Monien tunteman yrttitilan ja sen tuotteiden taustalla ovat Virpi Raipala-Cormier sekä hänen puolisonsa Jim Cormier. He aloittivat työn Raipala-Cormierin sukutilalla 80-luvulla. Molemmat ovat koulutukseltaan agronomeja, ja he halusivat edistää yrttien tuntemusta ja terveellistä elämäntapaa. Syntyi Frantsilan Luomuyrttitila.
Virpi Raipala-CormierMolemmat olivat jo lapsina ja nuorina kiinnostuneita yrttien maailmasta. Niin opinnot kuin luomuyrttitilan perustaminen olivat siis luonteva jatko varhain heränneelle kiinnostukselle. He perehtyivät suomalaiseen kansanperinteeseen ja rohtokasvien käyttöön sekä niitä käsittelevään nykytutkimukseen. Frantsilan Luomuyrttitilan tuotevalikoimaan kuuluu tämän tutkimustyön tuloksena pari sataa yrttituotetta aina yrttiteestä yrttiuutteisiin ja ihonhoitotuotteisiin.
Frantsilan Luomuyrttitilan tuotteet ovat saavuttaneet vakaan aseman – Suomessa sekä ulkomailla. Japanissa on jopa yrityksen oma koulutuskeskus kauneussalonkeineen. Se ei käynyt aivan hetkessä. ”1980-luvulla yrtit olivat vielä kovin uutta. Nyt kiinnostus on suurta”, Raipala-Cormier kuvailee. Pariskunnasta ja heidän 300-vuotiaasta tilastaan tuli suomalaisen luonnonkosmetiikan edelläkävijöitä.
Hämeenkyrössä, 40 kilometrin päässä Tampereelta, toimivat nykyisin myös Frantsilan Hyvän Olon Keskus sekä Frantsilan Kehäkukka -myymälä ja kasvisravintola. Vanhassa kansakoulussa toimivassa Kehäkukassa pääsee myös tutustumaan 300 yrtin näytetarhaan.
Työskentelyä tilalla voi kuvailla kokonaisvaltaiseksi: luonnonmukainen viljely edistää luonnon hyvinvointia, ja luonnonmukaisesti kasvatetut yrtit puolestaan ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hoidoissa huomioidaan niin psyykkinen kuin henkinenkin puoli.
Fytoterapian juuret ovat kansanlääkinnässä
Virpi Raipala-Cormier kertoo, että rohtokasveja on käytetty lääkkeinä kaikkialla maailmassa. Sittemmin niiden käyttö on vähentynyt, kun synteettisten lääkkeiden käyttö yleistyi. ”Kansanparantajat ja tavalliset ihmisetkin tiesivät mitä rohtokasveja käyttää ja miten”, hän kuvailee. ”Muun muassa siankärsämöä, nokkosta ja ratamoa käytettiin kansan keskuudessa yskään, ihovaivoihin ja väsymykseen.”
Frantsilan toimintaan kuului alkujaan monenlaisia koulutuksia, ja Luomuyrttitilan tuotekehittäjät olivat Suomessa kukkaterapian edelläkävijöitä. Nykyään koulutuskeskuksessa opiskelevat tulevat fytoterapeutit Virpin johdolla. Fytoterapia tarkoittaa kasvilääkintää. Muita koulutuksia on kymmenittäin.
Modernin kasvilääkinnän eli fytoterapian juuret ovat perinteisessä kansanlääkinnässä. Siinä siis hyödynnetään eri alueiden ikiaikaista, perinteistä kasvituntemusta ja kasveilla hoitamisen perinteitä.
Kasvilääkintä on edelleen maailman yleisin lääkintämuoto: esimerkiksi Intiassa ja monissa Afrikan maissa enemmistö väestöstä kääntyy perinteisen lääketieteen puoleen. Esimerkiksi Kiinassa ja Egyptissä on pitkät perinteet kasvilääkinnässä, joten näistä paikoista on saatu paljon tietoa kasvilääkinnästä ja kasvien vaikutuksista.
1600-luvulla myös suomalaisilla apteekeilla oli omat rohtokasvipuutarhansa, ja täälläkin kasvilääkintää on harjoitettu kauan. Apteekeista sai vahvemmin vaikuttavia rohtoja, kun taas kansanparantajat erikoistuivat miedompiin rohtoihin.
Nykyisin kasvilääkinnästä kiinnostuneet asioivat luontaistuotekaupoissa tai siihen paneutuneiden hoitajien pakeilla. Kasvilääkintään voi myös perehtyä itse, jotta osaa hakea apua arkisiin, yleisiin vaivoihin: ”Olisi hyvä osata hoitaa itsehoitona esimerkiksi vilustumisoireet, korvatulehdukset, auringonpolttama ja atooppinen iho, stressi ja unettomuus sekä huono ruoansulatus ja ummetus”, Raipala-Cormier sanoo.
Kasvit ovat toki myös monien apteekista saatavien lääkkeiden keskeinen elementti, mutta lähestymistapa on lääketieteessä ja fytoterapiassa erilainen. Fytoterapiaan kuuluu kasvien käyttäminen yrttiteinä, uutteina tai sellaisenaan, sisäisesti tai ulkoisesti hauteina tai esimerkiksi kylpyvedessä. Myös aromaterapian voi katsoa osaksi kasvilääkintää. Kasveista ei eristetä tiettyjä ainesosia tai osia, vaan niitä ajatellaan yhtenä kokonaisuutena. Tavallisimmin fytoterapiassa on kyse mietojen rohtojen käytöstä, mutta sen piiriin kuuluu myös voimakkaammin vaikuttavien kasvien käyttö terveyden edistämiseen.
Kasvilääkinnän saloihin on Frantsilan Koulutuskeskuksessa perehdytty 80-luvun alusta saakka. Koulutukseen kuuluu muun muassa vähintään 320 tuntia lähiopetusta, hoitoharjoittelu ja seminaaritöiden tekeminen. Ihmiskehon tuntemuksen, psykologian sekä ensiaputaitojen suhteen vaatimukset ovat samankaltaiset kuin hierojilla.
Monet fytoterapeutit käyttävät taitojaan osana hoitorepertuaariaan. Esimerkisi yrttiöljyhieronnat ja yrttijalkakylvyt kohentavat hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvää oloa tuottavat hoidot rentouttavat, mikä puolestaan auttaa ylläpitämään terveyttä ja ehkäisemään ennalta sairauksia ja fyysisiä vaivoja.
Siinä missä Suomessa lääkäreiden koulutukseen ei kuulu kasvilääkintää käsitteleviä kursseja, tilanne on toinen esimerkiksi Saksassa, jossa 70 % lääkäreistä kirjoittaa fytoterapiareseptejä. Saksan jälkeen eniten kasvilääkkeitä myydään EU-maista Ranskassa, Italiassa ja Britanniassa.
Kotimaista kukkaterapiaa
Kukkaterapia ja sen tutkimus ovat edelleen läsnä Frantsilan tuotteissa. Tutkimustyö alkoi 80-luvun alussa. Silloin suomalaisten kukkien hoitovaikutuksia alettiin tutkia. Työhön osallistuivat Bachin kukkaterapiaa antavat hoitajat, kukkaterapiatutkimusryhmä ja Frantsilan Luomuyrttitilan tuotekehittäjät.
Työssä noudatettiin englantilaisen lääkärin ja homeopaatin, Edward Bachin (1886-1936) oppeja. Hänet tunnetaan kukkaterapian ja siinä käytettävien Bachin kukkatippojen kehittäjänä. Kukkaterapian taustalla vaikuttavat homeopatian perusteet, ja Bach kehitti metodinsa työskenneltyään homeopaattisessa sairaalassa.
Uutta menetelmäänsä varten hän tutki kasveja vuoden 1930 kevään ja kesän ajan. Hän ei tutkinut niiden lääketieteellisiä ominaisuuksia, vaan lähestyi niitä intuitiivisesti, niiden energiaa tunnustellen. Bachin mukaan sairaudet johtuivat sisäisistä konflikteista, josta seuraa tunne-elämän epätasapaino ja energiatukoksia. Ne puolestaan johtavat fyysisiin sairauksiin. Bachin lääkkeet pyrkivät siis tasapainottamaan hoidettavan tunne-elämää ja mielialaa, joka puolestaan vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin.
Suomalaisten asiantuntijoiden työ keskittyi Suomen luonnon antimiin, ja se huomioi myös suomalaisille tyypilliset ongelmat ja heidän perusluonteensa. Tutkimustyön perusteella valittiin 24 kukkaa, joita käytetään kukkaterapiaan. Niiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi lumme, lemmikki, orvokki, voikukka ja vanamo.
Kullakin kukalla on oma vaikutusalueensa, mutta kaiken kaikkiaan kukkatipat kohottavat mielialaa. Niitä voi käyttää yksinään, mutta myös muiden hoitomuotojen rinnalla. Ne ovat täysin turvallisia.
Kotikonsteja
Omaa terveyttä voi hoitaa ja ylläpitää muutamin yksinkertaisin rohdoin. Kotiapteekkiin Raipala-Cormier suosittelee hankkimaan tuotteita sen mukaan, mitä vaivoja perheen jäsenillä on, tai mille vaivoille he ovat herkkiä sairastuun. ”Kaikille on tärkeää nostaa vastustuskykyä lapsille kamomillalla ja aikuisille siankärsämöllä tai auringonhatulla”, hän lisää.
Jos taas flunssa on iskemäisillään, tai jo iskenyt, kehosta pidetään huolta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Kehoa lämmitetään saunomalla tai lämpimässä vedessä kylpien, Raipala-Cormier neuvoo. Kauralämpöpakkauksia hän suosittelee käyttämään erityisesti alaselän ja jalkojen lämmittämiseen. Lepoa, c-vitamiinipitoista mustaviinimarjamehua ja voimakkaita mausteita ei myöskään ole syytä vilustuneena aliarvioida!
Kasvimaailman flunssaan sairastuneen parhaat ystävät ovat joko siankärsämö tai auringonhattu, sekä propolis ja piparjuuri. Frantsilan tuotevalikoimasta yrttiuutteina niitä löytyy nimellä Kylmänroppi ja Karvakorva.
Ihovaivoihin Raipala-Cormier suosittelee ulkoisesti Kehäkukkavoidetta ja sisäisesti nokkosta. Myös unettomuuteen kannattaa etsiä apua yrttien maailmasta: ”Stressiä ja unettomuutta hoidetaan yrttikylvyillä kuten Frantsilan Rentouttavalla kylpysuolalla ja Tyyneyden tipat –kauranverso–yrttiuutteella. Unta helpottaa myös Frantsilan Unilintu –yrttiuute ja Tuutu–yrttitee. Myös Kamomilla rauhoittaa niin mieltä kuin vatsaoireita”.
Myös ruokavalioon kannattaa panostaa: ”Kasvilääkintähän on myös monipuolinen kasvisvoittoinen ruoka, joka sisältää paljon vihreää ja marjoja”, Raipala-Cormier muistuttaa.
(artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 2016)
