Itsetiedostaminen mahdollistaa henkisen kasvun

Itsetiedostamista voi harjoitella, ja siitä on monenlaisia hyötyjä: se mahdollistaa itsensä kehittämisen, se avaa tietä henkiselle kasvulle, ja se parantaa henkistä hyvinvointia. Tutustu itsetiedostamisen kolmeen periaatteeseen, ja sovella niitä itseesi.

Itsensätiedostaminen edellyttää tarkkailijan roolin omaksumista suhteessa omaan sisäisyyteen. Tarkkailija on ihmisen henkinen puoli. Itsetiedostamista harjoitettaessa noudatetaan kolmea periaatetta:

1. Oman sisäisyyden havainnointia tulisi harjoittaa ja harjoitella säännöllisesti.
2. Ymmärrämme itsetuntemuksen hyödyt ja osaamme ottaa ne käyttöön omassa elämässämme.
3. Itsetiedostaminen mahdollistaa tunteiden, emootioiden sekä tunnekäyttäytymisen paremman ymmärtämisen.

Oman sisäisyyden havainnointi

Henkisiin harjoituksiin liittyy oman sisäisyyden havainnointia. Tietoisuustaidot, meditaatio ja jooga opettavat ottamaan tarkkailijan roolin suhteessa ajatuksiin, tunteisiin, kehoon ja omaan sisäisyyteen kaikkinensa. Kun puhutaan henkisyydestä, ajatellaan usein oman sisäisyyden havainnointia. Ihmisillä on itsetiedostamisen eli introspektion kyky. Sen esiin saaminen ja hiominen vaatii harjoittelua ja kärsivällisyyttä.

Itsetietoisuus ei voi tarkoittaa samaa kuin psyykkinen. On olemassa jotain, joka tarkkailee kaikkia mielen liikkeitä; ajatuksia, impulsseja, muistoja, haluja, tietoja, toiveita, tahtoa, mielikuvia. Se, kuka tarkkailee olet sinä, sinun henkinen puolesi. Siinä ei ole mitään uskonnollista tai mystistä.

Voit harjaannuttaa oman sisäisyyden havainnointiasi tekemällä erilaisia tietoisuustaitoharjoituksia. Löydät ilmaisia harjoitteita esimerkiksi tietoisuustaidoista ja hyväksyvästä läsnäolosta YouTubesta ja internetistä.

Itsetuntemuksen hyödyt

Itsentuntemuksen tukemana opimme, milloin tarvitsemme rentoutusta ja opimme rentoutumaan halutessamme. Näin tapahtuu, koska itsetuntemuksen avulla saamme etäisyyttä kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin ja mielialoihimme sekä tunnetiloihimme. Huomaamme, että sisäinen tilamme voi olla erilainen kuin ulkoinen, stressaava tilanne. Itsetuntemuksen myötä stressinhoito ja rauhoittumiskyky paranevat.

Itsetuntemus ja hyväksyvän läsnäolon taito mahdollistavat aikuisen, vastuullisen toiminnan. Ellemme tiedosta impulssejamme, tunteitamme ja pinttyneitä käyttäytymismallejamme, olemme mielen syötteiden heiteltävinä kuin sätkynuket. Kun tiedostamme ne, vapaudumme valitsemaan, mikä on järkevin ja haluamamme tapa toimia huolimatta esimerkiksi tunteista tai sisäisistä yllykkeistä.

Tunteiden ymmärtäminen

Tunteet, emootiot ja tunnekäyttäytyminen ovat samaan ilmiöön liittyviä, mutta toisistaan erillisiä asioita. Tunteet tulevat automaattisesti reaktioina erilaisiin tilanteisiin – niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin. Tunnetta määrittää osaksi se, onko tapahtuma kannaltamme mieluisa vai ei. Tunnekäyttäytyminen on tunnekokemuksen motivoimaa ulkoista toimintaa, esimerkiksi sanoja, eleitä, ilmeitä ja fyysistä käyttäytymistä. Emootiot ovat tulkittuja tunteita. Ne opitaan kokemuspohjaisesti ja ehdollistuen. Emootiot tarkoittavat merkityssuhteilla tulkittuja tunteita. Tulkittu tunne jää helposti päälle, vaikka tunteen laukaisema tilanne olisi mennyt ohi. Emootioihin liittyy selittelyjä ja uskomuksia, luuloja ja väärinkäsityksiä.

Olemme ehdollistuneet toimimaan tietyn emootion kohdatessamme automaattisesti. Saatamme esimerkiksi syödä huolimatta siitä, onko meillä nälkä vai ei. Puhutaan tunnesyömisestä. Itsensä havainnoinnin avulla ymmärrämme tämän uudesta näkökulmasta. Vapautuminen emootion aiheuttamasta ikävästä kierteestä mahdollistuu.

Emootioihin liittyviä väärinkäsityksiä, uskomuksia ja selityksiä voidaan kyseenalaistaa. Mieli tekee tulkintoja erilaisista tilanteista nopeasti ja automaattisesti. Se ei tarkoita, että mieli tuottaisi totuutta vastaavaa tarinaa. Mielen tarina on aina yritys luoda ymmärrettävää ulkoisesta, tunteita herättävästä tilanteesta. Voimme suhtautua mielen tarinoihin tarkkailijoina ja emootioihin tarkkailijana, hyväksyen ja lempeästi vain havainnoiden.

Voit harjoitella emootiosta johtuvan stressin sietoa ja itsetarkkailua esimerkiksi kuvittelemalla, että nouset korkealle vuorelle. Vuorelta käsin voit katsoa itseäsi ja valitsemaasi tilannetta uudesta näkökulmasta. Saat uusia oivalluksia elämäntilanteeseesi liittyen. Opit kyseenalaistamaan tunnevyyhtejä, jotka hidastavat tai jarruttavat henkistä kasvua ja elämänhallintaa. Se rauhoittaa.

Kirjoitus perustuu Tony Dunderfeltin teokseen Valoisaksi. Henkisen psykologian opas. Viisas elämä -sarja. Basam Books 2017.
Kuva: Giulia Bertelli / Unsplash