Eläinkommunikointi on ihmisen ja eläimen välillä tapahtuvaa telepaattista keskustelua. Telepatia muodostuu sanoista tele (kaukainen) ja patia (havainto, aistimus), ja tarkoittaa käytännössä etäältä tapahtuvaa aistimista. Eläimet eivät puhu samoilla kielillä kuin ihmiset. Niinpä keskustellessa eläimen kanssa pitää pystyä virittäytymään erilaiselle taajuudelle kuin tavallisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
Kun puhutaan erilaisten viestien saamisen tavoista, tulee samassa yhteydessä tutuksi käsitteet selvänäköisyydestä, -kuuloisuudesta sekä -tuntoisuudesta. Samat keinot pätevät myös eläinkommunikointiin, sillä viestintä on usein jotakin näiden yhdistelmää. Joillekin eläimille on ominaista keskustella kuvien kautta, toisille puolestaan lähettämällä sanoja. Onkin hyvä ymmärtää, että vaikka yleensä eläinkommunikaatioon liittyen käytetään termiä ”keskustella” eläimen kanssa, viestit eivät välttämättä ole aina sanallisia. Eläimet voivat lähettää viestejään puheen lisäksi kuvina, tunteina, tuntemuksina, ”videoina” sekä tietona.
On hyvä olla tietoinen myös siitä, että viestejä tulee lähetettyä ja vastaanotettua jopa huomaamattaan. Eläimet esimerkiksi aistivat ja omaksuvat erilaisia tunteita, kuten pelkoa ja vihaa, ja saattavat näin ollen ilmentää näitä mm. hyökkäämällä toisten eläinten tai jopa ihmisten kimppuun. Ne siis peilaavat ihmisten tunteita. Jos siis huomaa oman lemmikkinsä käyttäytymisen muuttuvan yhtäkkiä, on suositeltavaa kääntää ajatukset sisäänpäin ja pohtia minkälaisissa tunnetiloissa on itse viettänyt viime ajat.
Kommunikointiyhteyden ollessa avoin eläinten kanssa voi keskustella mistä tahansa asioista. Lemmikkien omistajia kiinnostavat usein yhteiseen arkeen sekä hyvinvointiin liittyvät asiat: onko lemmikillä kaikki hyvin, tai miten lemmikin elämänlaatua voisi parantaa. Monet eläimet kertovat mielellään ajatuksistaan. Keskusteluyhteys auttaa parantamaan lemmikin ja omistajan välejä.
Syvemmälle tasolle mentäessä eläinten kautta on mahdollista saada myös tietoa universumista, elämän kiertokulusta, karmasta, jopa vieraista olennoista ja paikoista kuten eri planeetoista ja avaruusolennoista. Eläimet pystyvät kertovat tarkoituksestaan maan päällä, sekä antamaan tietoa vaikkapa siitä, miksi juuri he ovat elämässäsi mukana. Erityisesti kissoilla on parantavia voimia; ne hoitavat ihmisiä ja auttavat nostamaan värähtelytasoa, jotta siirtyminen korkeammalle tietoisuudentasolle mahdollistuisi.
Kuinka saada yhteys eläimiin?
Jotkut ihmiset avautuvat eläinmaailmalle huomaamattaan ja aivan yllättäen, mutta useimmat joutuvat tietoisesti opettelemaan kommunikointia eri tavoin. Erityisesti lemmikinomistajilla on yhteys jo auki, mutta epävarmuus voi hämärtää viestien kuulemista tai ymmärtämistä. Yhteys eläimeen on myös usein niin hienovaraista, ettei sitä välttämättä edes huomaa. Tällöin on hyvin yleistä, että vastaanottaa eläimeltä viestejä, mutta luulee niitä omiksi ajatuksikseen.
Yksi hyvä neuvo on se, että mitä yllättävämpi ja oudompi ajatus on, sitä todennäköisempää on, että viesti on tullut eläimeltä. Ihmisille on nimittäin tyypillistä odottaa tietynlaisia vastauksia, mikä omalta osaltaan häiritsee todellisten viestien vastaanottamista. Oleellisinta eläinkommunikoinnissa on kuunnella, ei niinkään puhua. Oma mieli täytyy pitää avoimena sille mitä eläin haluaa meille sanoa, ei sille mitä me haluamme tai odotamme eläimen sanovan.
Yksi tapa aloittaa eläinkommunikoinnin harjoittelu on lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai osallistua työpajoihin. Mikäli omasta kodista löytyy valmiiksi jokin lemmikki, voi harjoitella viestimistä tämän kanssa suoraan. Aluksi tulee oppia luomaan mielen sisäisesti tietynlainen rauhan ja pysähtyneisyyden tila, samantapainen kuin esimerkiksi meditaatiota harjoittaessa. Tämä edesauttaa mielen hiljenemistä ja sydäntietoisuuden avautumista.
Asetu eläimen läheisyyteen, luo hiljainen ja rauhallinen hetki, ja avaa mieli kuuntelemaan ilman tuomitsemista tai arvostelemista. Vasta sitten voi olla riittävän vastaanottavainen ja luottaa omiin tunteisiinsa. Keskusteluhetken aluksi kannattaa tervehtiä eläintä, sillä yhtäkkinen kontakti saattaa säikäyttää tämän. Voit myös esitellä itsesi ja kertoa aikomukseksi joko ääneen tai mielen tasolla, esimerkiksi ”Nyt aion keskustella X:n kanssa” (esimerkiksi eläimen laji tai lemmikin nimi).
Kysymykset on hyvä pitää selkeinä ja yksinkertaisina. Vastausta voi joutua odottamaan melko pitkäänkin, joten kärsivällisyydestä on hyötyä tässä kohtaa. Mikäli et koe saavasti vastausta lainkaan, kysy kysymys uudelleen tai yritä myöhemmin toisen kerran. Kommunikointi vaatii harjoitusta, ja siinä onnistuminen saattaa tapahtua vasta paljon myöhemmin. Sanojen lisäksi voit lähettää eläimelle myös mielikuvia. Pyri huolehtimaan siitä, etteivät omat ajatukset ja tunteet keskeytä keskusteluyhteyttä. Jos et ymmärrä saamaasi viestiä, pyydä siihen selvennystä. Keskustelun lopuksi kiitä eläintä ja hyvästele.
Kommunikointiyhteyden luomisessa auttaa, jos on kosketuksissa omiin tunteisiinsa. Kun mieli on hiljaa ja sydän avoin, keskustelu sujuu vaivattomammin. Jos tuntuu siltä, että yhteyttä ei vain synny, harjoita mielikuvitustasi eri keinoin, sillä se on yksi avain viestien saamiseen. Kannattaa myös pohtia yritätkö pakottaa tilannetta etenemään vastoin sen luonnollista kulkua, tai odotatko saavasti tietynlaisia viestejä sen sijaan, että olisit avoimesti vastaanottavainen. Muista, että viestit voivat tulla monessa eri muodossa.
Lähde:
Dawn Baumann Brunke: Animal Voices – Telepathic Communication in the Web of Life
