä se voi toteutua. Lisäksi myötätunto voi olla myrkkyä ihmiselle, joka ei ole sitä ennen saanut. Hän ei osaa antaa sitä toisille eikä ottaa sitä vastaan.

Kärsimys on opittua

Olemme oppineet, että meidän pitää kärsiä, jotta voisimme joskus olla onnellisia. Jokin meissä haluaa, että kärsimme ikävistä tunteistamme. Muuten emme kärsi niistä. Kimmo Takasen ajatus voi kuulostaa radikaalilta, sitä tekee mieli vastustaa. Mutta voisiko tämä olla totta? Silloinhan voisimme oppia kärsimyksestä pois. Väitteeseen kätkeytyy toivoa luova mahdollisuus.

Takanen toteaa, että menemme kielteisten ajatusten läpi nykyhetkeen tuntemaan, miten kärsimystä aiheuttava tunne tuntuu kehossa. Kärsimys on kohdattava. Meidän tulisi keskittyä kaikin voimin tuntemaan tunne, joka on todellisuutta, ja irtaantua mielestä ja ajatuksista, jotka aiheuttavat kärsimystä. Avuksi kannattaa ottaa hengitys, ja mennä tunnetta kohti. Omaan kärsimykseen kannattaa suhtautua myötätuntoisesti.

Teemme kärsimystä aiheuttavien tunteiden ympärille ahdistusta ylläpitäviä kertomuksia. Kertomuksissa uskottelemme itsellemme asioita, jotka ylläpitävät kielteistä tunnetta ja ahdistusta. Voimme kuitenkin joka hetki päättää, kärsimmekö jostain asiasta vai emme. Tätä voi olla vaikea uskoa. Asenne ratkaisee – voimme suhtautua mihin tahansa kärsimällä tai ei kärsimällä.

Aktiivinen läsnäolo ja kärsimyksestä irti päästäminen

Läsnäolo ei ole passiivista, vaan aktiivista. Kun liitämme läsnäoloon toimintaa, siitä tulee aktiivista vuorovaikutusta läsnäolijan ja läsnäolon kohteen välillä. Voimme pohtia, miten olemme läsnä läheisillemme, mutta myös itsellemme. Kuinka sinä olet läsnä itsellesi? Läsnäolo alkaa aisteista. Kaikkia aisteja käyttämällä voimme ankkuroitua nykyhetkeen ja siihen ympäristöön, missä olemme. Emme voi olla läsnä millekään, mitä emme aisti. Se edellyttää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.

Kärsimyksen merkitys

Kärsimyksen sietämistä helpottaa, kun pystymme antamaan sille merkityksen. Jos pystymme uskomaan siihen, että emme kärsi turhaan, on helpompaa välttyä katkeruudelta ja vihalta. Kun kamppailemme tällaisten asioiden kanssa, meidän on hyvä uskoa, että olemme kullakin menneisyyden hetkellä tehneet parhaamme siinä tilanteessa olevien asioiden ja ihmisten suhteen, niillä tiedoilla ja taidoilla joita meillä silloin oli käytössämme. Menneisyyden kärsimysten merkitys on opettaa meille jotain. Mitä sinä voisit oppia menneisyyden kärsimyksestä? Voisiko se liittyä asian tai ihmisen arvoon, sinulle todella tärkeisiin asioihin tai johonkin itsessäsi, joka on vaatinut kehittymistä? Onko kärsimys avannut silmiäsi jollekin, mitä et ennen tiedostanut?

Jokainen kärsimyksen hetki on hieno mahdollisuus harjoittaa myötätuntoa itseä kohtaan. Myötätuntoinen läsnäolo poistaa kärsimyksen. Kun huomaamme kärsivämme, voimme sanoa itsellemme: ”Tämä on kärsimyksen hetki. Juuri nyt, minä kärsin. On tapahtunut jotain, joka aiheuttaa minulle kärsimystä. Tarvitsen itselleni myötätuntoa ja lohdutusta.” Kimmo Takanen neuvoo. Kaikkein rohkeimmat ja taitavimmat meistä kertovat kärsimyksestä toisille ihmisille ja pyytävät sekä vastaanottavat apua.

Lohdutuskirje itselle

Voit hoitaa kärsimystä myös itse. Kimmo Takanen antaa tähän hyvän neuvon; kirjoita itsellesi lohdutuskirje. Kirjoita aikuisena itsenäsi sisälläsi kärsivälle lapselle. Kerro, että näet ja kuulet lapsen kärsimyksen. Voit pyytää kärsivää lasta kertomaan, miten voit olla hänelle avuksi. Kärsimys hellittää, kun annamme anteeksi. Anteeksiantamisen ytimessä ovat syvällinen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus sekä tilanteen tarjoaman tärkeän oppiläksyn oivaltaminen. Jos et itse voi auttaa itseäsi, voit hakea apua ulkopuoleltasi muilta ihmisiltä. Läheisten puolesta voit kääntyä ammattiauttajien puoleen.

Menneisyyden tapahtumien aiheuttaman kärsimyksen katkaisee aina paluu nykyhetkeen. Meidän kaikkien on mahdollista oppia tämä. Voimme olla itsellemme armollisia ja myötätuntoisia. Joskus menneisyydessä on tapahtunut jotain, joka aiheuttaa kärsimystä nykyhetkeen. Silloin aktiivisesta anteeksiantamisesta on apua.

Anteeksiantaminen vapauttaa menneisyydestä. Sen avulla voimme päästää irti kärsimyksestä. Tapahtunutta ei tarvitse hyväksyä, mutta antamalla anteeksi leikkaamme näkymättömän siteen menneeseen ja päästämme siitä irti. Sen ei tarvitse kuulua tähän hetkeemme, vaikka ajatuksemme yrittäisivät uskotella muuta. Anteeksiantaminen on prosessi, jossa annamme menneen olla mennyttä, opimme siitä, päästämme irti ja jatkamme elämäämme eteenpäin.

Kirjoitus perustuu seuraaviin kirjoihin:

Merja Takamäki: Irtipäästäminen, tehtäväkirja Basam Books 2017.

Kimmo Takanen: Päästä irti, vapaudu läsnäoloon. Kirjapaja 2013