Tiesitkö, että jaguaaritkin käyttävät päihteitä? Myös eläimet nautiskelevat Ayahuascan ainesosia
Kävelet sademetsässä ja vastaan huojuu jaguaari, joka on ilmiselvästi pilvipäissään. Absurdi kohtaaminen voisi hyvin olla elokuvasta tai unesta, mutta on mahdollinen reaalimaailmassakin. Tutkijat ovat nimittäin huomanneet jaguaarien nautiskelevan caapi-kasvin päihdyttävistä ominaisuuksista. Caapi on liaanikasvi, joka kasvaa Amazonin sademetsissä. Se tunnetaan myös nimellä Ayahuasca tai Yagé. Suomalaisten suussa kasvi on saanut nimen amazoninajahuaskaliaani.
“Sielun liaaniksikin” kutsutun kasvin tajuntaan vaikuttavat ominaisuudet ovat tulleet länsimaalaisten tietouteen vasta hyvin hiljattain. Amazonin alueella kasvia ovat kuitenkin hyödyntäneet pitkään niin ihmiset kuin eläimetkin.
Eläimistä ainakin jaguaarien on todistettu syövän caapia. Tutkijat ovat onnistuneet taltioimaan tämän jopa videolle.
Videolla näkyy, kuinka iso kissapeto mutustelee antaumuksella caapi-liaanin lehtiä. Hetken kuluttua jaguaarin käytös muuttuu: eläin alkaa hieroa itseään lehtiä vasten ja leikkiä niillä kuin pentu. Sitten jaguaari asettuu selälleen ja katsojalle välittyy tunne, että kissapeto vaipuu omiin maailmoihinsa.
Caapissa on samoja aineita kuin masennuslääkkeissä
Caapi-kasvin teho perustuu harmala-alkaloideihin. Niitä ovat harmiini, harmaliini ja tetrahydroharmaliini. Harmiini, harmaliini ja tetrahydroharmaliini ovat niin sanottuja MAO-estäjiä.
MAO-estäjiä puolestaan käytetään lääketieteessä esimerkiksi masennuksen hoidossa. MAO-estäjät ovat yksi kolmesta masennuslääketyypistä, ja Suomessakin on käytössä yksi kyseisen masennuslääkeryhmän edustaja: moklobemidi.
Psykedeelisiä hallusinaatioita caapi ei kuitenkaan sellaisenaan aiheuta. Esimerkiksi ayahuasca-juomassa on lisäksi DMT:tä sisältävää shamaanikahvikkia, joka on juoman hallusinaatiot aiheuttava ainesosa. Caapia juomaan tarvitaan siksi, että ilman MAO-estäjää shamaanikahvikki hajoaisi elimistössä liian nopeasti päihdyttääkseen.
Miksi jaguaarit syövät päihdyttäviä lehtiä?
Tutkijat eivät ole vielä täysin perillä siitä, miksi jaguaarit syövät caapi-kasvin lehtiä. Yksi teoria on, että tavoitteena olisi virittää metsästäjänvaistot huippuunsa.
Amazonin sademetsissä elävät ihmisetkin valmistavat kasvin lehdistä ayahuasca-juomaa jaguaarimaiset metsästystaidot saadakseen. Jos temppu toimii ihmisille, miksei myös jaguaareille? Caapi-kasvin sisältämällä harmaliinilla on keskushermostoa stimuloivia vaikutuksia, joten teoria ei ole järin kaukaa haettu.
Tutkijoiden kuvaamalla videolla nähtävä kissanpentumainen käytös puhuu kuitenkin sitä vastaan, että caapin nauttiminen (ainakaan sellaisenaan) parantaisi jaguaarin metsästystaitoja. Olisiko kyseessä sittenkin vain vahinko?
Siinä missä pienet kotikissat syövät ruohoa ruoansulatuskanavaansa puhdistaakseen, isot kissat syövät lehtiä. Todennäköisesti onkin ehkä alunperin ollut sattumaa, että jaguaari on päätynyt caapia maistelemaan. Kenties caapi onkin jaguaareille kuin kissanminttua.
Lähteet:
- Luotu .
