20.10.2015

Ylösnousemus on seikkailua

Monet meistä jotka olemme tietoisesti kokeneet ylösnousemusprosessia muutaman vuoden, saatamme epäröidä tässä kohtaa kutsua matkaamme viidenteen ulottuvuuteen seikkailuksi. Jos olimme siitä alussa innostunut, prosessi on kenties tähän mennessä hangannut vähän kiiltoa innokkuudestamme.

Tietysti on ollut joitain kohokohtia, laajentavia heräämisiä, oivalluksia ja valtavaa kasvua, mutta toisinaan on ollut myös paljon menetystä ja haasteita. Ja on ollut jaksoja, joissa on tuntunut, ettei mitään tapahdu eikä juuri mikään ole muuttunut. Koko ajatus seikkailumatkasta tuntuu merkityksettömältä.

Innostus seikkailusta

Mutta jos pysähdymme hetkeksi ja astumme pois jokapäiväisen elämämme arkisista yksityiskohdista ja katsomme laajemmasta perspektiivistä, mitä todellisuudessa teemme, saatamme alkaa taas tuntea sitä innostusta, jolla aloitimme.

Olemme tosiaankin seikkailulla, johon ilmoittauduimme luultavasti ennen tulemistamme tähän elämään. Monien lähteiden mukaan ilmoittauduimme sellaiseen, mitä ei ole koskaan ennen tehty – ylösnouseminen paljon korkeampaan ulottuvuuteen hyvin nopealla tahdilla.

Tuntematon joki tuntemattomaan maahan

Ajattele sitä. Päätimme ikään kuin olla uuden maan tutkimusmatkailijoita. Tiesimme ilmoittautuessamme, että veisimme kanoottimme tuntematonta jokea pitkin maahan, jonne olimme aina halunneet mennä – sellaiseen jossa asuimme ilmeisesti kauan sitten, mutta jota emme oikein pystyneet muistamaan.

Ymmärsimme, että kyseistä jokea pitkin oli kuljettu harvoin. Kukaan ei tiennyt paljon siitä, millaisten maiden läpi se kulkisi, missä olisi putouksia tai koskia ja miten suuri virtaus olisi. Emme tienneet varmaksi edes sitä, veisikö tuo joki meidät toivomaamme paikkaan.

Oli ollut muutamia tiedustelijoita, jotka olivat menneet vähän matkaa ja sitten palanneet raportoimaan meille, mitä olivat löytäneet. Ja oli näkijöitä, jotka väittivät tietävänsä, mitä edessä oli. Mutta tiesimme, että meidän täytyisi kulkea jokseenkin luottamuksen varassa, koska emme tienneet varmaksi mitään.

Kuitenkin päätimme lähteä matkalle. Tämä johtuu siitä, että olemme tutkimusmatkailijoita, pelottomia seikkailijoita tietoisuusmaassa. Ja useimmiten tiedämme syvällä sisällämme, että olemme tehneet oikean valinnan – riippumatta siitä, tiedämmekö varmasti, mihin rantaudumme, uskomme, että pääsemme sinne turvallisesti ja se on matkan arvoinen.

Löytömme

Suunnittelimme tätä matkaa parhaan kykymme mukaisesti sen tiedon ja viisauden perusteella, mitä olimme saaneet monien, monien elämien aikana täällä maan päällä ja luultavasti myös muissa universumeissa. Itse asiassa olimme luultavasti odottaneet elämien ajan kärsimättömänä sitä aikaa, jolloin voisimme lopultakin laskea kanoottimme jokeen ja alkaa meloa viidennen ulottuvuuden tuntemattomia rantoja kohti.

Matkan varrella olemme löytäneet, missä on koskia, missä joesta tulee matalaa ja missä vaarallisia kiviä törröttää esiin vedestä. Toisinaan kanoottimme on tehnyt hypyn tai olemme menettäneet tarvikkeitamme tai olemme jopa kaatuneet.

Mutta ajattele sitä. Eikö joku tai jokin ole poikkeuksetta tullut auttamaan meitä aina? Eikö synkronismia ole tapahtunut kerta toisensa jälkeen ja varmistanut, että pääsisimme taas matkaan – usein tulleena paremmaksi siitä, mikä näytti vain epäonnelta?

Kun meidän on tarvinnut joskus vetää kanoottimme rantaan, koska emme ole enää tienneet, miten voisimme jatkaa, eikö silloinkin meihin ole toisinaan tehnyt yhtäkkiä vaikutuksen auringon kaunis laskeminen joen yli tai rannan puissa soiva tuulenviremusiikki? Eikö meitä ole saanut kyyneliin luonnon kukkien suloinen tuoksu ruohikossa?

Tai kenties olemme löytäneet kanssaseikkailijoita, jotka jokin onnettomuus on pyyhkäissyt myös rannalle, ja olemme tunteneet välittömästi sukulaisuutta heidän kanssaan? On suuri ilo löytää kosmisia perheenjäseniä vieraassa maassa!

Ja oikeasti – entä seikkailu kaikessa tässä? Se jännitys, hauskuus ja löytäminen, joka odottaa meitä jokaisen joenpenkereen takana?

Pysy seikkailumoodissa

Meidän täytyy säilyttää tämä mielentila, ylösnousemusmatkatoverit, kun joki kääntyy ja kiemurtelee tuntemattomilla tavoilla ja saa meidät epäilemään itseämme – emmekä toisinaan edes enää tiedä, kuka olemme.

Ylösnousemus on todella suurimman luokan seikkailua. Pidä pelastusliivisi päällä, mutta luota jokeen, luota tuuleen ja luota jokaiseen pieneen seikkailuun matkan varrella. Ja muista nauraa. Monin tavoin ylösnousemusmatka on ennen kaikkea suurta komediaa.

Kirjoittanut Vidya Frazier (vidyafrazier.com)

13.10.2015

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jaa tämä:
toimitus

Kuudesaisti.net toimitus

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Missä on palkkioni? Kivoista suuriin luomuksiin »

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net