Henkinen herääminen - heräämiskokemuksia

Kuudesaisti.net lukijoiden omakohtaisia kokemuksia henkisestä heräämisestä. Mitä tapahtuu, kun alat tulla tietoiseksi "itsestäsi", kun muistat sen tosiseikan, että olet paljon enemmän kuin mielesi ja kehosi. Jos haluat jakaa oman kokemuksesi kirjoittamalla, jätä teksti sivun alalaidan linkin kautta, kiitos.

Minulla oli tosi rankka aikaa henkisesti vuosina 2016-2018, kun vanhat vanhempani kuolivat ja siinä oli samaan aikaan muutakin. Jouluaattona iltana 2020 makasin sängylläni ja meditoitoin. Yhtäkkiä silmieni eteen rupesi tulemaan valkoisia palloja ja rupesin näkemään laajasti. Näin mm. kuolleen ukkini, mummini, kissani sekä enkeleitä, jumalan, paholaisen fyysisessä olomuodossa. Tuntui, kuin elämäni rupesi menemään filminauhalta. Se meni nopeasti eteenpäin. En kerennyt kaikkea havaitsemaan läheskään. Paljon tapahtumia ja ihmisiä. Uskomaton kokemus!
Otsachakrani aukesi täysin.
Tämän kokemuksen jälkeen en pelkää kuolemaa.
Henkisyys kiinnostaa paljon. Tämän jälkeen en ole nähnyt kuin valo-olentoja, ehkä enkeleitä?

Marluu

***

Minulla on aina ollut rikas sisäinen maailma ihan lapsuudesta asti. Silloin loin itselleni suojaavan kuplan, kun en herkkyydeltäni kestänyt ympäröivän maailman asioita. Olen aina tutkinut ihmistä suurempia asioita ja kokenut toisten ihmisten tarkkailun, miten he kokevat/tekevät/tuntevat asioista jne., äärettömän kiehtovana. Pidän itseäni ihmisyyden tutkijana, mystikkona ja Rakkauden lähettiläänä.

En muista paljon mitään lapsuudestani siellä suojakuvun sisällä, mutta aikuisuudesta muistan selkeän ajan, jolloin itsetutkiskelu todella alkoi ja se oli burn out-kokemus 26-vuotiaana. Sen jälkeen olen kokenut vuosien aikana paljon upeita ja kipeitäkin asioita.

Minun ensimmäinen maaginen olentoni oli yksisarvinen, jonka jälkeen mukaan ovat tulleet enkelit, maahiset, keijut, lohikäärmeet, ET:t, henkioppaat yms.

Olen selväaistinen eli aistin kaikilla kanavilla. Vahvimmat aistini ovat selvätietoisuus, selvänäkijyys ja selväkuuloisuus.

Vuosien varrella olen löytänyt tehtävääni ja tällä hetkellä sisimpäni pyytää tekemään Rakkauden sanoman levittämistyötä. Itse toimin vain välittäjänä suurelle Rakkauden lähteelle. Toimin sellaisena ylisen ja alisen yhdistäjänä keskisessä.

Kaikista kipeimpiä kokemuksia olen kokenut, kun olen kohdannut omia varjojani. Olen nöyrtynyt elämän edessä. Muu menettää merkityksensä, kun Rakkaus johdattaa.

Hanna Lindström

***

Kävin noin kaksi vuotta sitten kokeilemassa kraniosakraalihoitoa ja kvanttihypnoosihoitoa. Samalla innostuin äänimaljahoidoista ja rumpurentoutuksesta. Tämän mahdollisti paikkakunnalla aloittanut hyvinvointipalveluja tarjoava yrittäjä.

Reilu vuosi sitten aloitin yinjoogan (säännöllisen) ja osallistuin muutamaan miniretriittiin ja kvanttihypnoosihoitoon. Luin kirjallisuutta esim. reiki-hoidosta ja koin jotain merkillistä. En vielä aloittanut reiki-kurssia kuitenkaan. Olisin halunnut tehdä kansalaisiopsistossa perinnesoittimen rakennuskurssilla oman rummun, mutta kurssi ei alkanut. Olen vasta alussa tällä henkisellä tiellä, vaikka jo 15-20 vuotta sitten kävin kokeilemassa joogaa ja luin kiinalaisesta lääketieteestä.

Nyt tavallaan palaan kotiin materialistisen länsimaisen kulutuskultuurin keskeltä. Voin henkisesti jo paremmin ja myös krooniset kivut ovat helpottaneet. En näe itseäni parantajan roolissa, mutta kanssakulkijana ja mahdollisesti rummun soittajana.

Naarassusi

***

Jo lapsena vietin paljon aikaa luonnossa, keräilin kiviä ja värillisiä lasinsiruja. Näin kivissä hahmoja ja metsälammella ja kallionkolossa oli keijuja ja peikkoja. Mielikuvituksissa leikin näiden kanssa. Koin myös yrttien ja kivien parantavan voiman noin 30 vuotiaana ja tavallaan se leikki jatkui aikuisena ja nautin ja tunsin voimaantuvani niistä.

Mutta sitten, kun muutin Lapin maaseutukuntaan ja tutuistuin paikallisiin ihmisiin ja erilaisiin uskonollisiin seurakuntiin, menin aivan sekaisin. Samoin asiaan vaikutti yksi uskova ystäväni: kaikki oli helvetistä ja syntiä.

Ilo katosi elämästä ja tuli ahdistus ja pelko! Ihmiset olivat pahansuopia ja olin kuin kotkanpesän heikompi poikanen, jota nokittiin henkisesti. En tuntenut kuuluvani joukkoon ja ulkopuolisuus jatkuu edelleen, mutta olen taas löytänyt sen polun, jota haluan kulkea pelotta.

Tein rummun itselleni ja haluan tutustua siihen maailmaan. Joutumatta pelottelun uhriksi ja helvettiin tuomituksi, haluan kulkea omaa polkuani tai tietäni, ihmisenä, joka uskoo hyvään ja kauniiseen. Keijuja ja peikkoja on olemassa lähteiden reunoilla, katsomassa päiväperhosten tanssia.

Peikkomuori

***

Olin päälle 20 vuotias, kun kävellessäni kesäisellä kadulla, huomasin saavani informaatiota monista ohikulkevista. Oli kuin heidän salaisuudet, kivut tai muut vahvat tunteet olisi leijunut kuvina tai sanoina heidän kehon ympärillä.

Aluksi koin hämmennystä mutta hyvin pian ahdistusta. Informaatiotulva oli ahdistava. Arvelin tulleeni hulluksi.

Pari kertaa menin jonkun minulle tuntemattoman luo, ja kysyin heiltä jotain liittyen siihen, mitä olin "nähnyt". Halusin tietää "näenkö oikein", onko havaisemani totta vai ei. Useimmat pelästyivät. Toiset hymyilivät ja myönsivät. Jotkut luulivat että olen jonkun tason urkkija esim. heidän eksän lähettämänä. Lopetin kyselyt.

Näiden kokemusten myötä lukkiuduin kotiini, itseäni suojellakseni. Ja aloin etsimään keinoja joilla poistan tuon ominaisuuden itseltäni, tai edes laimennan niitä.

Tänäpäivänä tuo ominaisuus ei ole enää hallitsematon. Mutta "katson" hyvin harvoin. Lähinnä vain jos joku pyytää että teen niin.

Marketta

***

Heräämiseni on tapahtunut monessa eri vaiheessa; välillä ottaen takapakkia, välillä syöksähtäen eteenpäin.

Yksi kokemus noin 25v sitten oli juuri tällainen syöksähdys eteenpäin polullani. Silloinen avioliittoni rakoili pahasti, olin stressaantunut yrittäjä, neljän pienen lapsen äiti uusioperheessä. Minulla ja miehelläni oli maatila, minulla oli puutarha-alan yritys. Ajoin traktorilla kuivaajallemme ja traktoriin tuli jokin vika. Se oli ns."viimeinen pisara", "tikku joka katkaisi kamelin selän" jne. Pillahdin itkuun ja lähdin marssimaan hiekkatietä taloamme kohti. Olin väsynyt, turhautunut, vihainen ja aivan loppu niin fyysisesti kuin henkisesti.

Tien molemmin puolin kasvoi komeaa mäntymetsää. Siinä tiukkaan askeltaessani kyynelten valuessa, männyt tien molemmin puolin taipuivat tien päälle kuin kaariholviksi jonka sisällä kuljin. Männyt sanoivat minulle (kuulin sen äänenä joka ei ollut miehen eikä naisen, se oli vain selkeä ääni) : "kyllä sinä jaksat, ei ole mitään hätää"...tämä lause toistui muutamia kertoja. Näky ja ääni olivat yhdessä uskomattoman lohduttavat, ne antoivat minulle toivon ja energian buustin, jolla jaksoin eteenpäin siinä hetkessä.

Tuon hetken jälkeen mikään ei enää ollut ennallaan; suhteeni luontoon on aina ollut vahva, mutta nyt se konkretisoitui aivan toiselle tasolle. Luonnonhenget tulivat osaksi elämääni. Rakastan mäntyjä. Nykyisen kotini olohuoneen ikkunan takana on ollut seuranani vanha, kilpikaarnainen mänty jo 20 vuotta ...tähän mäntyyn liittyy myös upea kokemus 3v takaa mutta se on toinen tarina:)

Merja

***

Kasvuni alkoi oikeastaan kun sain lapsia, noin 15 vuotta sitten. He pitelevät peiliä meille vanhemmille ja näyttävät itsemme meille mikäli uskallamme katsoa.

Pienet heräämisen pilkahdukset alkoivat ohjata mieltäni haluun tulla paremmaksi ihmiseksi toisille, kuitenkaan ilman miellyttämisen halua.

Olen kokenut perheessäni lapsuudessa alkoholismin lietsomaa väkivaltaa, jonka aiheuttamia selviytymismalleja yritän kasvattaa itsessäni terveemmälle pohjalle. Näitä ovat konfliktin pelko, miellyttämisen halu, fantasiamaailmaan pakeneminen, kuten kirjat ja elokuvat ja leikit. Päihteisiin ja seksiin olen monesti turvautunut helpottaakseni oloani. Ongelmanratkaisukeinona pidän väkivallankäyttöä myös vaihtoehtona, mutta ehdottomasti viimeisenä.

Olen aloittanut psykoterapiaprosessin masennuksen aiheuttaman loppuunpalamisen jälkeen. Tanssi on tullut elämääni kolmisen vuotta sitten kehollisena purku- ja nautintokeinona.

Rummutus, avanto, jooga, liikunta, tanssi, meditointi ja seksi ovat tärkeitä hyvinvoinnillen. Olen hoivannut vaimoani siitä asti eri tavoin, kun hän koki pahan loppuunpalamisen viitisen vuotta sitten. Olemme yhdessä matkalla omaan voimaamme keskustellen, keskustellen ja keskustellen sekä paaaljon sekstaillen!

Ville

***

Jäätyäni äitiyslomalle pienen poikani synnyttyä, aloin hyvin pian huomaamaan sisälläni tunteen, etten haluaisi enää palata vanhempain vapaalta takaisin vanhaan työhön.

Minua johdatettiin ensin Parantajan käsikirja- teoksen luo. Sieltä löytyi osa Äänellä parantaminen. Tämän jälkeen eteeni tuotiin muitakin parantamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä erilaisia henkisiä kursseja, mm.kundaliinireiki sekä äänimaljat. Missä vain kuljinkin, näin mainoksia äänimaljahoidoista ja rentoutuksista.

Aloin tutkimaan ja tutustumaan niihin ja pian olinkin jo hankkinut itselleni ensimmäisen maljan. Kävin äänimaljasoiton koulutuksen sekä luin ja opiskelin lisää äänestä ja sen parantavista vaikutuksista. Huomasin myös että lähipiirissäni tulee usein ilmi jonkun sanomana millaiset vaikutukset musiikilla onkaan hoitamiseen ja parantamiseen. Tv ohjelmissakin välillä hätkähdän, kun huomaan että lauseisiin on ujutettu viestiä minulle. Olen löytänyt suunnan, mitä lähteä kulkemaan ja toteuttamaan.

Satumaa82

***

En oikein vielä ole herännyt, mutta tahto on.

Sirkku

***

Energiahoitoa opiskellessa ja muutamia hoitoja vastaanottaessani (kesä 2024) hoitoni jatkuivat ja saivat uusia ulottuvuuksia. Ehkä aluksi käteni alkoivat liikkumaan avustettuna ja sain ohjausta hoitamiseen sieltä toisaalta. Minua opastettiin ja ohjattiin. Tämä oli jännää ja vähän kysymyksiä herättävääkin, että mitä nyt tapahtuu ja onko tämä ihan oikeaa. Annoin luvan hoitojen ja opastusten jatkumiseen ja täällä sitä nyt ollaan.

Kiitollinen siitä, mitä olen saanut oppia ja keitä olen matkani varrella sanut oppia tuntemaan (eteeni on tuotu uusia ihmisiä) ja tuntea kuinka minua opastetaan ja ohjataan päivittäin. Olen varmaan rasittava sillä tavalla, että joudun toistuvasti varmistamaan, että tulevatko viestit varmasti enkeleiltä, korkeammalta itseltäni tai jostakin muualta. Minulla ei ole vielä muuta tapa tarkistaa asiaa kuin kysyä uudestaan ja uudestaan. Minä siis kommunikoin esimerkiksi enkelten kassa.

Tämä tuli saman aikaan kun käsiani alettiin liikutella. Liikuteltiin myös päätäni, mutta meni aikaa, ennen kuin tajusin, että nyökkäys ja pään pyörittely ovat minulle vastauksia. Voi sitä ilon päivää kun sen tajusin. Voin siis keskustella lähinnä kyllä-ei vastauksilla, mutta joskus kuulen kuin omaa puhettani, mutta se onkin jonkun muun puhetta.

Hankala selittää, ettei luultaisi mieleltään sairastuneeksi - kuten moni saman kokenut varmasti asian tietää.

En ole nähnyt silmilläni ketään, mutta he tekevät sen takiani, koska olen hieman herkkä, etten säikähtäisi.

Olen kyllä pyytänyt tulla näkyväksi, mutta vielä ei ole ollut aika. Kiitollinen olen kaikesta ja olen avoin sille, mitä tulevaisuus kohdalleni tuo. ❤️

SannaE

***

Unet ovat johdattaneet esiteini-iästä lähtien, jo silloin heräsi ajatus, että olemme osanen jostain meitä viisaammasta ja suuremmasta.

Yksi valtavan voimakas enkelikokemus valvetilassa ennen läheisen siirtymistä rajan taa; huikaiseva koko huoneen täyttävä valo ja selkeä ääni sanoi, ettei tarvitse pelätä.

Meditoidessa ja chakrapuhdistusta tai reiki-hoitoa tehdessä hyvin voimakkaita ykseyden ja kiitollisuuden kokemuksia.

Mari

***

Vuonna 2015 joulun jälkeen minut täytti sisäinen tieto, että olen ennen tulevaa syksyä toisaalla töissä ja, että myös perhetilanteeni tulisi muuttumaan. Säikähdin jälkimmäistä tietoa ja pyristelin siitä irti. Kävi kuin kävikin niin, että olin syksyllä uudessa työssä.

Kaikki siihen liittyvä kävi kuin taianomaisesti. Minulle vinkattiin työstä, lukiessani hakuilmoitusta vain nauroin huomatessani sen olevan täynnä itselle tärkeitä, merkityksellisiä asioita ja olin varma työhön pääsystä. Näin kävi ja samassa iloitessani paikansaantia mielessäni läikähti taas tieto, että perhe-elämä tulee myös muuttumaan. Kurkkua kuristi.

Uusi työ alkoi ja huomasin eläväni enemmän arvojeni mukaisesti. Ilo, riemu ja vapaus lisääntyivät ja huomasin, miten paha olo kotitilanteesta vaan lisääntyi. En uskaltanut ajatella, jatkoin vain elämääni. Työ toi eteeni ihmisen, joka tuntui heti tutulta. Hän herätti rakkaudentunteita, jotka lopulta uskalsin tunnistaa ja tunnustaa itselleni. Tiesin, hänen kanssaan en tässä kohtaa mitään tekisi, mutta elämälleni olisi uskallettava jotain tehdä.

Tuntui kuin sisuskaluni olisivat olleet kärventymässä sisältäni ulos päätöstä tehdessäni. Vähän nukutun yön jälkeen kaikki oli täysin selvää. Minut oli täyttänyt uskomaton rauha, sydämessäni oli selittämätön rakkaudellinen euforia. Olin kuin huumattu. Tiesin heti tunteen tulleen itseni rakkaudella palvelemisesta. Siinä alkukesän aamuna katselin pihalla leikkiviä lapsiani ja olisin voinut haljeta surusta. Tiesin joutuvani rikkomaan heidän perheidyllinsä, silti rinnassani olevaa elämäni ensi kertaa kohdannutta rauhan tunnetta en noiden seinien sisällä olisi voinut kokea. Oli uskallettava erota.

Tein samalla sisimmässäni päätöksen, että tämä ihana euforinen rauhan tunne sydämessä olisi kompassini koko loppu elämän ajan. Se ohjaisi aina oikeaan. Tuo päätös muutti kaiken ja oli henkinen heräämiseni.

Minulle aukeni maailma, jossa olin paljas ja syvästi ohjattu. En tiennyt mitä tie eteen toisi, silti oli niin vahva tunne, että sitä pitää seurata. Tiesin, että siitä alkaisi eheytymisen tieni, haavojen kohtaamisen ja eheyttämisen aika kohti itseni rakastamista.

Minulle avattiin myös samalla tieto, että oppiessani rakastamaan itseäni tulisin kohtaamaan elämän suuren rakkauden. Lasten kanssa ilo ja onnellisuus tulivat heti läsnä olevaksi, tietysti, koska olin itsekin muuttunut. Sisäinen elämä muuttui.

Aistikanavat aukesivat, minulle avattiin maailma, josta en todellakaan tiennyt mitään. Enkelit, yksisarviset tulivat rinnalle, ensin höyhenin, sitten ihoa koskettaen, yksisarviset iloa tuoden. Minne tahansa kuljin, oli tieni täytetty sydämin. Sydämiä oli puissa, kivissä, sammalissa, lehdissä, lumessa yms.

Minua herätettiin öisin, ohjattiin luovuuden pariin, sitten reikikurssien maailmaan. Voimakas luontoyhteys syntyi myös heti. Öisin annettiin tietoa, kirjoitin kanavointeja ylös ja sain tietää mitä ihmeellisempiä asioita. Minulle viestittiin numeroin, joista en aluksi tietysti tiennyt edes mitään.

Tuli entiteettejä muualta, hyvän ja pahan. Sain mediaaliset kyvyt, aloin nähdä entisiä elämiä ja edesmenneet henget lähestyivät. Tämä kaikki oli todella koukuttavaa. Välillä myös todella pelottavaa, koska asioita ei ollut järjellä selitettävissä.

Minua helpotti energioiden tunnistus, uskalsin avautua asioille tunnistaessani rakkaudelliset energiat. Opin lisäksi suojautumista pahuutta vastaan. Ystävilleni sanoin, että jos minut viedään pakkohoitoon, niin sanokaa lääkitykseni olevan kunnossa. Lisälääkityksille ei olisi tarvetta, tämä rakkausenergia riittäisi.

Samalla elämässäni oli voimakas puhdistus, eheytyminen. Minua kuorittiin kerros kerrokselta paljaaksi itseni äärelle. Olin ollut todella rakkaudeton ja se tuotiin vasten kasvoja, tätäkö vielä todella itsellesi haluat. Tuli toistoja, ihmisiä ja tilanteita, haasteita, kuin tulikaste. Helvetti sanoisin, siltä se ajoittain tuntui.

Noiden kohtaamisten myötä rakkaus itseä kohtaan lisääntyi ja tietoisuus kasvoi. Tuli ymmärrys sisäisen lapsen tarpeista, jolloin pystyin palvelemaan näitä tarpeita rakkaudella. Tietoisuus helpotti asioiden ymmärrystä, näin helpommin mitä asiat opettivat ja uskalsin alkaa tuntemaan ne ja päästämään niistä irti.

Ja kyllä, matkan myötä myös elämän suuri rakkaus tuli. Hän oli ilmestynyt energiakenttääni jo aiemmin ja minut todella tuupattiin henkimaailman avulla kohtaamaan hänet. Se kaikki oli taianomaista ja olisi jo tarina itsessään.

Samoin kuin nuo kasvuntarinat oman sisäisen maailman kohtaamisesta ja eheyttämisestä tai henkimaailman kohtaamisista. Turvallinen parisuhde toi minut kehoyhteyteen, uskalsin alkaa ottamaan kehoni muistista traumoja ja tunteita käsiteltäväksi.

Nyt vuosia myöhemmin koen olevani keho- mieli- tunne- sielu tasapainossa, rauhassa ja rakkaudessa.

Tämä matka on vaatinut rohkeutta palvella kerta toisen jälkeen itseä rakkaudella, lähtemistä pois tilanteista, jotka eivät tue omia energioita, työpaikkojen, ystävien ja muiden ihmisten rakkaudella ja anteeksiannolla taakse jättämistä. Sydämellä valitsemista.

Matka on vaatinut rohkeutta kohdata itsensä paljaana, hauraana, heikkona, sellaisena kuin olen missäkin tilanteessa ollut.

Uskallusta kohdata tunteet kerta toisen jälkeen, ymmärtää niiden viesti ja vapautua niistä. Uskallusta tunnistaa ja tunnustaa omat rakkaudettomat uskomukset ja itseä palvelemattomat toimintamallit ja toisin toimimista.

Rohkeutta, rakkautta ja ennen kaikkea nöyryyttä. Kaikki on ollut sen arvoista ja en ole ollut matkallani yksin.

Olen ollut rakastettu, hyvin rakastettu.

Rakastettu sydämenpolulla

***

Intian matkani toi monia herätyksiä. Olin kansainvälisen rauhankongressimatkalla ja junassa kollegat totesivat ensi tervehdyksesi, että minulla on oranssinvärinen aura. Kongressiviikon aikana menin tervehtimään auringonjumalanpalvojan kanssa aurinkoa, meditoimaan jainalaisen munkin kanssa ja olin Dalai Laman kanssa kokoussalissa intialaisen kollegan kanssa. Kongressi oli jainalaisen pyhimmässä paikassa, energiat huikeat. Koko ajan tapahtui ihmeellisiä asioita. Tutustuin jainalaisen katsomukseen. Ja se oli yksi polku, monista, henkisen heräämisen matkoista.

Riitta Wahlström

***

Henkisen heräämisen polkuni on kestänyt vuosia, koko ajan syventyen ja avautuen. Olen käynyt matkan, jossa olen palannut omaan kehooni sekä vahvaan äiti maa ja luontoyhteyteen. Kuulen henkioppaani viestit sekä enkeleiden. Näen päivittäin näkymätöntä maailmaa.

Koen eläväni vahvasti kehossani tuntien juureni. Tunnen kehossani missä puissa tai esim kukissa on vahva elämänvoima ja missä ei. Koen hoitavani luontoa, kuten myös luonto hoitaa minua. Ammennan voimani maasta. Näen luonnonhenget ja enkelit erilaisina hahmoina. Koen saavani valtavaa tukea ja rakkautta heiltä. Elän vahvassa läsnäolon tilassa, usein myös ajattomuudessa.

Vedän puoleeni myös erilaisia eläimiä. Voimaeläimet on minulle tärkeitä.

Olen selväkuuloinen. Ja tarvitsen säännöllistä hiljaisuutta.

Koen voimakasta turvaa ymmärtäen pelkän olemassaolon merkityksen ja voiman. Kuinka rakastettava jokainen on juuri omana itsenään.

Luotan kehoni viisauteen sekä sen tarpeisiin. Korkeamman tietoisuuteni avulla taas tunnen, kuulen ja aistin rakkauden voiman tuen ja opastuksen. Sen, etten ole koskaan yksin.

Rakastan että voin elää maan kannateltavana, jatkuvan johdatuksen kautta.

Kaikista muutoksista joita olen käynyt läpi ja syvistä menetyksen prosesseista, on tullut pysyvä luottamus sisimpään.

Luottamus äiti maan tukeen ja turvaan sekä valonauttajien ja rakkauden voimien olemassaoloon. Ymmärrys, että pelkkä olemassaoloni on tärkeää. Ja että, paraneminen tapahtuu todella helpommin olemalla sisäisesti yhteydessä luontoon ja ottamalla tuki ja turva vastaan.

Kaisa

***

Jos haluat kirjoittaa oman kokemuksesi henkisestä heräämisestäsi, jätä teksti tänne, kiitos.

***