Sarja: Jumalattaret lähikuvissa - Nefertiti
TILAAJILLEHistoriankirjamme pullistelevat kuvankauniista kuningattarista, tarunhohtoisista jumalattarista ja vahvoista sankarinaisista. Sellaisia ovat esimerkiksi Nefertiti, Afrodite ja valkyriat. Mutta keitä nämä palvotut naissukupuolen edustajat oikein olivat ja miksi historioitsijat ja perimätieteen tutkijat ympäri maailman ovat heistä niin kiinnostuneita? Nefertiti on eittämättä historiamme tunnetuimpia kuningattaria – kenties jopa tunnetuin. Tämän tiedetään palvellen Egyptin kansaa miehensä, faarao Akhenatenin rinnalla 18. dynastian aikaan 1300-luvulla eea. Mahdollisesti vielä sen jälkeenkin.
Historian kaunein kuningatar?
Nefertiti tai myöhemmin Neferneferuaten oli kuulu kauneudestaan. Siihen viittaa hänen nimensäkin, joka tarkoittaa suoraan suomennettuna “kauneus on saapunut”.
Nefertitin rintakuva lienee kuuluisimpia muinaisesta Egyptistä jäljellä olevista taideteoksista. Siinä kuvattu sylinterihattuinen nainen omaa vaalean hipiän ja sirot piirteet.
Rintakuvan perusteella jotkin historioitsijat ovat epäilleet Nefertitin olevan vierasperäistä syntyperää – kenties syyrialaisprinsessa. Vedenpitäviä todisteita tästä ei kuitenkaan ole, ja Nefertitin syntyperää spekuloidaan vielä tänäkin päivänä.
Puoliso ja äiti
Nefertitin tiedetään olleen faarao Akhenatenin puoliso ja “päävaimo”. Pariskunnalla oli tämän päivän mittapuulla paljon jälkikasvua – peräti kuusin kappalein. Pariskunnan yhteiselo olikin ilmeisen mukavaa, sillä vasta kuudennen tyttären jälkeen faarao Akhenaten otti Nefertitin rinnalle muita vaimoja. Omena ei puusta kauas pudonnut, sillä eräästä Nefertitin tyttäristä tuli myöhemmin kuuluisan faarao Tutankhamonin päävaimo.
Nefertiti hallitsijana
Pelkkään kotiäidin rooliin ei Nefertiti kaikesta huolimatta tyytynyt. Puolison ja äidin ohella hänen tiedetään olleen myös vahva ja kunnioitettu hallinnollinen hahmo muinaisessa Egyptissä.
Nefertiti ja hänen miehensä olivat tunnettuja ennen kaikkea uskonnollisesta vallankumouksellisuudestaan. Nämä palvoivat vain yhtä jumalaa: auringonjumala Atonia. Arkeologisissa kaivauksissa onkin löydetty taideteoksia, joihin Nefertiti on kuvattu Atonia palvomassa.
On todennäköistä, että Nefertiti jopa hallitsi Egyptiä jonkin aikaa miehensä kuoltua. Tämä ei olisi ollut ainutkertainen tapaus Egyptin historiassa, joten siinä mielessä teoria ei ole niin kaukaa haettu kuin luulisi. Jotkin koulukunnat jopa uskovat, että Nefertiti tai Neferneferuaten jatkoi hallitsemista vielä Smenkhkare-nimisenä miesfaaraona – tämäkään ei olisi ollut ennenkuulumatonta.
Nefertitin hallinnollista roolia historioitsijat ovat tulkinneet muun muassa taideteosten perusteella. Nefertitin helposti tunnistettava sylinterinmallinen päähine ja tämän kantaja toistuvat kaivauksissa löydetyissä kalkkikiviin kaiverretuissa kuvaelmissa usein. Tutkijat ovat olleet siinä mielessä yllättyneitä, että toisinaan Nefertiti on kuvattu jopa faaraon itsensä paikalle esimerkiksi kuninkaallisia vaunuja ajamaan ja Egyptin vihollisia lyömään.
Kaikesta voisi siis päätellä, että Nefertiti onnistui siinä mistä moni tyytyy nykyään vain haaveilemaan – uran ja perhe-elämän yhdistämisessä. Kenties tästä äidistä, vaimosta ja uranaisesta olisikin roolimalliksi vielä tänäkin päivänä?
Lähteet:
