Buddhalaisten opetusten mukaan ympäristöllä ja siellä elävien olentojen välillä on läheinen riippuvuussuhde. Kaikki on yhteydessä kaikkeen. Joidenkin mielestä ihmisluontoon kuuluu väkivaltaisuus. Minusta näin ei ole. Jos tarkastelemme erilaisia eläimiä, esimerkiksi petoeläimiä, jotka selviytyvät vain tappamalla toisia eläimiä ravinnokseen, kuten tiikereitä tai leijonia, niin havaitsemme, että luonto on varustanut ne terävillä torahampailla ja kynsillä. Rauhalliset saaliseläimet, kuten porot ja kauriit, jotka elävät kasvisravinnolla, ovat hyväntahtoisempia ja niillä on pienemmät hampaat eikä kynsiä lainkaan. Tästä näkökulmasta katsottuna me ihmisetkin olemme rauhanomaisia, emme väkivaltaisia. Ihmisten selviytyminen lajina perustuu sosiaalisuuteen, olemme sosiaalisia eläimiä. Tarvitsemme muita ihmisiä ja kumppanuuksia. Ilman toisia emme selviytyisi, se on luonnonlaki.